13
Dimaadua gu haganoho aga dahi soukohp mai Judah gii hana gi Bethel, gei mee guu dau i golo i di madagoaa o Jeroboam nogo duu i di gowaa dudu tigidaumaha e hai dana tigidaumaha. Soukohp deelaa ga haga halauwa di gowaa dudu tigidaumaha, e daudali taganoho mai baahi Dimaadua, ga helekai,
“Di gowaa dudu tigidaumaha,
di gowaa dudu tigidaumaha.
Deenei telekai Dimaadua ne hai:
Di tama e hagaingoo bolo Josiah ga haanau
mai i di madahaanau o David.
Mee ga daaligi gii mmade i oo nua
digau hai mee dabu ala e hai hegau
i nia gowaa dudu tigidaumaha o digau bouli
ala e hai nadau tigidaumaha i oo nua,
gei mee gaa dudu ana iwi daangada i oo nua.”* 2-Kings 23.15-16
Soukohp ga duudagi ana helekai, “Di gowaa dudu tigidaumaha deenei la ga mooho gi daha, gei nia lehu ga meheu gi hongo tenua. Gei goodou ga iloo laa bolo Dimaadua ne helekai adu i dogu baahi.”
King Jeroboam ga longono hua di mee deenei, gei mee gaa hihi dono lima gi mee mo di helekai, “Kumu ina taane deelaa.” Di madagoaa hua deelaa, gei di lima di king guu made, gei mee gu deemee di hagabiga mai dono lima. Di gowaa dudu tigidaumaha gu meheu gi daha, gei nia lehu gu meheu gi hongo tenua, be di hai di soukohp ne helekai ai i di ingoo Dimaadua. King Jeroboam ga helekai gi di soukohp, “Goe dumaalia dalodalo i di au gi Dimaadua doo God, dangi gi Mee gi hagahili ina dogu lima!”
Soukohp guu dangi ang gi Dimaadua gei di lima di king guu hili. Gei di king ga helekai gi di soukohp, “Hanimoi i ogu muli gi dogu hale e miami. Au gaa hui goe gi dau mee dela ne hai.”
Soukohp ga helekai, “Ma e aha maa goe ga gaamai di baahi do maluagina, gei au hagalee hana i oo muli, be miami, be inu hunu mee i do baahi. Dimaadua gu helekai mai bolo gi hudee miami be inu dahi mee, gei gi hudee hana labelaa gi muli i di ala ne hanimoi iei au.”
10 Malaa, gei mee digi hana i di ala dela ne hanimoi iei mee, gei ne hana i tuai ala.
Soukohp madua o Bethel
11 I di madagoaa deelaa, dahi soukohp madua e noho i Bethel. Ana dama daane ne hagi anga gi mee nia mee di soukohp mai Judah ala ne hai i Bethel i di laangi deelaa mo ana helekai ne hai gi di King Jeroboam. 12 Soukohp madua ga heeu gi digaula, “Mee ne hagatanga gaa hana di ala dehee?” Gei digaula ga hagi anga gi mee di ala dela ne hana iei mee. 13 Gei mee ga helekai gi digaula gi hagatogomaalia ina dana ‘donkey’. Digaula gu hagatogomaalia di donkey a maa, gei mee gu hagatanga guu hana, 14 laa hongo dana ala i muli di soukohp mai Judah, gaa gida a mee e noho i lala di laagau ‘oak’. Mee ga heeu, “Goe go di soukohp mai Judah?”
Taane ga helekai, “Ko au.”
15 Mee ga helekai, “Hanimoi gi dogu hale e miami madalia au.”
16 Gei soukohp mai Judah ga helekai, “Au e deemee di hana i oo muli gi doo hale e hagagila aga do dumaalia. Gei au hagalee miami dalia goe be inu dahi mee i do baahi i kinei, 17 idimaa Dimaadua gu helekai mai bolo au gi hudee miami be inu dahi mee, gei gi hudee hana labelaa gi muli i dogu ala ne hanimoi ai.”
