1 Tʋŋ die dɩ vʋnna sʋkʋleeliŋ, Ŋmɩŋ kɩkaabɩtɩba nyɩŋkʋraha aŋaŋ tɩŋgbaŋka nyɩŋkʋra aŋaŋ Ŋmɩŋ mɩra dɩdagɩrɩba aŋaŋ nyɩŋkʋra mana die dɩ balɩ a zieŋ ba balla ba yi wudieke. Die ba bɔbɩ Yisa a yaa wa a ga Paliti* 15.1 Paliti die yiwo Romani vuodiekemba die dɩ nyaŋŋɩna Juu vuosisi jakʋʋŋ wʋnyɩ. jigiŋ a nagɩ wa a yi Paliti nuusi me. 2 Paliti dɩ pɩasɩ wa dɩ, “Fʋnɩŋ fʋ yine Juu vuosisi naaŋ wa?”

Yisa dɩ baarɩ dɩ, “Wa, fʋ balɩna.”

3 Ŋmɩŋ kɩkaabɩtɩba nyɩŋkʋraha die dɩ balɩ wʋbɩatɩ pam yaa gamma Yisa ma. 4 Paliti dɩ bɩ pɩasɩ Yisa bɩbra dɩ, “Ka baa fʋ balɩ wɩɩŋ? Ye ba balla dɩ yi wudiekemba!”

5 Yisa die dɩ bɩ tarɩ bɩbra, die dɩ yi Paliti mamachi.

6 Die dɩ yiwo ba buuriŋ wɩɩŋ dɩ gasɩtɩanɩŋ dʋʋga saŋŋa mana ba dagɩ vuobalɩmɩŋ dansarɩka sʋŋ aŋ Paliti vʋarɩ wa a taaŋ. 7 Saŋka mi daa wʋnyɩ die dine Barabasi a bie dansarɩka sʋŋ ʋ ŋaŋ vuosi bataŋ. Die ba wagɩ wa Paliti vuosi a yalla ba gbatɩ Juu vuosi a nyɩŋ Paliti vuosisi nuusi me, waagɩbʋ sʋŋ die vuosi bataŋ die dɩ kpi, die wɩa die ba ligi be. 8 Daadamba die dɩ lagɩŋ a balla Paliti dɩ ʋ yi ʋ ŋaana a wɔŋ yie die wo a yɩ ba. 9 Paliti die dɩ pɩasɩ ba dɩ, “Nɩ yaala n vʋarɩ Juu vuosisi naaŋ wa a yɩ nɩ?” 10 Die ʋ paalɩ sɩba a baarɩ Ŋmɩŋ kɩkaabɩtɩba nyɩŋkʋraha die yaa wa Yisa a keŋ a yɩ wa mɩŋ dama die ba yiwo sugigolitieliŋ.

11 Ama Ŋmɩŋ jɩamɩŋ nyɩŋkʋraha die dɩ hagɩ a zie vuosi me a balɩ ba dɩ ba baarɩ Paliti vʋarɩ Barabasi a yɩ ba. 12 Paliti dɩ bɩ pɩasɩ daadamba dɩ, “Ta bɩa nɩ wa yaala n yi vuodieke nɩ wasɩnana Juu vuosisi naaŋ wa?”

13 Die ba yiŋŋi a natɩ a baarɩ dɩ, “Kpaasɩ wa a diisi dagarɩkʋ ma!”

14 Ama Paliti die dɩ pɩasɩ ba dɩ, “Taalɩ bɩa ʋ yi?”

Ba bɩ faasɩ natɩ dɩ, “Kpaasɩ wa a diisi dagarɩkʋ ma.”

15 Paliti die yaala daadamba sʋŋ fɩalɩ die wɩa ʋ vʋarɩ Barabasi a yɩ ba. Ta die wa yi sojasisi dɩ nɩgɩ Yisa aŋaŋ kpaasɩŋ ta wa nagɩ wa a yɩ dɩ ba ga kpaasɩ wa dagarɩkʋ ma.

