18
Mɩnɩa yine vuokpɩɩŋ?
(Maki 9.33-37; Luki 9.46-48)
1 Saŋka mi ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba die dɩ keŋ ʋ jigiŋ a pɩasa wa dɩ, “Mɩnɩa yine vuokpɩɩŋ Ŋmɩŋ naarɩ ma?” 2 Die ʋ wa bʋabiŋ a vaa ʋ zie ba nɩŋŋa, 3 ta balɩ dɩ, “Wusie maŋ bala nɩ, vuodieke nɩŋ dɩ kana ka tarɩgɩ ʋ beriŋ a sɩɩ sɩba bʋabiŋ beriŋ, ʋ kaaŋ wɔŋ juu Ŋmɩŋ naarɩ ma. 4 Die wɩa vuodieke nɩŋ mana dɩ sʋʋna ʋ gbaŋ tɩŋgbaŋ sɩba bʋabike gie, wʋnɩŋ ʋ balla ʋ yi vuokpɩɩŋ Ŋmɩŋ naarɩ ma. 5 Vuodieke dɩaŋ mana dɩ mɩŋŋɩna a tuose bʋabike gie chanchaaŋ n saaŋ ma, mɩŋŋɩ tuose mɩŋ mɩŋ.
Magɩsɩŋ wɩa
(Maki 9.42-48; Luki 17.1-2)
6 “Ballɩbɩ diekemba dɩ yine mɩŋ yada wa gie, vuodieke dɩ yi ba yi bɩaŋ, ba tɩŋ bɔbɩ nɩɩŋ a yi ʋ nyie ta nagɩ wa taaŋ mʋgɩkpɩɩrɩ ma ta nyaabʋ dɩ dii wo dɩ tɩŋ nan dɩ kpɩa. 7 Wʋbɩaŋ nan dɩ beri tɩŋgbaŋka gie vuodieke dɩ gaanana ba chanchaalɩŋ dɩ yie bɩaŋ wɩa. Magɩsɩŋ nan keŋ ama wʋbɩaŋ bie vuodieke dɩ yinene a kieŋ vuosi mi wo.
8 “Dɩ yiwo fʋ nuuŋ yaa fʋ nachɩgɩsɩŋ yinene fʋ yie tʋmbɩatɩ die nɩŋ fʋ gobike a vigi taaŋ. Dama dɩ kpɩa fʋ baaŋ nan dɩ yallɩ nuubalɩmɩŋ yaa nachɩgɩbalɩmɩŋ a juu miivoli dieke dɩ wone kpatɩ ma a tɩaŋ fʋ baaŋ nan dɩ yallɩ nuusi mana aŋaŋ nachɩgɩsɩ mana ta Ŋmɩŋ nagɩ fʋ a vigi taaŋ boli dieke dɩ wone kpatɩŋ ma. 9 Dɩ bɩ yiwo fʋ nimbiŋ dɩaŋ yinene fʋ tʋma tʋmbɩatɩ fʋ vʋarɩka a vigi taaŋ dama dɩ kpɩa fʋ baaŋ nan juu miivoli dieke dɩ wone kpatɩŋ ma aŋaŋ nimbibalɩmɩŋ a tɩaŋ fʋ baaŋ nan dɩ yallɩ nine ale ta Ŋmɩŋ nagɩ fʋ a taaŋ boli dieke dɩ wone kpatɩŋ ma.
Yii diekemba dɩ bana nandagɩrɩ
(Luki 15.3-7)
10 “Nɩ sɩmma nɩ da keŋ a daansɩ ballɩbɩsɩ gie wʋnyɩ yɔrɩ. Ama wusie maŋ balɩ nɩ, ba malakasisi bie wo Ŋmɩŋ dieke dɩ benne arɩzanna ma jigiŋ saŋŋa mana. 11 ((Manɩŋ Vuota Bʋa keŋye dɩ n keŋ gbatɩ vuodieke dɩ bana wa a taaŋ.))
12 “Dɩɩ yi ta vuoŋ dɩ yallɩ yiise kɔbɩga, ta kaanɩ dɩ bɩa, lalɩa nɩ yile ʋ nan yi? Ʋ nan vaa baŋɩsɩ-wayɩ aŋaŋ awayɩ wa a zieŋ kunkogiŋ sikpeŋ ta yaalɩ jadieke dɩ bana wa. 13 Wusie maŋ balɩ nɩ, ʋ keŋ ye ke ʋ nan dɩ yallɩ sʋgɩfɩalɩŋ yiibalɩŋka gie wɩa a tɩaŋ yiise baŋɩsɩ-wayɩ aŋaŋ wayɩ dɩ kana ka baya wa. 14 Die gbaŋ gbaŋ nɩ Chɔɔŋ Ŋmɩŋ dieke dɩ benne arɩzanna ma wa dɩ ka yaala ballɩbɩsɩ gie wʋnyɩ bɩa.
Tɩ chanchaalɩŋ wʋbɩatɩ nagɩ chaala wɩa
15 “Fʋ nɩmbʋa dɩ keŋ tʋŋ fʋ bɩaŋ, ga ʋ jigiŋ saŋŋa dieke ʋ benne ʋ nyɩɩna ma a balɩ wa wudieke ʋ yine. Dɩɩ yi ʋ saagɩ ʋ tʋnna die, nɩ bɩ yiwo nɩmballɩ bɩbra die. 16 Ama ʋ a keŋ ka yaala ʋ wʋŋ a yɩ fʋ, fʋ nagɩ vuobalɩmɩŋ yaa vuosi bale a gʋtɩ fʋ ma aŋ nɩ ga ʋ jigiŋ, aŋ vuosi bale wo yaa bataa wa wʋŋ wɩarɩ ta yi fʋ siaratieliŋ. 17 Ʋ bɩ ka yaala ʋ wʋŋ a yɩ ba, fʋ balɩ a yɩ Ŋmɩŋ jɩamɩŋ vuosi mana, dɩɩ yi ʋ ka bɩ wʋŋ a yɩ Ŋmɩŋ jɩamɩŋ vuosisi, nɩ va wa aŋ ʋ yi sɩba vuodieke dɩ kana ka jɩama Ŋmɩŋ yaa lampotuosiru.