18 Gei soukohp madua mai Bethel ga helekai gi mee, “Au labelaa di soukohp e hai be goe, gei Dimaadua gu hagau mai dana dangada di langi gi helekai mai bolo au gi lahia goe i ogu muli gi dogu hale gi gowadu nia meegai.” Gei soukohp madua guu hai dana kai dilikai.
19 Malaa, Soukohp mai Judah guu hana i muli soukohp madua gu miami dalia a mee. 20 I di nau noho hua i teebele, nnelekai Dimaadua ga dau mai gi di soukohp madua, 21 ga helekai gi nua gi di soukohp mai Judah, “Dimaadua guu hai bolo goe gu de hagalongo ang gi de Ia, gei digi hai gii hai be ana helekai. 22 Goe guu huli gu hanimoi gi muli gu miami i di gowaa a Mee ne hai bolo goe gi hudee miami ai. Idimaa di mee deenei, goe ga daaligi gii made, gei do huaidina hagalee danu i baahi nia daalunga oo gau.”
23 I muli di nau miami, gei soukohp madua ga haganoho di lohongo gi hongo di ‘donkey’ gaa wanga gi di soukohp mai Judah, 24 gei mee gaa hana i hongo di ala, gei di laion ga hanimoi gi mee ga daaligi a mee gii made. Tuaidina o maa gaa moe i hongo di ala i golo, gei di ‘donkey’ mo di laion e tuu i baahi o mee. 25 Nia daane ne loomoi laalaa ga gidee tuaidina i hongo di ala, mo di laion e duu i baahi di maa. Digaula gaa hula gi Bethel ga hagi anga nadau mee ne gidee ginaadou.
26 Soukohp madua ga hagalongo gi nia mee aanei, gei mee ga helekai, “Mee di soukohp ne de hagalongo gi nnelekai Dimaadua! Gei Dimaadua gu hagau mai dana laion ga daaligi a mee gii made, gii hai be nnelekai Dimaadua ne hai.” 27 Mee ga helekai gi ana dama daane, “Hagatogomaalia ina dagu ‘donkey’.” Gei digaula guu hai be nnelekai a maa. 28 Mee gaa hana i hongo dana ‘donkey’ ga gidee tuaidina soukohp e moe i hongo di ala, di ‘donkey’ mo di laion e tuu i golo. Di laion digi gai tuaidina o maa be hagahuaidu di ‘donkey’. 29 Soukohp madua ga dahi aga tuaidina ga hagauda gi hongo di ‘donkey’, ga gaamai gi muli gi Bethel e hai tangihangi, gaa lawa gaa danu. 30 Mee ne danu a mee i di waa daalunga o dono madahaanau, gei mee mo ana dama daane gaa hai tangihangi ga helekai, “Dogu duaahina daane, dogu duaahina daane!” 31 I muli di danu, gei soukohp ga helekai gi ana dama daane, “Maa au gaa made, gei goodou gaa danu au i lodo taalunga deenei, gaa dugu dogu huaidina i baahi o mee. 32 Nia helekai ala gu helekai iei mee bolo gii hai be di hai a Dimaadua ne haganoho e hai baahi gi di gowaa dudu tigidaumaha i Bethel mo di hai baahi gi nia gowaa hai daumaha huogodoo i nia waahale o Samaria gaa donu gaa gila.”
Di hala huaidu huoloo Jeroboam
33 King Jeroboam o Israel digi dugua ana hai hala huaidu, e hai hua dana hai e hilihili ana gau hai mee dabu mai nia madahaanau ala hagalee tau anga e hai hegau i ana gowaa dudu tigidaumaha ne hai. Mee e haga dabu digau hai mee dabu e de hilihili be goai hua dela ma ga hiihai gi di moomee deelaa. 34 Di hala deenei i baahi di king ga gila mai di mooho mo di doo dono lohongo king.

*13.2: 2-Kings 23.15-16