24
Lloo˜ ko̱o̱ˉ jmɨɨˊ hlaˈ gwahꜙ jʉʉhꜙ
(Mr. 13:1-2; Lc. 21:5-6)
Yaꜙhë̱ë̱ꜗ Jesús gwahꜙ ngaayhꜗ. Jeeˊ ja̱ˉ gaꜙyaꜙjä̱hꜙ jnäähˈ kooꜘ kiyhꜗ mahꜗ gaꜙchiihˊ jnäähꜗ:
—Jëëˋ daˊ haˉ ko̱hꜘ naˊhñaahꜗ saꜙ laꜗ gwahꜙ jnänˋ.
Mahꜗ gaꜙjähꜘ Jesús sɨɨyhꜙ jnäähˈ:
—Läꜙjëꜙ heˉ jëëhꜘ hnähꜘ naˉ, maꜙraꜙ juˈdsooꜘ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ, niꜙ ko̱o̱ˉ mɨˈku̱u̱ˊ naˉ, saꜙ jä̱ꜗ nëˊ kihˈ ø̱ø̱hꜚ, läꜙjëꜙ baˊ saˊhlaꜗ.
Jä̱ä̱ꜗ ja̱ˉgaˊ lla̱a̱ꜙ jmɨˉgyʉʉꜙ, johꜘ nëëˈ saꜙ jmeeꜗ lii˜
(Mr. 13:3-23; Lc. 21:7-24; 17:22-24)
Jeeˊ maˊ gyayˈ nëˊ mohꜘ Olivo, gaꜙyaꜙjä̱hꜙ jnäähˈ kooꜘ kiyhꜗ mahꜗ naˊllaˊ jnäähꜗ juuˈ kya̱a̱yhˊ taˊko̱ˉji̱i̱hˈ saꜙ cha̱a̱ˉ dsaˉ.
—Chiihˊ jnäähꜗ lɨhꜘ leꜘ läꜙjëꜙ heˉ maˉjähˊ, heeˉ lii˜ jmeeꜗ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ ñehꜚ hiꜙ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ lla̱a̱ꜙ jmɨˉgyʉʉꜙ —gaꜙchiihˊ jnäähꜗ Jesús.
Mahꜗ gaꜙje̱e̱hˉ Jesús juuˈ kya̱a̱ꜗ jnäähˈ:
—Hnøøꜗ le̱e̱hꜚ hnähꜘ mahꜗ niꜙ ja̱a̱ˉ saꜙ cha̱a̱ˉ hi̱ˉ miˉga̱a̱ꜙ hnähꜘ. Jëëhꜘ, jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ yaˉnääꜘ hi̱ˉ ka̱ꜗ nëˊ kinꜙ, jäyhꜙ: “Jnäꜘ heꜘ la̱a̱nꜗ Cristo hi̱ˉ maˉche̱e̱ꜗ Dio.” Hiꜙ jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ miˉga̱a̱yꜙ. Nuuhˈ hnähꜘ kihꜗ hniiˉ hiꜙ läꜙchaˉ juuˈ kihꜗ hniiˉ taꜙ laꜙ taꜙ jnøꜙ. Pero taꜙ waˊ jehꜙ hohꜘ hnähꜘ. Läꜙja̱ˉ lleˋ kihˈ leꜘ baˊ, pero saꜙ gaˊ maˉdsë̱ë̱ꜗ jmɨɨˊ. Te̱e̱ꜗ dsaˉ hi̱ˉ cha̱a̱ˉ ko̱o̱ˉ hwaꜗ kya̱a̱hˊ jyohꜘ hwaꜗ. Hiꜙ te̱e̱ꜗ dsaˉtaˊ kya̱a̱hˊ jñahꜘ dsaˉtaˊ. Läꜙchaˉ dsooˊ heˉ dsaˉkwa̱hꜘ, läꜙchaˉ hooˊ, läꜙka̱a̱ˉ baˊ jehˈ wɨɨꜘ hwaꜗ. Kya̱a̱hˊ läꜙjëꜙ heˉ ja̱ˉ, ko̱o̱ˉ maˉløøꜗ jëë˜ dsaˉ wɨɨꜘ baˊ.
