54
Di aloho Dimaadua i digau Israel
Jerusalem, goe guu hai gadoo be di ahina deai ana dama ai, dolomeenei gei goe guu mee di dadaahili mo di wolowolo i do tenetene. Dolomeenei gei goe gaa hai au dama dogologowaahee e dogologo i di ahina dela hagalee diiagi go dono lodo.* Galatians 4.27 Haga damana ina di hale laa dela e noho iei goe no lodo, haga lloo ina ono loahi, haga mau dangihi ina ono mee daahi hale. Idimaa, goe ga haga damana nia baahi huogodoo o do guongo. Au daangada la ga lloomoi labelaa gi muli gi nia gowaa ala ne kumi go nia henua llauehe. Nia anga waahale la ga haga honu gi nia daangada.
Goe hudee madagu, goe ga hagalee tee labelaa, goe ga hagalee langaadia. Goe ga de langahia do haga langaadia i do madagoaa nogo dama ahina iei goe, mo do lodo huaidu i do madagoaa nogo di ahina dela guu made dono lodo. Gei Tangada dela ne hai goe, Ia gaa hai be di lodo ni oou, di ingoo o maa la go Yihowah di Gowaa Aamua. Di God Dabuaahia o Israel ga haga mouli goe, go Mee dela di Tagi o henuailala hagatau.
Israel, goe e hai gadoo be di lodo dama ahina, dela ne hudu gi daha go dono lodo, gei gu manawa gee huoloo. Malaa, Dimaadua e haga gahi mai goe labelaa gi de Ia, ga helekai boloo, “Au ne diiagi goe i lodo tama madagoaa bodobodo, ge mai i dogu aloho huoloo, Au ga laha mai goe gi muli. Au ne huli gi daha mo goe hagadulii i dogu hagawelewele, malaa, Au ga hagi adu dogu aloho adu gi di goe gaa hana hua beelaa.” Aanei la nnelekai mai baahi o Dimaadua, dela e benebene goe.
“I lodo di madagoaa o Noah, gei Au ne hagababa bolo di toloo la hagalee hai labelaa i henuailala. Dolomeenei, gei Au e hagababa bolo Au hagalee hagawelewele adu gi di goe labelaa, Au hagalee hagawelewele be e hagaduadua goe labelaa.* Genesis 9.8-17 10 Ma e aha maa nia gonduu mono gowaa nnoonua ga mooho haga ligiligi, gei dogu aloho i di goe, hagalee e odi. Au e dadaahi hua dagu hagababa i di aumaalia gaa hana hua beelaa.” Ma go Dimaadua dela e aloho i di goe deenei e helekai.
Jerusalem dagidilaangi
11 Dimaadua e helekai boloo, “Jerusalem, goe go di waahale hagaduadua dono hagamaamaa ai, deai dono dangada e haga manawa lamalia goe ai. Au gaa hau hoou labelaa do hagamau gi nia hagadilinga hadu hagalabagau. 12 Au gaa hau au angulaa gi nia hadu mmee hagalabagau dono ingoo bolo ‘ruby’, gei nia bontai di abaaba gaa hai gi nia hadu ala e pula be di ahi, gei nia abaaba ala e haganiga i doo gili e hai labelaa gi nia hadu hagalabagau.* Revelation 21.18-21
13 “Gei Au go dogu huaidina ga aago au daangada e wanga gi digaula di haadanga lamalia mo di aumaalia.* John 6.45 14 Goe ga maaloo mai i di tonu mo di hai nia mee ala e donu, gei goe ga duuli gi daha mo digau haga dogolege mo digau hagamadagudagu dangada. 15 Ma iai tangada ga heebagi adu gi di goe, gei goe gi iloo bolo Au digi dumaalia anga. Be koai hua dela e heebagi adu gi di goe, geia gaa doo gi lala.
16 “Ma ko Au dela ne hai tangada tugi baalanga dela e akaa dana ahi, e dunu nia baalanga, e hai ana goloo hai dauwa. Ma ko Au labelaa dela ne hai tangada dauwa dela e hai hegau gi nia goloo dauwa aalaa belee daaligi dangada. 17 Gei di maa hagalee, deai di mee i nia goloo heebagi e mee di haga mmae goe ai, gei goe gaa mee di helekai gi digau huogodoo ala e hagahuaidu goe. Au ga duuli agu daangada hai hegau gaa hai digaula gi aali.”
 
Nia helekai ni Dimaadua aanei.

*54.1: Galatians 4.27

*54.9: Genesis 9.8-17

*54.12: Revelation 21.18-21

*54.13: John 6.45