1  * Mat 13.55; Maak 6.3Juuda bisop Jeimswaa koga niinoŋ Jiisas Kraistwaa weleŋ qeŋ muŋ uumeleeŋ alauruna oŋowo qaa amiŋ mobombaajoŋ kaŋ tere koi oojeŋ.

Anutu Maŋnananoŋ oŋooma uu konoŋanoŋ jopagoŋ oŋono Jiisas Kraistnoŋ sopa somoŋgoŋ oŋono laligoju.

2 Anutunoŋ mono kiaŋkomuŋ uujopaya kelemaleleŋ oŋono luaenoŋ laligowu. Kiaŋ.

3 Oo wombo alauruna, Anutunoŋ hamo qeŋ nonono letoma motooŋ Siwewaa buŋa koloojoŋi, niinoŋ iikawaa qaaya jeŋ asariŋ ooŋ oŋomambaajoŋ siiŋa somata moma laligowe. Laligoŋ laligowe bimooro toroqeŋ mambomambaajoŋ amamaajeŋ. Kawaajoŋ tere ooŋ uugia kokaeŋ kuuŋ oŋonjeŋ: Anutunoŋ momalaariwaa qaa batuya kuuya ii ejemba soraaya tataaŋkota anono meŋ galeŋ koniŋ mende utegowaatiwaajoŋ ano buŋananaga kolooja. Kawaajoŋ boi takapolakaya tosianoŋ Buŋa qaa melokanjiŋ ambubotiwaajoŋ mono boŋ nama manja qeŋ laligowu.

4 Ejemba tosianoŋ mondoŋ uumeleeŋ tuuŋ batugianoŋ oloŋ kondondoŋgoŋ kougi kaniagia doogoya ii asuganoŋ mende asugiro laligoju. Anutunoŋ ejemba kaaŋa yoŋoo qaagia mono wala eeŋanoŋ jeŋ tegoro oogita siimbobologianoŋ yoŋoo qagianoŋ umambaajoŋ anja. Anutunananoŋ qaaya ama kaleŋmoriaŋaa kania hoŋanoŋ ninisaamakejato, ejemba aŋgonjoragiawo yoŋonoŋ mono iyaŋgiaa serowiliŋ namboŋnamboŋgia turuwutiwaajoŋ ama kaleŋmoriambaa qaaya ii meeqeeraŋgoŋ meleŋqeleeŋgi boliŋkeja. Kaeŋ ama ananaa Somatanana motooŋgo Jiisas Kraist Poŋnana kolooŋ namakeji, ii qakooma gema qeŋkeju.

5  * Eks 12.51; Jaŋ 14.29-30Oŋo qaa kuuya ii mono kambaŋ koriga modaboroŋ laligojuto, kileŋ galeŋ meme qaa koi duduuwubotiwaajoŋ mombo kokaeŋ jeŋ gbiliŋ oŋomambaajoŋ mojeŋ: Poŋnoŋ kanagesouruta Iijipt kantrinoŋga metogoŋ uŋuano kagito, kanageŋ tosianoŋ kambaŋ moŋnoŋ mende moma laariŋ mugiti, ii kondemondeeŋ ama oŋono tiwilaagi. Galeŋ meme qaa iikaaŋa ii oŋoojoŋ ama mombo jejeŋ.

6 Kaaŋagadeeŋ Anutunoŋ Siwe gajobauruta galeŋkoŋkoŋ tooŋgia ama oŋono laligogito, iyoŋoonoŋga tosianoŋ uugere ama qaa baatanoŋ mende kema iyaŋgiaa galeŋkoŋkoŋ tooŋgia galeŋ koma oŋombombaajoŋ uumotooŋ mende ama sopagia kororoogi. Qaa qootogo aŋgitiwaajoŋ ama Anutunoŋ ii hagoŋ oŋono jiŋkaroŋ duŋ mirigia mesaoŋ kamaagi. Kamaagi “Kambaŋ somatanoŋ qaagia jeŋ tegomaŋa,” jeŋ gbadonoŋ gbadooŋ oŋoma paŋgamaŋ uutanoŋ oŋoono rama kougita kambaŋ tetegoya qaa rama ubuya. Galeŋ meme qaa ii oŋoojoŋ ama mombo jejeŋ. 7  * Jen 19.1-24Tani motooŋgo iikanoŋ Sodom, Gomora ano gomaŋ tosaaŋa liligoŋ ragiti, iyoŋoonoŋ kolooro. Ejemba yoŋonoŋ kaaŋiadeeŋ serowiliŋ ama selewaa siiŋgia kombombaŋa meeraŋgoŋ tania moŋ kokaeŋ aŋgi: Eja woi iyaŋgarodeeŋ ano emba woi iyaŋgarodeeŋ agimiŋ aoŋ laligogi. Kaeŋ laligogi Anutunoŋ iroŋgia meleema oŋono gere jeta tetegoya qaa oŋooro siimbobolo moma laligoŋ kouma laligowuya. Kaeŋ laligoŋ boi takapolakaya yoŋoo galeŋ meŋ aowombaa kaisarenanaga kolooŋkeju.