ʼJa̱ˉ gaˊ ngëëˈ dsaˉ hnähꜘ mahꜗ jmeeyhꜙ hnähꜘ läꜙ tëˉ dsëyꜗ hiꜙ jngëëyhꜗ hnähꜘ. Gaꜙläꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ dsaˉ jmeeꜗ naˉhøøhˊ kyahˈ hnähꜘ läꜙka̱a̱ˉ jmɨˉgyʉʉꜙ kwa̱a̱t˜ kinꜙ. 10 Maˊja̱ˉ jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ tʉyꜗ heˉ maˉdsooꜘ dsëyꜗ, ngëëyꜗ dsaˉkya̱a̱yhˊ chaˊnëˊ dsaˉtaˊ, mahꜗ jmeeyꜗ naˉhä̱ä̱yhˊ ø̱ø̱yhꜚ. 11 Jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ jmeeꜗ läꜙko̱hꜘ hi̱ˉ ngëë˜ juuˈ kihꜗ Dio mahꜗ yaˉnääyꜘ jeeˊ kyahˈ hnähꜘ hiꜙ miˉga̱a̱yꜙ jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ. 12 Läꜙchaˉ chaˉmiihˉ heˉ hlɨɨhˈ. Kihꜗ heˉja̱ˉ, jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ moꜙsoꜙ läꜙhnääyꜗ dsaˉkya̱a̱yhˊ. 13 Pero hi̱ˉ kwëëhꜗ dsëꜗ läꜙji̱i̱hˈ lla̱a̱ꜙ, hi̱ˉ heꜘ baˊ lä̱ä̱ꜘ. 14 Juˈhmëëꜘ laˉ, heˉ miˉjnääꜙ läꜙko̱o̱ˉ jä̱ä̱ꜙ Dio dsaˉ läꜙhihꜙ kihꜗ, lloo˜ läꜙka̱a̱ˉ läꜙjʉhꜗ jmɨˉgyʉʉꜙ mahꜗ läꜙkyʉʉh˜ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ gaˊ maˉhe̱e̱hˉ kihꜗ Dio. Ja̱ˉgaˊ jäꜙ jmɨɨˊ jʉʉhˉ jmɨɨˊ gooˉ kihꜗ Dio.
15 ʼWaˊraˉ gaꜙllooꜗ jmɨɨˊ jëëhˈ hnähꜘ nehꜙ gwahꜙ jʉʉhꜙ chehꜗ ja̱a̱ˉ jahꜘ la̱a̱ꜗ naˊhøøꜘ ngëëˈ jeeˊ naˉjngɨɨˈ ja̱ˉ, läꜙko̱o̱ˉ gaꜙjähꜘ Daniel hi̱ˉ gaꜙngëëꜗ juuˈ kihꜗ Dio, (hi̱ˉ hëˉ juuˈ laˉ, waˊ läˉngëëyꜘ), 16 maˊja̱ˉ, hnähꜘ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ hwaˈ Judea kyʉ̱ʉ̱ꜘ hnähꜘ taꜙ mohꜘ. 17 Hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ jeeˊ gaꜙtëꜘ to̱ꜗ jwë̱ë̱ꜗ hneꜗ, waˊ jña̱a̱yˈ mahꜗ waˊ kyʉ̱ʉ̱ˈ bihꜗ. Saꜙ waˊ kye̱yꜘ heˉ chaˉ chaˊnehꜙ. 18 Hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ jeeˊ nuuˉ kihꜗ, taꜙ waˊ llaˉnääyꜘ kiyhꜗ heˉ dsaˉkye̱yꜘ saˊhmɨɨhˉ. 19 Peerꜙ jwɨɨ˜ dsaˉmëꜘ hi̱ˉ kya̱a̱ˉ gyʉ̱ʉ̱ˉ maˊja̱ˉ, hiꜙ läꜙja̱ˉ hi̱ˉ jä̱ä̱ꜙ gyʉ̱ʉ̱ˉ gyu̱u̱ˉ kaˉlähꜘ. 20 Ngɨɨˊ hnähꜘ kihꜗ Dio mahꜗ saꜙ laꜗ ji̱i̱ˉ gyʉʉꜘ niꜙ saꜙ laꜗ jmɨɨˊ heˉ te̱e̱hˉ dsaˉ dsëꜗ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ kyʉ̱ʉ̱hꜗ hnähꜘ. 21 Maˊja̱ˉ jëëꜗ dsaˉ wɨɨꜘ jwërte heˉ saꜙ maˉjëëꜙ dsaˉ läꜙ maˊ gaꜙnøøꜗ jmɨˉgyʉʉꜙ läꜙji̱i̱hˈ naꜗ. Ja̱ˉ ji̱i̱hˈ moꜙsoꜙ jëëꜗ gyihꜗ ji̱hˊko̱hꜘ. 22 Waˊraˉ jähꜘ kihꜗ ngooꜗ baˊ jëëꜗ dsaˉ wɨɨꜘ maˊja̱ˉ, niꜙ ja̱a̱ˉ dsaˉ ji̱i̱hꜙ saꜙ jä̱ꜗ. Pero taꜙlaꜙ kihꜗ hi̱ˉ naˉlle̱e̱hˊ kya̱a̱ˈ Dio, cha̱hꜘ baˊ lla̱a̱ꜙ jmɨɨˊ heˉ jëëyꜗ wɨɨꜘ.