Chʋara aŋaŋ jadieke dɩ kana ka chʋarɩ wɩa
18 “Wusie maŋ balɩ nɩ, jadieke dɩ baa dɩ chʋarɩ tɩŋgbaŋka gie me die gbaŋ gbaŋ nan dɩ chʋarɩ arɩzanna ma; ta jadieke dɩ kana ka chʋarɩ tɩŋgbaŋka gie me die gbaŋ gbaŋ jaabʋ kaaŋ dɩ chʋarɩ arɩzanna ma.
19 “N bɩ bala nɩ, nɩnɩŋ nɩ vuosi bale dɩ yi nʋabalɩmɩŋ tɩŋgbaŋka gie me a jʋʋsɩ n Chʋa Ŋmɩŋ dieke dɩ benne arɩzanna ma jaaŋ, ʋ nan yi nɩ yaalala die a yɩ nɩ. 20 Dama jigidieke mana vuosi bale yaa bataa dɩ lagɩsɩna n saaŋ ma, mi maŋ gʋtɩ a bie ba sʋŋ.”
Yɔmʋ dieke dɩ kana ka nagɩ chaa nandagɩrɩ wɩa
21 Die Piita die dɩ keŋ Yisa jigiŋ a pɩasɩ wa, “N Yɔmʋtieŋ, dɩɩ yi n nɩmbʋa dɩ yi mɩŋ bɩaŋ, bʋŋmɩa maŋ baa n nagɩ a chaa wa? Bʋyʋpɔyɩ?”
22 Yisa dɩ yiŋŋi a balɩ wa, “Aayɩ, daa bʋyʋpɔyɩ ama baŋɩsɩ-yʋpɔyɩ jigiŋ ayʋpɔyɩ. 23 Dama Ŋmɩŋ naarɩ sɩɩ sɩba naaŋ wʋnyɩ dɩ wana ʋ tigiŋ yɔŋɩsɩ dɩ ʋ bɩɩsɩ ba hamɩŋ ligire dɩ mʋna die. 24 Die ʋ piiline a bɩɩsa ba ba yaa daa wʋnyɩ a keŋ ʋ jigiŋ, die ʋ dii wo ʋ hamɩŋ ligire tuse tuse pam. 25 Die ʋ kaaŋ dɩ bɩagɩ a tuŋ; naa chɩaŋ ma naaŋ wa die dɩ a baarɩ ba nagɩ wa aŋaŋ ʋ hɔgʋ aŋaŋ ʋ ballɩ aŋaŋ nyindiekemba ʋ yalla mana a daa a keŋ tuŋ hannɩ. 26 Ama yɔmʋ wa die dɩ gbirigi naaŋ wa nɩŋŋa a jʋʋsɩ wa a baarɩ, ‘Dii suguru, n nan tuŋ fʋ jaaŋ mana.’ 27 Ta zɔɔlɩŋ die dɩ yigi naaŋ wa die ʋ nagɩ hannɩ a chaa wa, ta va ʋ ga.
28 “Womi yɔmʋ wa die dɩ nyɩŋ a ga haarɩ ʋ yɔmʋ chanchaaŋ die dɩ dine ʋ hamɩŋ ligire bɩta, die ʋ yigi ʋ nyie ta balɩ wa, ‘Tuŋ mɩŋ n hannɩ lele!’ 29 Ʋ chanchaaka die dɩ a gbirigi ʋ nɩŋŋa a jʋʋsɩ wa a baarɩ, ‘Dii suguru n nan tuŋ fʋ!’ 30 Ama ta die ʋ zeti ta baarɩ ba yigi wo a ga a yi dansarɩka ma a ga tʋgɩ saŋŋa dieke ʋ baaŋ nan tuŋ hannɩ. 31 Die ʋ yɔmʋ chanchaalɩba die dɩ yene die wo die ba sʋgɩtɩ dɩ paalɩ chʋʋsɩ die ba ga balɩ ba naaŋ wa wudieke mana dɩ yine. 32 Naaŋ wa die dɩ wa wa ʋ juu; ʋ piili a zɩa wa a baarɩ dɩ, ‘Fʋnɩŋ vuobɩakʋ gie die n nagɩ hannɩ dieke fʋ dinene a chaa fʋ mɩŋ dama die jʋʋsɩ mɩŋ mɩŋ. 33 Dɩ tɩŋ mʋ fʋ chɩgɩ wa fʋ chanchaaka zɔɔlɩŋ sɩba die n chɩgɩna fʋ zɔɔlɩŋ die wo gbaŋ gbaŋ.’ 34 Die sɩnyɩɩrɩŋ dɩ paala yallɩ naaŋ wa ʋ nagɩ daa wa a yi dansarɩka sʋŋ dɩ ʋ dii wahala a ga tʋgɩ saŋŋa dieke ʋ baaŋ nan tuŋ hannɩ mana.”
35 Nandagɩrɩ gie kʋaŋ chaaŋ die Yisa dɩ balɩ dɩ, “Dɩɩ yi fʋ ka nagɩ a chaa fʋ chanchaalɩŋ aŋaŋ fʋ sʋŋ mana die gbaŋ gbaŋ n Chʋa Ŋmɩŋ dieke dɩ benne arɩzanna ma wa dɩ nan yi fʋ.”