8 Ejemba takapolakaya yoŋonoŋ kambaŋ kokaamba tani motooŋgo kaaŋiadeeŋ amakeju. Jaagia meleeno iwoi uŋauŋaya laŋ iima iikanoŋ mondoŋ otaaŋ iyaŋgiaa selegiaa laaligogia ii meŋ boliŋ kokojinjiŋ mokolooŋkeju. Iikaaŋa kanoŋ Anutu jejewili ama jeŋkoŋkoŋgoŋ jeŋ muŋ ku-usuŋa meŋ kamaaŋ amakeju. Kaeŋ ama Siwewaa beŋsakoŋ kawali ejemba asamararaŋgiawo eukanoŋ laligojuti, iyoŋoojoŋ uuqeqe qaa tokoroŋkota jeŋ oŋomakeju.

9  * Dan 10.13, 21; 12.1; Isa 12.7; Dut 34.6; Zek 3.2Kaeŋ amakejuto, Siwe gajoba waŋa qata Maikel iinoŋ kaaŋagadeeŋ kaeŋ amambaajoŋ moma bimooŋ amamaaro. Maikelnoŋ Mooseswaa qamoyaajoŋ Kileŋaa Toyawo aŋgowowo ama mondoŋgosi ano. Ii ama uma kamaaroto, kileŋ uuqeqe qaa tokoroŋkota ii jeŋ tegoŋ mumambaajoŋ awasaŋkaka mende mokolooŋ amamaaro. Amamaaŋ kokaaŋadeeŋ jeŋ muro, “Poŋ aŋo mono mindiŋgoŋ gomba.”

10 Maikelnoŋ kaaŋagadeeŋ ii amamaaroto, ejemba soosooya yoŋonoŋ mono selegia meŋ uma Buŋa qaa mende moma kotoŋkejuto, kileŋ iikawaajoŋ uuqeqe qaa tokoroŋkota laŋ jeŋkeju. Tompiŋ laligoŋ oro sooŋa kaaŋa lansaŋ laligoju. Momakootogia hoŋa mende kolooro oro laaligowaa siiŋgia qereweŋa iikayadeeŋ momakeju. Iyaŋgiaa siiŋ momogia iŋgoŋmaŋgoŋa iikanoŋ mono kondeema oŋono tiwilaawuya. 11  * Jen 4.3-8; Jaŋ 22.1-35; 16.1-35Anutunoŋ boi takapolakaya yoŋoo iroŋgia meleema oŋono siimbobolo somata mobutiwaajoŋ qama wanjinjiŋgoŋ “Yei!” jejeŋ. Ejemba soosooya yoŋonoŋ eja Kein (Kain) iwaa kania metetereeŋ kemakeju. Kanageŋ kere eja poŋ moŋnoŋ eja qata Balaam tawa muro Israel ejemba tiligoŋ oŋono jiŋjauŋ keŋgi. Boi takapolakaya yoŋonoŋ Balaambaa silia otaaŋ moneŋ mokoloowombaajoŋ uugere moma iwoi iliŋalaŋ ama bimbiŋgoŋ laŋ sooŋkeju. Eja qata Koora iinoŋ Mooses ano Aaron yaŋgiseŋ qaganoŋ tuarenjeŋ ama oroma iikanoŋ tiwilaaroti, boi iyoŋonoŋ mono Koora kaaŋa gejajuju ama laligoŋ tiwilaawuya.

