1 Myʉdoodʉ ja fariseeʉ ja̱ꞌa̱yʉty ko niꞌigʉ naty dyajmáyʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty es yajnʉbéty niꞌigʉ kʉdiinʉm ja Fwank Yajnʉbajtpʉ. 2 Oy kyaj ja Jesús kʉꞌʉm yajnʉbejty, yʉ ꞌyʉxpʉjkpʉty yʉꞌʉjʉty yajnʉbajttʉ ja ja̱ꞌa̱yʉty. 3 Ko Jesús tnija̱ꞌa̱jʉ tya̱a̱dʉ, net tsyoꞌoñ Judeeʉ es jyʉmbijnʉ Galileeʉ.

4 Ko tyuꞌuyoꞌoy, koonʉm ñaxy samaritanʉ ña̱a̱xóty. 5 Jya̱jttʉ jap ma̱ ka̱jpn diꞌibʉ xyʉꞌa̱jtypy Sikar, diꞌibʉ naty japyʉ myʉwingón yʉ Jakoobʉ ñax diꞌibʉ ꞌyuꞌunk Josee tyukkuma̱a̱y ja ñax. 6 Es jap tuꞌugʉ nʉda̱jñ diꞌibʉ Jakoob ñʉda̱jñꞌa̱jt jékyʉp. Es ko jyajty jap nʉda̱jñ agʉꞌp ja Jesús, jaꞌa ko anuꞌxʉbʉ naty mʉt ko tʉ yoꞌoy, ta ñaxweꞌtsy nʉda̱jñbyʉꞌa̱a̱y. Kijkyxyʉʉ natyñʉ. 7 Net myiiñ ma̱ ja nʉda̱jñ tuꞌugʉ samaritanʉ toxytyʉjk es tjuuda̱ꞌa̱ñ ja nʉʉ. Net ja Jesús tꞌanma̱a̱y:

—Meegyʉts waanʉ mnʉʉ, tunʉ mayꞌa̱jtʉn.

8 Tʉ naty ñʉjxtʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty ka̱jpnóty es tjuya̱ꞌa̱ndʉ diꞌibʉ ꞌyagijxyʉꞌáttʉp.

9 Es ja toxytyʉjk ꞌyadsoojʉ:

—Mij mꞌisraelitʉ, es ʉj samaritanʉ. ¿Wiꞌixʉts mij xyꞌamdoy ja nʉʉ es nyajnʉꞌuugʉt? (Yʉ israelítʉty kyaj mʉt tiꞌigyʉ ꞌyity ja samaritanʉ ja̱ꞌa̱yʉty.)

10 Jesús ꞌyadsoojʉ:

—Kooxyʉp xyꞌoknijawʉ ja mayꞌa̱jtʉn diꞌibʉ Dios yajkypy es pʉ́nʉts ʉj diꞌibʉ nʉʉ mꞌamdoojʉp, tʉyꞌa̱jtʉnxyʉpts mij xyꞌamdoy yʉ nʉʉ, es ʉjxyʉpts mij nmeepy yʉ nʉʉ diꞌibʉ yajjikyꞌajtypy ja ja̱ꞌa̱yʉty.

11 Ja toxytyʉjk ꞌyadsoojʉ:

—Windsʉ́n, ni xykyamʉdaty jeꞌeyʉ diꞌibʉ mʉt ja nʉʉ xyjuudʉt. Jaꞌa ko jantsy kʉk yʉ nʉda̱jñ, ¿wiꞌixʉts mij xymyoꞌoyʉt yʉ jiikypyʉ nʉʉ? 12 Ja nꞌapteetyꞌa̱jtʉm Jakoob xytyukmʉwʉꞌʉmʉmʉ tya̱dʉ nʉda̱jñ, ma̱ yʉꞌʉ ijty ñʉꞌuuktʉ mʉt ja ꞌyuꞌunk ꞌyʉna̱ꞌkʉty esʉ jyʉyujk tsya̱jka̱a̱. ¿Tii waꞌanʉ da mij niꞌigʉ mʉ́jʉty kʉdiinʉm jaꞌa?

13 Esʉ Jesús ꞌyadsoojʉ:

—Nidʉgekyʉ diꞌibʉ ya̱a̱ nʉꞌúktʉp, pa̱a̱dʉdʉp jatʉgok yʉ tʉʉdsʉ, 14 per diꞌibʉ ꞌyikypy ja nʉʉ diꞌibʉts ʉj nmeepy, ni na̱ꞌa̱ tʉʉdsʉ kyanakypya̱a̱dʉdʉt. Jaꞌa ko diꞌibʉts ʉj nʉʉ nmeepy, jap myujxtʉ́wʉt jyodoty es myoꞌoyʉdʉt ja jikyꞌa̱jtʉn diꞌibʉ winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ.