23 ʼMaˊja̱ˉ cherˊmahꜗ cha̱a̱ˉ ko̱ˉlla̱a̱ˊ dsaˉ jähꜙ: “Hi̱i̱ꜚ Cristo chehꜗ laˉ”, o “hi̱i̱ꜚ Cristo chehꜗ jeeˊ ooꜙ”, taꜙ waˊ he̱e̱hꜘ hnähꜘ kiyhꜗ. 24 Jwë̱ë̱ꜘ dsaˉ taˉju̱u̱ˈ yaˉnääꜘ, jäyhꜙ: “Jnäꜘ la̱a̱nꜗ Cristo, jnäꜘ ngëënˊ juuˈ kihꜗ Dio”. Ja̱ꜙ heˉ ko̱o̱ˉ nëëˈ heˉ jʉhˉga̱a̱ˉ jmeeyꜗ, läꜙjwëꜘ jeeˊ miˉga̱a̱yꜙ dsaˉ, läꜙji̱i̱hˈ hi̱ˉ naˉlle̱e̱hˊ kya̱a̱ˈ Dio miˉga̱a̱yꜙ cherˊmahꜗ gaꜙlaꜗ. 25 Maˉñehˊ baˊ hnähꜘ naꜗ, jëëhꜘ maˉjwahꜗ baˊ jnäꜘ jä̱ä̱ꜗ haˉ läꜙ leꜘ.
26 ʼLäꜙja̱ˉ, cherˊmahꜗ hi̱ˉ jähꜙ sɨɨhꜙ hnähꜘ: “Hi̱i̱ꜚ gyaˈ jeeˊ ooꜙ hwaꜗ ki̱i̱ꜙ jeeˊ saꜙ kwaꜙ niꜙ miihˉ”, taꜙ goˉjë̱ë̱ˋ hnähꜘ. Hiꜙ cherˊmahꜗ jäyhꜙ: “Hi̱i̱ꜚ gyaˈ chaˊnehꜙ ooꜙ”, taꜙ waˊ läˉhe̱e̱hꜘ hnähꜘ. 27 Jëëhꜘ, läꜙko̱o̱ˉ jmeeꜙ jeꜚñihꜗ heˉ jmeeꜙ dsaˉläˉjnäꜘ läꜙka̱a̱ˉ jmɨˉgyʉʉꜙ, läꜙja̱ˉ läꜙjnäꜘ läꜙka̱a̱ˉ jmɨˉgyʉʉꜙ waˊraˉ ja̱hꜗ Hi̱ˉgaꜙlë̱ë̱ꜗngoꜗ laˉ. 28 Jëëhꜘ, waˊ haˉ chaˉ haˉ jeeˊ kya̱a̱ꜗ hi̱ˉ maˉnaˉju̱u̱ˊ, jeeˊ ja̱ˉ ku̱hꜗ tuˉsɨ̱ɨ̱hꜚ.
Waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ jä̱hꜘ Hi̱ˉgaꜙlë̱ë̱ꜗngoꜗ
(Mr. 13:24-37; Lc. 21:25-33; 17:26-30, 34-36)
29 ʼCha̱hꜘ baˊ gaˊ maˉngëëꜘ maˉjëëꜙ dsaˉ läꜙjëꜙ heˉ wɨɨꜘ ja̱ˉ, ja̱ˉ hnɨɨhˈ moꜙsoꜙ läꜙjnäꜘ jmëëꜗ kihꜗ hyooˉ, niꜙ jmëëꜗ kihꜗ sɨhˉ saꜙ läꜙjnäꜘ. Läꜙsɨɨꜗ hø̱ø̱ˈ nʉʉꜘ hi̱ˉ hë̱ë̱ꜚ gyʉʉhˈ jmɨˉgyʉʉꜙ, hiꜙ läꜙjëꜙ heˉ gaˊ chaˉ gyʉʉhˈ saˊjehꜗ. 30 Ja̱ˉgaˊ jmeeˈ lii˜ gyʉʉhˈ jmɨˉgyʉʉꜙ jeeˊ jä̱hꜘ Hi̱ˉgaꜙlë̱ë̱ꜗngoꜗ laˉ. Heˉja̱ˉ kɨˊhoohꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ nëëˈ dsaˉ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ hwaˈ jë̱ë̱yꜗ Hi̱ˉgaꜙlë̱ë̱ꜗngoꜗ laˉ hi̱ˉ jä̱hꜘ gyʉʉhˈ jeeˊ jniiꜘ kya̱a̱hˊ chaˉmiihˉ beꜘ, la̱a̱yꜗ jø̱ø̱hˈ. 31 Mahꜗ che̱e̱yꜗ ángele kya̱a̱yꜗ. Kya̱a̱hˊ mɨɨhˊ kihˈ luuꜘ hooˊ jø̱ø̱yhꜙ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ naˉlle̱e̱hˊ kya̱a̱yˈ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ läꜙjëꜙ kye̱ꜘ kiihˋ jmɨˉgyʉʉꜙ, taꜙ ko̱ˉta̱a̱ˉ läꜙ gaꜙtëꜘ jyohꜘ ko̱ˉta̱a̱ˉ.
32 ʼJëëˋ daˊ hnähꜘ kweeˉ haˉ läꜙ dsoo˜ juuˈ kihꜗ chaahˈ higo mahꜗ miˉtë̱ë̱ˈ hnähꜘ hñaahꜗ. Waˊraˉ gaꜙhyoˈ sɨhꜘjñohꜘ saˊji̱hꜘ kihꜗ, løø˜ dsaˉhyoꜙ mooˉ kihꜗ, maˉñehˊ baˊ hnähꜘ ngooꜗ gaꜙtëꜘ ji̱i̱ˉ jmaꜗ baˊ ja̱ˉ. 33 Läꜙja̱ˉ hnähꜘ kaˉlähꜘ, waˊraˉ gaꜙjëëhˋ hnähꜘ dsaˉlaꜘ läꜙjëꜙ heˉ maˉjwahnꜗ laˉ, waˊ läˉñehˊ hnähꜘ heˉ maˉchehnꜗ hoˊhaahˊ kya̱a̱hˊ heˉ jä̱hnꜘ baˊ ja̱ˉ. 34 Maꜙraꜙ juˈdsooꜘ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ, saꜙ lla̱a̱ꜙ dsaˉ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ naˈ taˊko̱ˉji̱i̱hˈ saꜙ gaˊ maˉläˉteꜗ läꜙjëꜙ heˉ maˉjwahnꜗ laˉ. 35 Ngëëꜘ baˊ läꜙjëꜙ heˉ chaˉ gyʉʉhˈ hwaꜗ, pero juuˈ kinꜙ läꜙ maˉchaˉ ja̱ˉbaˊ.
36 ʼPero niꜙ ja̱a̱ˉ saꜙ ñeˉ heeˉ jmɨɨˊ ja̱ˉ, heeˉ hor˜ ja̱ˉ, niꜙ ángele hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ gyʉʉhˈ saꜙ ñeˉ, niꜙ Jo̱o̱ꜘ Dio saꜙ ñeˉ. Hñiiꜘ baˊ Tääˋ kya̱a̱nꜙ ñeˉ. 37 Läꜙko̱o̱ˉ gaꜙlaꜗ ji̱i̱ˉ kihꜗ Noé, ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ leꜘ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ jä̱hꜘ Hi̱ˉgaꜙlë̱ë̱ꜗngoꜗ laˉ. 38 Jëëhꜘ, jä̱ä̱ꜗ saꜙ gaˊ maˉja˜ jmaꜗ maˊ tä̱ä̱hˊ dsaˉ kuhˉhɨ̱h˜, maˊ tä̱ä̱hˊ dsaˉ je̱e̱˜ gooˉ läꜙji̱i̱hˈ gaꜙheꜗ Noé nehꜙ barco. 