1 Tai amaasi mui miil oodami gʌnʌmpagi sʌʌlicʌdʌ muidu dai asta gʌncʌcʌisapai aipacoga. Taidʌ ʌSuusi gʌaagacai aagidi ʌʌpʌga gʌmamaatʌrdamiga dai potʌtʌdai:

―Cʌʌgavʌr gʌntʌtʌgitoca aapimʌ. Maitavʌr ʌpan duucai ivuaada gofariseo. Goovai aagai ʌmo istumaasi dai ʌma maasi ivueeyi vai aa nʌidiña dai poduucai ivuaada ʌlidiña ʌʌpʌ dʌmos aapimʌ maitʌaagai ispoduucai ivuaadagi. 2 Maioidaga tomali ʌmo istumaasi ʌstoquicami tomasi duudusali gʌaagai vʌʌscʌrʌ vʌʌsi gʌmamaatʌi, dai maioidaga tomali ʌmo istumaasi ʌstoquicami ismaitʌmaasiuldagi. 3 Vʌʌsi mʌsmaacʌdʌ aagai aapimʌ tucarʌ vʌʌsi gomaasi gʌcaʌcamu tasʌrʌ, dai mʌsmaacʌdʌ duudusali aagai aapimʌ cuupacatai quitaagiña goovai vʌʌsi iiñacaitai gʌaagadamu baabaqui daamadʌrʌ.

4 Aapimʌ giñaaduñi angʌnaagidi sai maitʌaagai mʌsʌʌbiadagi ʌgai ismaacʌdʌ mumueeyi gatuucuga, dai gooquiʌrʌ ʌgai camaitistutuidi isiduñiagi vaamioma. 5 Dʌmos gʌnaagidamu aanʌ sioorʌ gia gʌaagai mʌsʌʌbiadagi. Ʌʌbiadavurai ʌgai ismaacʌdʌ viaa guvucadagai isbʌʌquiagi muuquiadʌ ibʌadʌ Diaavor ʌʌmadu. Ʌjʌ, ʌgai gia gʌaagai mʌsʌʌbiadagi.

6-7 Diuusi vaamioma gʌnoigʌdai aapimʌ siʌ ujuurugi cascʌdʌ maitavʌr duduaadicuda cʌʌ maatʌ aapimʌ isgʌgaagarai taama ujuurugi gooca sintaavucʌdʌ vai Diuusi vʌʌscʌrʌ nuucadacana. Diuusi maatʌ vʌʌsiaʌcatai asta siʌʌjʌquidu ʌʌmadutai cuupadʌ.

8 Gʌnaagidiana sai vʌʌscatai ismaacʌdʌ gʌnmaasiuldi oodami vuitapi isgiñvaavoitudai aanʌ ʌʌpʌ ismaacʌdʌ viaa ʌmo sʌʌlicami maiʌstocadamu Diuusi tʌtʌaañicarudʌ vuitapi mosaagamu aanʌ isʌgai ʌrgiñmaamara. 9 Dai ismaacʌdʌ giñʌstocadagi oodami vuitapi aanʌ ʌʌpʌ ʌstocadamu ʌgai Diuusi tʌtʌaañicarudʌ vuitapi.

10 Dai tomasioorʌ ismaacʌdʌ giñvui ñioocadagi aanʌ ismaacʌdʌ viaa ʌmo sʌʌlicami istutuidi isoigʌldagi. Dʌmos sioorʌ soimaasi ñiooqui aagadagi Diuusi Ibʌadʌ vui ʌgai gia maiviaa gʌoigʌldaraga.

11 Mʌsiʌʌscadʌ vaama gʌntuutusa agadagi ʌmo quiuupaigadʌrʌ judidíu siʌʌpʌ baitʌguucacami dai aa sʌʌlicami viaacami vuidʌrʌ, maitavʌr vuamʌ ʌnʌliada Diuusi Ibʌadʌ gʌnsoiñamu. 12 Mʌsiuu duucu caviaacagi isñiooquiagi mʌsducatai gaaa noragidagi dai mʌstʌiyagi ―astʌtʌdai ʌSuusi gʌmamaatʌrdamiga.

13 Tai ʌmaadutai ʌoodami saagidaiñdʌrʌ potʌtʌdai ʌSuusi:

―Mamaatʌtuldiadami, aagidañi giñsiisi tʌtaidʌ ʌrtaacoida aatʌmʌ gʌrvustuidaga ―astʌtʌdai.

14 Dʌmos ʌSuusi potʌtʌdai:

―Giñaduñi, ¿toorʌ giñdaí aanʌ dunucami duucai siʌʌpʌ taacogiadami aapimʌ gʌnvʌʌtarʌ? ―astʌtʌdai.