15 Net ja toxytyʉjk tꞌadsooy ja Jesús:

—Windsʉ́n, meegyʉdsʉ tadʉ nʉʉ es kʉdiibʉts xyñakypya̱a̱dʉt yʉ tʉʉdsʉ es ni nganakymyínʉdʉts ma̱ tya̱dʉ nʉda̱jñ es njuudʉdʉts ja nʉʉ.

16 Jesús ꞌyadsooy:

—Nʉjx wow yʉ mñaꞌay es mʉʉt mmíndʉt ja ya̱a̱.

17 Ja toxytyʉjk ꞌyadsooy:

—Kyajts nmʉdaty ja nñaꞌay.

Jesús ꞌyadsoojʉ:

—Mmʉda̱jtypy ja tʉyꞌa̱jtʉn ko mjʉna̱ꞌa̱ñ kyaj xymyʉdaty ja mñaꞌay, 18 jaꞌa ko nimʉgoxk tʉ xyꞌokmʉda̱jtpʉ mñaꞌay, es diꞌibʉ jam tyam mmʉda̱jtypy jatuꞌugʉ myedyʉjk, kyaj yʉꞌʉ xyñaꞌayʉty. Pa̱a̱ty tʉyꞌa̱jtʉn éxtʉm mjʉna̱ꞌa̱ñ.

19 Ko ja toxytyʉjk tmʉdooy, net tꞌanma̱a̱y ja Jesús:

—Windsʉ́n, nꞌijxypyʉts ko mij ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ. 20 Ja nꞌaptʉjkʉty diꞌibʉ jékyʉp jyikyꞌa̱jttʉ, jaꞌa ꞌyawda̱jttʉ ja Dios ya̱a̱ ma̱ tya̱dʉ kopk. Per miits israelítʉty mjʉna̱ꞌa̱ndʉ ko jaayʉ Jerusalén ja it luga̱a̱r ma̱ nꞌawda̱jtʉm.

21 Jesús tꞌadsooy ja toxytyʉjk:

—Mʉbʉjkkʉts mij, miimp ja xʉʉ ja oorʉ ma̱ miits xyꞌawdáttʉt ja Dios, es ni mgamíndʉt ma̱ tya̱dʉ kopk es ni mganʉjxtʉt Jerusalén. 22 Miits samaritanʉ ja̱ꞌa̱yʉty, kyaj xyñijáwʉdʉ ti mꞌawda̱jttʉp, per ʉʉdsʉty israelítʉty, nnija̱ꞌa̱dʉpts tits nꞌawda̱jttʉp, jaꞌa ko tsyooñ ja nitsokʉn ma̱ ja israelítʉty. 23 Per mina̱a̱mp ja tiempʉ, es tyamʉ dʉꞌʉn, ko ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ sitʉy yꞌawda̱jttʉp ja Dios, tꞌawdáttʉt mʉt winʉ jyot jya̱ꞌa̱jʉn es mʉdʉ tʉyꞌa̱jtʉn, mʉt ko dʉꞌʉnʉ dʉn ttseky ja Dios es ꞌyawdátʉdʉt ja ja̱ꞌa̱yʉty. 24 Dios yʉꞌʉ dʉꞌʉn ja Ja̱ꞌa̱jʉn, es diꞌibʉ ꞌyawda̱jttʉp ja Dios, ꞌyawdáttʉp mʉt winʉ jyot jya̱ꞌa̱jʉn es mʉdʉ tʉyꞌa̱jtʉn.

25 Net ja toxytyʉjk tꞌanma̱a̱y ja Jesús:

—Ʉj nnija̱ꞌa̱bʉts ko mínʉp ja Kristʉ diꞌibʉ Dios wyinꞌijx. Ko myínʉt jaꞌa, yʉꞌʉ xyꞌawa̱ꞌa̱nʉdyaꞌayʉm tʉgekyʉ.

26 Net ja Jesús tꞌadsooy ja toxytyʉjk:

—Ʉjtsʉ dʉꞌʉn Kristʉ diꞌibʉ mmʉga̱jxʉp.

27 Es net jya̱jttʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty. Es ko tꞌijxtʉ ja Wyindsʉ́n myadyaꞌaky mʉt tuꞌugʉ toxytyʉjk, dʉꞌʉñʉ wyʉꞌʉmʉdyaaydyʉ. Per ni pʉ́n oj tkayajtʉ́y: “¿Ti mdsejpy?” o “¿Ti ko xymyʉtmadyaꞌaky yʉ toxytyʉjk?”