12 Uumeleeŋ oŋonoŋ uukaleŋ qendeema aowombaajoŋ ajorooŋ lombaŋ aŋgi boi takapolakaya yoŋonoŋ iikanoŋ kaaŋagadeeŋ kaŋkeju. Kaŋ dogogia asuganoŋ qendeema iyaŋgiaajoŋadeeŋ romoŋgoŋ baonoŋ newageeŋ nepaqepalo neŋkeju. Kaeŋ ama oŋoo sele jewoŋgia boroŋa boroŋa gamugiawo kaaŋa kolooju. “Ziozwaa eja toya koloojoŋ,” jeŋ ala oŋoojoŋ mende romoŋgoŋ kele qaa laŋ jeŋkeju.* Boi yoŋonoŋ toroŋ kaaŋa asaŋgoŋ rajuto, waŋgogianoŋ iyoŋoonoŋ qagoŋ jaŋgowabo. Koosu omaya toontooŋ koŋa qaa kaaŋa laligogi haamonoŋ utitiiŋ oŋono lansaŋ kema kaŋkeju. Hoŋa koloowaatiwaa kambaŋanoŋ geria geria araroga hoŋgia qaa kaaŋa nanju. Guluŋ seŋa kaaŋa kolooŋ wala koomuya kolooŋ tiigia laaligo kotigaa kanianoŋga qonjoma tama mombo komuŋ kotiigi indiŋ woi kolooro koomuya totooŋ kolooŋ laligoju.

13 Yoŋonoŋ kowe siri usuŋawo kaaŋa laŋ qindiiŋgi nanamemeŋgia gamuyawo iikanoŋ kokopa godomaruruyawo kaaŋa asuganoŋ asugiŋkeja. Seŋgelao tosia kanagia soŋgiŋ laŋ kamaaŋkejuti, yoŋonoŋ mono iikawaa so jiŋjauŋ qeŋkeju. Seŋgelao iikawaa so kamaaŋ Anutunoŋ yoŋoojoŋ paŋgamaŋ ziwiziwiwaa uutanoŋ mirigia areŋgoroti, mono dutanoŋ emukanoŋ kemeŋ kambaŋ tetegoya qaa rama ubuya.

14  * Jen 5.18, 21-24Aadambaa sakoŋaa esia qata Eenok iinoŋ kaaŋagadeeŋ ejemba takapolakaya yoŋoo gejatootoo qaagia waladeeŋ kokaeŋ jerota eja: “Mobu, Poŋnoŋ Siwe kawali ejemba toroya tauseŋa tauseŋa jaŋgogia uuta somata ii uŋuama kamaaŋ asugiwuya. 15 Asugiŋ korebore ananaa qaanana jeŋ tegowaa. Ejemba aŋgonjoragiawo yoŋonoŋ nanamemeŋ aŋgonjorayawo otaaŋ siŋgisoŋgogia aŋgonjoragiawo ama kougiti, ii kuuya gosiŋ iikawaa iroŋa meleema oŋono kuuya yoŋoo qagianoŋ ubaa. Qinji ejemba aŋgonjoragiawo yoŋonoŋ qaa jaanoŋ kemekeme gamuyawo iikanoŋ Anutu jeŋ qewagoŋ muŋ kougiti, iikawaa iroŋa kuuya meleema oŋono siimbobologia moma laligowuya.” Eenoknoŋ galeŋ meme qaa kaeŋ jero.

16 Boi soosooya yoŋonoŋ jeŋkoŋkoŋgoŋ temboma sosoŋae kaaŋa ŋindiŋ-ŋunduru laŋ jeŋ aoŋkeju. Iyaŋgiaa siiŋgia kombombaŋa bologa otaaŋ tereqerereeŋ selegia meŋ uma jaba-arambaraŋ amakeju. Ejemba tosaaŋa goda qeŋ kele uŋujuti eeŋ, ii iwoi meleema iyaŋgiaajoŋ oŋombutiwaa siiŋa moma kelebele amakeju. Kaaŋa laligoju.