15 Dai potʌtʌdai ʌʌpʌ:

―Dañi gʌnnuucadacavurai dai maicoimudadʌ tuutiaca tomasi naana maasi viaa ʌmo oodami maimosʌca ʌgaicʌdʌ duaaca ―astʌtʌdai ʌSuusi.

16 Dai amaasi aagidi ʌSuusi ʌmo ñiooqui ʌoodami cuentocʌdʌ dai potʌtʌdai:

―Oidacatadai ʌmo cʌʌli riicuacami, daidʌ ʌʌsidʌ sʌʌlicʌdʌ cʌʌga gʌduitadai. 17 Vaidʌ ʌriicu gʌtʌtʌgitoi dai povʌʌlidi: “Istumaa duuñimu aanʌ maiviaa aanʌ siaaco baituagi giñyoova”. 18 Daida povʌʌli: “Casian maatʌ istumaa duñiagi. Suuligamu aanʌ gotroojo daidʌ iduuñimu aa gʌgʌrducamioma dai ami baituamu aanʌ vʌʌsi giñyoova dai vʌʌsi iñstumaa viaa. 19 Dai amaasi povaiñtʌʌdamu aanʌ”, ascaiti ʌriicu. “Mui naana maasi apʌviaa baidarajami mui uumigi vʌʌtarʌ sivi gia gʌibʌstañi gacuaadañi dai baigʌliada”, ascaiti ʌriicu. 20 Dʌmos Diuusi potʌtʌdai: “Vuiirugami aapi idi vaa tucarʌ pʌmuquia agai dai vʌʌsi istumaasi viaa aapi, ¿sioorʌ vʌʌtarʌ viimu goovai?” astʌtʌdai Diuusi. 21 Ʌʌgi poduucai ʌpʌvueeyi ʌoodamicʌdʌ isʌmpaidiadagi mui naana maasi ʌʌgi gʌvʌʌtarʌ ʌgai mossoitigamiʌrʌ vipiʌʌyi Diuusi vuitapi ―astʌtʌdai ʌSuusi.

22 Dai gooquiʌrʌ potʌtʌdai ʌSuusi gʌmamaatʌrdamiga:

―Gʌnaagidiana maitavʌr vuamʌ ʌnʌliada cuaadagaicʌdʌ mʌsmaacʌdʌ ugia agai dai oidaca agai, tomali yuucusicʌdʌ mʌsmaacʌdʌ gʌnaada agai. 23 Gaibʌdaga vaamioma gʌaagai sicuaadagai, dai gatuucuga vaamioma gʌaagai siyuucusi. 24 Gʌntʌgitovʌr nʌida coocoñiʌrʌ, ʌgai maitaʌsai tomali maitayoovai tomali maiviaa gʌntroojoga, dʌmos Diuusi ʌgai dai maacai cuaadagai. Sʌʌlicʌdʌ vaamioma namʌʌga aapimʌ siujuurugi. 25 ¿Dai voorʌ aapimʌ tomasiʌʌsi naana maasi gʌntʌtʌgitoi istutuidimʌsi istaajucami metro vaamioma gʌntʌcavaldagi? 26 Mʌsmaitistutuidi isiduñiagi istumaasi maisijaiga maitavʌr vuamʌ ʌnʌliada ʌma maasicʌdʌ.

27 Gʌntʌgitovʌr nʌida yoosigiʌrʌ ducatai gʌʌrai maitaaata vuaadatai tomali maitaiilutaitai, dai vʌʌscʌrʌ gʌnaagidi aanʌ sai tomali ʌraí Salomoñi ismaacʌdʌ viaacatadai yuucusi cʌcʌʌgaducami vʌʌscʌrʌ maiʌpa maasi gʌai goyoosigai. 28 Gʌntʌgitovʌr nʌida yoosigiʌrʌ ʌmo imidagai oidigana guucacana dai siaadiqui mʌicana, vai vʌʌscʌrʌ Diuusi sigia maasi yuucustudai, vʌʌsi vaamioma gʌnyuucustudana ʌgai aapimʌ tomasi maicʌʌga vaavoitudai aapimʌ. 29 Cascʌdʌ avʌr maivuamʌ ʌnʌliada gaagaitai istumaasi ugiagi dai istumaasi iiyagi. 30 Vʌʌsi ʌoodami oidigi daama oidacami mosʌca gomaasiʌrʌ gʌntʌtʌgitoiña, dʌmos aapimʌ viaa ʌmoco gʌnooga ismaacʌdʌ camaatʌ istʌgito aapimʌ vʌʌsi gomaasi. 31 Baiyomavʌr ipʌliada aapimʌ sai Diuusi gʌnsoicʌiña vai cʌʌgacʌrʌ oidaca aapimʌ siDiuusi gʌnsoicʌdamu siviaacamu aapimʌ istumaasi tʌgitocagi.