28 Net ja toxytyʉjk tnaswijtsʉ tsyiy es oj ñejxy ka̱jpnóty es oj tꞌawánʉdʉ ja kuga̱jpn es tꞌanʉʉmʉdʉ:

29 —Min xyꞌokꞌixtʉ tyápʉdʉ ja̱ꞌa̱y diꞌibʉts tʉ xyꞌawanʉ tʉgekyʉ diꞌibʉts tʉ nduñ. ¿Kyajʉ dʉꞌʉn jyaꞌadyʉ tya̱a̱dʉ ja Kristʉ?

30 Net ja ja̱ꞌa̱yʉty tsyoꞌondʉ jap ka̱jpnóty es tninʉjxtʉ mʉt ja toxytyʉjk ja Jesús.

31 Ko naty ja toxytyʉjk tʉ ñejxy ka̱jpnóty, net ja Jesusʉ ꞌyʉxpʉjkpʉty ꞌyanma̱a̱yʉ:

—Yaꞌʉxpʉjkpʉ, kay oynʉꞌʉnʉn.

32 Ta ja Jesús ꞌyadsooy:

—Tyapts ja jeꞌxy nmʉdaty diꞌibʉ miidsʉty ni xykyanijáwʉdʉ.

33 Net ja ꞌyʉxpʉjkpʉty ak jaꞌajʉty ñayyajtʉʉjʉdʉ:

—¿Tʉ da pʉ́n dyajmíñ diꞌibʉ kyáyʉp?

34 Esʉ Jesús tꞌanma̱a̱ydyʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty:

—Kots ʉj nduñ diꞌibʉ tsyejpy pʉ́nʉts tʉ xykyexy, ujts jotkʉdákpʉts éxtʉm jyawʉ ngay nꞌiigyʉts.

35 ’Miits mꞌayukꞌa̱jttʉbʉ dʉꞌʉn: “Ko tyʉgoyꞌaty taxk poꞌo es nyajpʉdʉꞌkʉm ja pʉjtaꞌaky.” Per ʉjts miits nꞌanma̱a̱ydyʉp: “¡Ixtʉ kam! Tʉ pʉjtaꞌaky tyʉtsnʉ es tʉ tpa̱a̱ty ja tiempʉ es pyʉdʉꞌʉgʉt.”* Jaꞌa taadʉ ꞌyandijpy ko tʉ net ja tiempʉ jyaꞌty ma̱ ja ja̱ꞌa̱yʉty ꞌyaxá̱jʉdʉt éxtʉmʉ Kristʉ. 36 Diꞌibʉ yajpʉdeꞌkypy ja pyʉjtaꞌaky, ꞌyaxá̱jʉp ja myʉjuꞌuñ; esʉ pyʉjtaꞌaky diꞌibʉ yajpʉdeꞌkypy, jaꞌa dʉꞌʉn ítʉp winʉ xʉʉ winʉ tiempʉ. Es dʉꞌʉn diꞌibʉ wyijpy ja triigʉ es diꞌibʉ yajpʉdeꞌkypy, nimajtsk xyonda̱ꞌa̱ktʉ. 37 Es dʉꞌʉn dyaꞌíxyʉty ko tyʉyꞌa̱jtʉnʉty diꞌibʉ ꞌyayukꞌa̱jttʉp éxtʉmʉ tya̱a̱dʉ: “Wiinkpʉ wyijpy ja triigʉ es wiinkpʉ yajpʉdeꞌkypy.” 38 Ʉjts miidsʉty tʉ ngaxtʉ es xyajpʉdʉꞌʉktʉt ja diꞌibʉ kyaj tʉ xyñiduungʉdʉ. Wiingátypyʉ tʉ tniduungʉdʉ, es miidsʉdyʉ net myajpʉdʉꞌktʉp.

39 May ja samaritanʉ ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ tsoꞌondʉp ka̱jpnóty tmʉbʉjktʉ ja Jesús, jaꞌa ko ja toxytyʉjk tʉ naty ꞌyanʉꞌʉmxʉdʉ: “Tadʉ yedyʉjk xyꞌanma̱a̱yʉts tʉgekyʉ diꞌibʉts tʉ nduñ.” 40 Es ko myiindʉ ma̱ Jesús, net tmʉnuꞌxtáktʉ es wyʉꞌʉmʉt mʉt yʉꞌʉjʉty. Es ja Jesús oj wyeꞌemy ma̱ ja ka̱jpn majtsk xʉʉ mʉt yʉꞌʉjʉty.