16 Die sojasisi dɩ wa nagɩ Yisa a juu Paliti gbaakʋ ma ta wa sojasi tɩalɩkaha. 17 Die ba nagɩ guuŋmɩnɩŋ a yeegi wo, ta nagɩ haŋgɔɔsɩ a wʋnsɩ sibubiŋ a bubi ʋ sikpeŋ me. 18 Ta piili a waasa wa dɩ, “Juu vuosisi naaŋ, dʋa dʋa!” 19 Die ba nɩgɩ ʋ sikpeŋ me aŋaŋ daaŋ, a tɩɩrɩ nɩntɔbɩtɩ a yi wo ta gbirigi ba dune me a yie sɩba ba jɩama ba naaŋ wa mɩŋ. 20 Die ba vʋarɩna wa falaha a kpatɩ wa ba yiŋŋi a vʋarɩ garɩguuŋmɩmbʋ ta nagɩ ʋ gbaŋ gbaŋ ʋ nyiŋyeeke a yeegi wo. Ta yaa wa a gara dɩ ba ga kpaasɩ wa dagarɩkʋ ma.

21 Die ba ganana wa ba ga tuoli Simoni, Alekizanda aŋaŋ Rufusi chɔɔŋ, die ʋ yiwo Sayireni tɩŋgbaŋ vuoŋ ta ʋ nyɩŋ jigiŋ a keŋ a juo tɩka ma ba mugisi wo ʋ tuo dagarɩkʋ a chii. 22 Die ba yaa Yisa a ga jigidieke ba wasɩnana Gɔlɩgɔta (ka chɩaŋ wone sikpeŋkogilike jigiŋ). 23 Mi vuosi bataŋ die dɩ nagɩ daaŋ aŋaŋ tɩɩŋ dieke ba wasɩnana mɩrɩ a lagɩŋ taŋ a yɩ wa, die ʋ zeti bʋ nyuule. 24 Die ba kpaasɩ wa a diisi dagarɩkʋ ma ta nagɩ ʋ nyiŋyeeke a puo dʋaŋ ta yi chaachaa ba wʋnyɩ mana dɩ baaŋ nan ye die. 25 Die ba kpaasɩ wa wa sʋkʋʋŋ hawasɩ awayɩ saŋŋa. 26 Die ba nagɩ gbanɩŋ a maagɩ wɩɩrɩ gie wɩa ba kpaasɩna wa a diisi dagarɩkʋ sikpeŋ dɩ,

27 Die ba bɩ kpaasɩ wa gaarɩŋ bale dagarɩsɩ ma a gʋtɩ ʋ ma, wʋnyɩ dɩ bie ʋ nuudiigiŋ ta wʋnyɩ wa dɩaŋ dɩ bie ʋ nuugalɩ chaaŋ. 28 ((Naa die yine sɩba Ŋmɩŋ gbanɩŋ die dɩ maagɩna dene dɩ, “Die ba nagɩ wa a gʋtɩ vuobɩatɩ ma.”))

29 Vuodiekemba die dɩ tɩannana die ŋaaŋ vigi wo ba sikpigile ta taanna jome Yisa ma dɩ, “Aha! Die fʋ bala nan kpaŋŋɩ Ŋmɩŋ Jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ a taaŋ ta daraa ataa kʋaŋ fʋ mɩɩ ka wa! 30 Lele keŋ a sʋʋŋ dagarɩkʋ sikpeŋ a gbatɩ fʋ gbaŋ.”

31 Kɩkaabɩtɩba nyɩŋkʋraha aŋaŋ Ŋmɩŋ mɩraha dɩdagɩrɩba gbaŋ die dɩ vʋara Yisa fala ta bala a yɩa taŋ dɩ, “Die bɩagɩ a gbata bataŋ ta kaaŋ bɩagɩ a gbatɩ fʋ gbaŋ. 32 Nɩ vaa tɩ ye Masia wa, Izara vuosisi naaŋ wa nan keŋ a sʋʋŋ dagarɩkʋ ma aŋ tɩ yi wo yada!”

Die gaarɩŋ bale diekemba ba kpaasɩna a gʋtɩ ʋ ma wa gbaŋ die zɩa wa mɩŋ.