32 Maitavʌr duduaadicuda aapimʌ ʌrʌpan ducami giñsosoiga cañiiru dai chiʌʌquidu aapimʌ. Dai aliʌ baigʌʌlidi Diuusi gʌnmaacacai oigaragai isgatʌaanʌda aapimʌ siaaco tʌaanʌi ʌgai. 33 Gaagardavurai aapimʌ mʌstumaa viaa dai oidiada soituutuigami poduucai ivuaadamu aapimʌ Diuusi aa duiñdadʌ vai gʌntumiñsiga maisiaa gʌvueeyi dai poduucai ʌʌpʌ bai darasaidamu aapimʌ gʌnvustuidaga tʌvaagiʌrʌ siaaco maiuugiatʌi dai siaaco maivapacʌi ʌʌsivogami tomali vatopadagai isugiugagi. 34 Ami siaaco ʌmpaidiada aapimʌ gʌnvustuidaga mosami gʌntʌgitocana.

35 Aanʌ imia iñagai tʌvaagiamu ʌmo imidagai dai ʌpamu divimu aanʌ. Baigavʌr ʌnduuca dai giñnʌnʌraca. 36 Ʌpan duucai ʌpipiooñi nʌnʌracana gʌnaamu isdiviagi ʌmo cunataragiaiñdʌrʌ vai cupioquidagi ʌgai quitaagiña mosaʌcai ʌgai dai quitaagiña ñiooquiagi. 37 Siʌʌ baigʌnʌliadamu ʌpipiooñi ismaacʌdʌ maicoocosʌcagi aʌcai aamudʌ. Sʌʌlicʌdʌ angʌnaagidi sai ʌʌgi gaaamu bai gʌduuñimu dai meesa vuidʌrʌ daraasamu gʌpipiooñiga dai bibidamu. 38 Tomasi ʌran tucarʌ divia ʌgai siʌpʌ sialimadʌ, siʌʌ baigʌnʌliadamu ʌpipiooñi ismaacʌdʌ nʌaadagi vai diviagi ʌaamudʌ. 39 Dai maatʌcavurai aapimʌ idi ʌʌpʌ ―ascaiti ʌSuusi―. Ducami isʌmo oidacami ʌmo quiiyʌrʌ ismaatʌcagi isiuu duucu ami quiidiʌrʌ divia agadagi ʌmo ʌʌsivogami maicosian tada ʌgai nuucadacatai sai maivaacʌna quiidiʌrʌ dai ʌʌsidana. 40 Poduucai ʌʌpʌ aapimʌ gʌaagai mʌsbai gʌnducagi siuu duucu aapimʌ siooma maitʌgitocagi divimu aanʌ ismaacʌdʌ viaa ʌmo sʌʌlicami ―astʌtʌdai ʌSuusi gʌmamaatʌrdamiga.

41 Tai amaasi ʌPiiduru tʌcacai dai potʌtʌdai:

―Mamaatʌtuldiadami, ¿voorʌ vʌʌtarʌ aagai aapi idi cuento mosʌca aatʌmʌ vʌʌscatai sio? ―astʌtʌdai.

42 Taidʌ ʌSuusi itʌi:

―Ʌmoco gaaamu vʌʌscʌrʌ gaagaiña ʌmoco ʌʌgidaracami dai saituduacami saidʌ ʌrtʌaanʌdamigadʌcana pipiooñigadʌ dai bibidiña siuu duucu gʌaagadagi. 43 Baigʌʌliadamu ʌtʌaanʌdami ismaacʌdʌ ivueeyi vʌʌsi cʌʌga siuu duucu diviagi ʌaamudʌ. 44 Sʌʌlicʌdʌ angʌnaagidi saidʌ ʌaamudʌ tʌaanʌdami duucai vituldamu vʌʌsi istumaasi viaaca ʌgai. 45 Dʌmos siʌpiooñi ismaacʌdʌ tʌaanʌdami duucai viaagi ʌaamudʌ povʌʌldagi siʌaamudʌ maiotoma divia agai, dai gʌaagacai soi vuaadagi ʌgaa pipiooñi ʌʌmadu ʌcusñiñiru dai ʌgai gacuaadagi dai gayʌʌdagi dai navamuagi. 46 Dai poduucai ʌaamudʌ divimu siuu ducuu ʌpiooñigadʌ siooma mainʌnʌracagi, dai siuu duucu ʌgai maimaatʌcagi dai sʌʌlicʌdʌ soimaa taatatuldamu ʌgai daidʌ iduuñimu ʌgaicʌdʌ isducatai ʌpʌvueeyi ʌmaiʌʌgidaracʌdʌ ʌʌmadu.