17 Kaeŋ laligojuto, wombo alauruna, Poŋnana Jiisas Kraistwaa aposolurutanoŋ boi takapolakaya yoŋoo qaagia mono waladeeŋ jedaborogita eja. Oŋo yoŋoo qaagia duduuwubotiwaajoŋ mono galeŋgia meŋ aoŋ laligowu. 18  * 2 Piito 3.3Aposol yoŋonoŋ qaa kokaeŋ jegi, “Jiisaswaa kaka kambaŋanoŋ toriro kambaŋ tetegoya kanoŋ mepaqepae ejemba koloowuya. Yoŋonoŋ iyaŋgiaa siiŋgia kombombaŋa bologa otaaŋ laaligo aŋgonjorayawo laligowuya.” Kaeŋ jegi.

19 Ejemba takapolakaya yoŋonoŋ batugianoŋ uudendeeŋ ama oŋoŋgi siiŋserereŋ ambubo. Uŋa Toroyanoŋ mende sololooŋ oŋono balombaa siiŋ kombombaŋa bologanoŋ galeŋ koma oŋono ii otaaŋkeju. 20 Oo wombo alauruna, Anutunoŋ momalaari qaita moŋ oŋonoti, ii mono tandogia sewaŋa uuta kaaŋa kolooja. Oŋonoŋ mono momalaari iikawaa qaganoŋ nama naŋgoŋ aoŋ kotikotii mokolooŋkebu. Uŋa Toroyanoŋ inaaŋ oŋomakejiwaa so mono iwaa ku-usuŋnoŋ nama qama kooliŋ laligowu. 21 Anutunoŋ jopagoŋ oŋomakeji, oŋo mono iwaa uujopayanoŋ boŋ qeŋ nambu. Poŋnana Jiisas Kraistnoŋ kiaŋkoomu oŋoma mombo asugiro laaligo kotiganoŋ keuma oyaŋboyaŋ laligowu. Oŋo mono kambaŋ ii kaŋ kuuwaatiwaajoŋ kaparaŋ koma mamboma laligowu.

22 Ejemba uugia meleembombaajoŋ uuwoi anjuti, ii mono kiaŋkomuŋ oŋoma uujopa qaganoŋ laligowu. 23 Tosianoŋ gere bolanoŋ kemeŋ tagowombaajoŋ anjuti, ii kemebubotiwaajoŋ mono uulaŋawo horoŋ waŋgia somoŋgoŋ oŋoŋgi letombuyaga. Tosianoŋ siiŋgia kombombaŋa bologanoŋ galeŋ koma oŋono qemasologeŋ laligojuti, ii mono kiaŋkomuŋ oŋoma laligowu. Kaaŋa laligowuto, oŋoaŋgiaa laaligogianoŋ boliwabotiwaajoŋ mono keegia moma laligowu. Qemasologeŋ yoŋonoŋ siŋgisoŋgoya siŋgisoŋgoya aŋgi iikanoŋ uugia selegia saa qero asuganoŋ totowiŋ laligojuti, iyoŋoojoŋ mono galeŋgia meŋ aoŋ laligowu. Kokojinjiŋ ambubotiwaajoŋ mono opo surugia jewoŋawo ii kaaŋiadeeŋ sisigia meŋ mende oosiriwu. Kiaŋ.

24 Mono Anutu mepeseeŋkeboŋa. Iinoŋ oŋo tama kamaaŋ uŋuwabotiwaajoŋ ama sopa somoŋgoŋ oŋomambaajoŋ kotiija. Iinoŋ saanoŋ uŋuama iyaŋaa jaasewaŋanoŋ oŋoono keuma solaŋa koposowaa qaagia qaa nama asamararaŋa iima aisooŋ otokoriaŋ maama laligowu. 25 Anutu motooŋgo iinoŋ Hamoqeqe Tonana kolooja. Poŋnana Jiisas Kraistnoŋ nemuŋ koma nonono Anutu mepeseeŋ muniŋ qata akadamuyawo kolooŋ eŋ ubaa. Iinoŋ monowaa monoyanoŋga kanaiŋ kouma Uutanana ku-usuŋawo kolooja ano kambaŋ kokaamba toroqeŋ iwoi kuuya esuŋmumuyanoŋ galeŋ koma kambaŋ tetegoya qaa Poŋ kolooŋ nonoma laligoŋ ubaa. Qaa ii oŋanoŋ.