41 Ko ja kuga̱jpnʉty tmʉdoodʉ ja ꞌyʉxpʉjkʉn ja Jesús, niꞌigʉ mayjyaꞌay oj tꞌakmʉbʉktʉ ja Jesús. 42 Net ja toxytyʉjk tꞌanma̱a̱ydyʉ:

—Nmʉbʉjknʉpts ʉʉdsʉty tyam, kʉdiinʉm jeꞌeyʉ ko mij tʉ xyñigajxy, jaꞌa ko nandʉꞌʉn ʉʉdsʉty kʉꞌʉm tʉ nmʉdóyʉts. Nnija̱ꞌa̱dʉpts tyam ko tʉyꞌa̱jtʉn ko yʉꞌʉ Kyrístʉty diꞌibʉ yajpojpʉnitʉgoyaampy yʉ naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱y.

43 Ja kyumdʉgʉk xʉʉ ja Jesús tsyoꞌoñ Sikar es oj ñejxy Galileeʉ. 44 Kʉꞌʉmʉ naty jayʉjp tʉ jyʉnaꞌañ yʉ Jesús: “Ni tuꞌugʉ Diosʉ kyuga̱jxpʉ kyaꞌity windsʉꞌʉgʉ mʉt ja myʉguga̱jpn.” 45 Es ko ja Jesús jyajty Galileeʉ, ja ja̱ꞌa̱yʉty oj ꞌyaxá̱jʉdʉ tsuj, jaꞌa ko nimayʉ naty diꞌibʉ oj tʉ pyaskʉxʉꞌattʉ Jerusalén. Jap tꞌijxtʉ ti Jesús tyuun tʉgekyʉ.

46 Net ja Jesús jyajty Kanaa, Galileeʉ ña̱a̱xóty, ma̱ naty ja nʉʉ tʉ dyajjʉmbíty vinʉ. Es net tuꞌuk jyajty ja yajkutujkpʉ tyuumbʉ diꞌibʉ mʉjʉ kyutujkʉn. Jam jaꞌa tsyʉʉnʉ Kafarnaúm es ja ꞌyuꞌunktʉmʉ naty tʉ pya̱ꞌa̱mbéty jantsy mʉk. 47 Ko tadʉ ja̱ꞌa̱y tmʉdooy ko Jesús tʉ jyʉmbity Judeeʉ es ko tʉ naty myiñ Galileeʉ, ta tnimiiñ es tmʉnuꞌxtáky es jyʉjpta̱ꞌa̱gʉt, es nʉjx ja ꞌyuꞌunk yaꞌꞌagʉdákxʉty, jaꞌa ko tim oogánʉbʉ naty. 48 Ta ja Jesús tꞌanma̱a̱y ja ja̱ꞌa̱y:

—Pʉn kyaj xyꞌixtʉ ijxwʉꞌʉmʉn diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn, kyaj miidsʉty ʉj xymyʉbʉ́ktʉt.

49 Net ja yajkutujkpʉ tyuumbʉ ꞌyadsooy:

—Windsʉ́n, joꞌomdʉ tsojk, tunʉ mayꞌa̱jtʉn, na̱a̱m kyajnʉmts ja nꞌuꞌunk ꞌyeeky.

50 Ta Jesús ꞌyanma̱a̱yʉ:

—Nʉjx ma̱ mdʉjk. Ja mꞌuꞌunk tʉ ꞌyagʉdaꞌaky.

Ta ja ja̱ꞌa̱y tmʉbejky éxtʉm ja Jesús tʉ ꞌyanʉꞌʉmxʉty. Ta jyʉmbijty ma̱ tyʉjk. 51 Es ko naty tyuꞌuyoꞌoy, oj jyʉjpkuba̱a̱dʉty ja tyuumbʉ diꞌibʉ naty tsoꞌondʉp ma̱ ja puma̱ꞌa̱yʉn. Ta ꞌyanma̱a̱yʉ:

—¡Ja mꞌuꞌunk tʉ ꞌyagʉdaꞌaky!

52 Ta ja yajkutujkpʉ tyuumbʉ ꞌyadsooy:

—¿Ti oorʉ oga̱ꞌa̱n tʉ myʉba̱a̱dʉ?

Es jaꞌajʉty ꞌyadsoodʉ:

—Extʉm jʉnakxyʉʉ ʉxʉꞌʉy xyeemy ja jyʉʉn.

53 Net ja uꞌunkteety tjamyejtsy ko nan janakxyʉʉ naty tʉ ꞌyanʉꞌʉmxʉty ja Jesús: “Ja mꞌuꞌunk tʉ ꞌyagʉdaꞌaky.”

Net ja ja̱ꞌa̱y es nidʉgekyʉ diꞌibʉ tsyʉna̱a̱ydyʉp ma̱ jyʉʉn tyʉjk tmʉbʉjktʉ ja Jesús. 54 Tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn ja myʉmajtskpʉ ijxwʉꞌʉmʉn diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn diꞌibʉ Jesús tyuun ko jyʉmbity Judeeʉ es ñejxy Galileeʉ.