39 Niꜙ miihˉ saꜙ gaꜙläꜙliihꜚ dsaˉ läꜙji̱i̱hˈ jaꜗ jmɨɨˉ heˉ gaꜙjngɨɨhꜗ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ. Läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ niꜙ saꜙ liihꜚ gaˊ dsaˉ waˊraˉ gaꜙtëꜘ jeeˊ jä̱hꜘ Hi̱ˉgaꜙlë̱ë̱ꜗngoꜗ laˉ. 40 Maˊja̱ˉ tä̱ä̱hˊ u̱u̱ˈ jmeeꜙ taˊ jeeˊ nuuˉ kihꜗ, ja̱a̱ˉ heꜘ sa̱hꜙ, hiꜙ hi̱ˉ ja̱a̱ˉ heꜘ jä̱ꜗ. 41 Maˊja̱ˉ tä̱ä̱hˊ u̱u̱ˈ dsaˉmëꜘ dsëˉ. Ja̱a̱ˉ heꜘ sa̱hꜙ, hiꜙ hi̱ˉ ja̱a̱ˉ heꜘ jä̱ꜗ. 42 Heˉja̱ˉ miˉjnøøˊ hnähꜘ mɨˊnëhˊ, jëëhꜘ saꜙ ñehˊ hnähꜘ heeˉ hor˜ jä̱hꜘ Dsaˉjø̱ø̱hˈ kya̱a̱hꜗ hnähꜘ. 43 Waˊ läˉngëëhꜘ hnähꜘ heˉ laˉ. Cherˊmahꜗ ja̱a̱ˉ dsaˉjʉʉˊ chaˊnehꜙ gaꜙläꜙñeyꜙ heeˉ hor˜ dsaˉheꜘ dsaˉhɨ̱ɨ̱ˉ chaˊnehꜙ kiyhꜗ, jmeeyꜗ biiꜗ saꜙ gwɨ̱ɨ̱yˉ mahꜗ saꜙ kwayꜗ jwëˈ heˉ jäꜙ dsaˉhɨ̱ɨ̱ˉ chaˊnehꜙ kiyhꜗ. 44 Ja̱ˉbaˊ läꜙja̱ˉ, hnøøꜗ maˉnaˊllu̱u̱hˋ hnähꜘ. Jëëhꜘ, haˉ gaˉ cheˉ jmɨɨˊ heˉ saꜙ jø̱ø̱hˊ hnähꜘ, jä̱hꜘ Hi̱ˉgaꜙlë̱ë̱ꜗngoꜗ laˉ.
Dsaˉ hi̱ˉ miˉte̱hꜗ, hiꜙ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ jmeeꜙ taˊheꜗ
(Lc. 12:41-48)
45 ʼJa̱a̱ˉ dsaˉ hi̱ˉ miˉte̱hꜗ hi̱ˉ chaˉ hʉʉˊdsëˉ lluꜗ kihꜗ, hi̱ˉ heꜘ baˊ naˉhña̱a̱ˊ mahꜗ hä̱ä̱yꜗ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ chaˊnehꜙ kihꜗ dsaˉjʉʉyˊ, kwëëyhꜗ kuhꜙ hor˜ kihꜗ. 46 Lluꜗ laꜗ kihꜗ dsaˉ hi̱ˉ jmeeꜙ taˊheꜗ, cherˊmahꜗ miˉte̱yhꜗ läꜙjëꜙ madaꜚ heˉ nuuyhꜚ waˊraˉ ja̱hꜗ jʉʉyˊ. 47 Maꜙraꜙ juˈdsooꜘ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ, gaꜙläꜙjëꜙ baˊ heˉ chaˉ kihꜗ dsaˉjʉʉyˊ tooyhꜙ gooyˉ. 48 Pero ja̱a̱ˉ hi̱ˉ saꜙ hnøøꜗ jmeeꜙ taˊheꜗ, jmeeyꜗ hʉʉˊdsëˉ: “Läꜙhë̱ë̱ˊ gaˊ miihˉ dsaˉjø̱ø̱hˈ kya̱a̱nꜙ.” 49 Heˉja̱ˉ løøyꜗ jmiˊba̱a̱yꜗ dsaˉkya̱a̱yhˊ mahꜗ kuhˊhɨ̱yhꜗ kya̱a̱hˊ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ llaˊhi̱i̱hꜚ. 50 Pero dsaˉ hñaaˉ dsëꜗ heꜘ, jmɨɨˊ heˉ saꜙ jø̱ø̱y˜ hiꜙ hor˜ heˉ saꜙ kye̱yˉ niꜙ miihˉ hʉʉˊdsëˉ, jä̱hꜘ dsaˉjʉʉyˊ. 51 Saꜙ läˉñihꜘ dsëyꜗ kihꜗ dsaˉ heꜘ heeyhꜗ wɨɨꜘ mahꜗ kwëëyhꜗ he̱e̱ꜚ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ dsaˉ taˉju̱u̱ˈ. Jeeˊ ja̱ˉ kɨˊhooyhꜗ mahꜗ jʉ̱ʉ̱yꜗ chaˉja̱yˊ.