33 Die ŋmɩŋ dɩ wana a ga tʋgɩ sikpeŋ sʋnsʋŋ, tɩŋgbaŋka mana mana die dɩ sibi. Die ka sibi wo dee a ga tʋgɩ ŋmɩŋgbɩlɩkɩŋ hawasɩ ataa saŋŋa. 34 Hawasɩ ataa wa kʋaŋ chaaŋ Yisa dɩ faasɩ a keesi a baarɩ dɩ, “Eloyi, Eloyi lema Sabakitani?” Ka chɩaŋ wone, “N Ŋmɩŋ, n Ŋmɩŋ, bɩa yine fʋ va mɩŋ?”

35 Die vuodiekemba die dɩ zene mi wo bataŋ dɩ wʋnna naa, ba baarɩ dɩ, “Nɩ wʋmma, ʋ wasa Elaja.” 36 Ba wʋnyɩ die dɩ chɩgɩ a ga nagɩ gbara alʋ daŋmɩɩsɩŋ ma ta nagɩ ka sagɩ daaŋ ma a yaa ka a yɩ Yisa dɩ ʋ tuo nyuu, ta baarɩ dɩ, “Lele nɩ wa vaa ʋ nyɩɩna aŋ tɩ ye sɩba Elaja nan keŋ a sʋʋŋ wa dagarɩkʋ ma?”

37 Yisa die dɩ faasɩ keesi ta kpi.

38 Die garɩ dieke die dɩ sagɩna a puo Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ bule wo, die dɩ puo bule a nyɩŋ sikpeŋ mi a keŋ sʋʋŋ chɩaŋ ma. 39 Die sojasisi jakʋʋŋ dieke die dɩ zene mi a ye Yisa dɩ keesine dene wo ta kpi wo dɩ baarɩ dɩ, “Daa wa gie die seŋ yiwo Ŋmɩŋ Bʋa.”

40 Hɔɔŋ bataŋ die gana a ga zie saasaa ta daansa. Meri Magidalini aŋaŋ Salome aŋaŋ Meri vuodieke dɩ yine Jemisi bike aŋaŋ Josefu nuŋ die gʋtɩna hɔgʋba sʋŋ a zie mi. 41 Hɔgʋba gie die dɩ wa Yisa a suŋŋi wo saŋŋa dieke die ʋ benne Galili me. Hɔgʋ diekemba die dɩ dɩna wa a ga Jerusalemi gbaŋ die gʋtɩ bie mi.

42 Dɩnɩŋ daarɩ mi jɩŋmɩŋ die dɩ tʋgɩna, Josefu vuodieke dɩ nyɩnna Arimatia die dɩ keŋ a tʋgɩ mi. 43 Josefu die yiwo vuodieke die ba yɩnana jɩlɩma Juu vuosisi nyɩŋkʋraha sʋŋ ta die ʋ chɩɩsa Ŋmɩŋ naarɩ dɩ baaŋ nan keŋ saŋŋa dieke. Dɩnɩŋ daarɩ mi ba gɔmɩsɩ a gbarɩ davʋʋsɩkɩrɩ daraaŋ. Die Josefu die dɩ dɩ dembisi ta ga Paliti jigiŋ a jʋʋsɩ wa dɩ ʋ vaa ʋ nagɩ Yisa nyɩŋgbaŋka. 44 Die dɩ yiwo Paliti mamachi ʋ wʋnna dɩ Yisa wɔŋ kpi mɩŋ. Paliti die dɩ wa sojasisi jakʋʋrɩ a pɩasɩ sɩba Yisa kpi yʋasɩ mɩŋ? 45 Die sojaka die dɩ balla wa dɩ Yisa kpiye mɩŋ, ʋ balɩ a yɩ Josefu dɩ ʋ nan bɩagɩ a ga nagɩ Yisa nyɩŋgbaŋka. 46 Josefu die dɩ daa garɩŋ a nagɩ Yisa nyɩŋgbaŋka a sʋʋŋ dagarɩkʋ ma ta a vili Yisa nyɩŋgbaŋka a nagɩ ka a dʋaŋ ba tune vɔrɩŋ dieke taŋ lʋgɩŋ ma. Ta die wa nagɩ taŋkpeŋkpɩɩŋ a ligi vɔrɩkʋ nʋaŋ. 47 Meri Magidalini aŋaŋ Meri vuodieke dɩ yine Josefu nuŋ die zie a daansa mɩŋ, a die ye ba nagɩna Yisa a dʋaŋ jigidieke wo.