47 Daidʌ ʌpiooñi ismaacʌdʌ maatʌ istumaasi ʌaamudʌ ipʌlidi isiduñiagi dai maibai gʌducagi dai maiʌʌgidagi vʌʌsi ismaacʌdʌ tʌjai ʌaamudʌ, ʌgai soimaa taatamu gʌgʌʌgʌtudacai. 48 Dʌmos ʌpiooñi ismaacʌdʌ maimaatʌcagi daidʌ iduñiagi istumaasi soimaascami ʌgai vʌʌscʌrʌ maisi soimaa taatamu. Dai ʌgai ismaacʌdʌ vaamioma maatʌ Diuusi ñiooquidʌ dai maiʌʌgidi ʌgai vaamioma soimaasi taatatuldamu Diuusi.

49 Divia aanʌ dai cʌʌgacʌrʌ vuvaida iñagai vʌʌsi oidi daama oidacami vʌʌscatai ismaacʌdʌ giñvaavoitudagi oigʌldamu aanʌ vʌʌsi soimaascamigadʌ dai ʌgai ismaacʌdʌ maitiñvaavoitudagi ugitimu. Sʌʌlicʌdʌ canʌijada iñʌlidi aanʌ idi cʌʌgacʌrʌ vuvaidaragai iscaaipaco imʌdagi ʌpan duucai taí. 50 Aliʌ soimaa taatamu aanʌ chiʌʌqui tasai, dai soigiñʌliadamu asta siʌʌscadʌ ajiagi istuigaco soimaa taata iñagai aanʌ. 51 Aapimʌ povʌnʌlidi ansai aanʌ divia sai siooma oidacana vʌʌsi oodami, maitavʌr vaavoi baiyoma divia aanʌ vai oidacana cocodi aanʌcʌdʌ. 52 Dai sivi baitʌacoga oidacamu taama ʌmo quiiyʌrʌ oidacami dai vaica vuidʌrʌ vʌʌtʌcamu gooca. 53 Ʌoogadʌ vuidʌrʌ caatʌcamu gʌmara cʌʌli daidʌ ʌmaradʌ gʌooga, daidʌ ʌdʌʌdʌ vuidʌrʌ caatʌcamu gʌmara ooqui daidʌ maradʌ gʌdʌʌ, daidʌ tuumudʌ vuidʌrʌ caatʌcamu gʌcaa dʌʌ daidʌ ʌcaa dʌʌdʌ gʌtuumu ―astʌtʌdai ʌSuusi.

54 Daidʌ ʌSuusi potʌtʌdai ʌʌpʌ ʌoodami:

―Siuu duucu nʌijada aapimʌ iicomai isuruñi amadʌrʌ vuvacʌi otoma pocaitiña aapimʌ sai duuduquia agai, vai povʌ vuaadana. 55 Dai siʌʌscadʌ dʌvʌʌrai toñiamadʌrʌ ʌvʌrdagi pocaitiña aapimʌ sai toñica agai, vai povʌ vuaadana. 56 Aapimʌ ismaacʌdʌ aagaiña ʌmo istumaasi dai ʌma maasi ivuaadana. ¿Ducatai maatʌ aapimʌ ismaasca agai oidigi mosnʌiditai mʌstumaa nʌidi? Dai vʌʌscʌrʌ maimaatʌ nʌidi tomali maimaatʌ caʌ istumaasi ʌpʌvueeyi sivi aapimʌ gʌnsaagida.

57 ¿Tuimʌsi maitʌntʌtʌgitoi aapimʌ istumaasi ʌrcʌʌgaducami? 58 Isʌmaadutai gʌpiʌrʌ gʌvuupadagi dai gʌvaidaquiagi dunucamiʌrʌ baigi duuñi ñiooqui ʌgai ʌʌmadu voiyamu vai ʌgai maitʌvaidaquiagi dunucamiʌrʌ vaidʌ ʌdunucami gʌtʌʌgidagi ʌsandaaru vaidʌ ʌsandaaru gʌmaisagi. 59 Dai abiaadʌrʌ gia siaadʌrʌ vuusaiña aapi asta pʌsiʌʌscadʌ gaaa namʌqui vʌʌsi mʌsiʌʌsi gʌtañiagi ―astʌtʌdai ʌSuusi ʌoodami.