1 Inkoo, hida wakinay yaagi khayri Antiyookiyage yadaa Yudaayago, gi tlaatleesiri caacaahhamisu hhiee gwaa ⁄imbee Yeesu tuba, “Bere danguba daba⁄u, idoo ou gu caacaahhamisu gu Musaa giyoó ilii kaaye gooay, danguu dahhasiyaaba ilabuꞌuru.” 2 Gimbaki haraagi khay daqa Pawloge haa Barinaaba kabaaba⁄u gu dihhu haa idara gu didiru haa hida hhakee. Asunkuilee, kanisaa gii leehhedi Pawlo haa Barinaaba sliimaa haa hida wakinay gwaa iliipaꞌamee Yeesu, ma hadakayri Yerusaleemuge sa maasa kawa ya⁄abimiisee haa gaduũ gimbaki gu kanisaa.

3 Da hheꞌesi inay digigi ya⁄abi ha kanisaa. Qatlay giyaa ilii amooge wanee, gii catiri hari hhapee da Foyiniike haa Samariyaa, gi kakaaniri, idoo hida gu hhapapu wakinay giyaa ilii fookidiri daqa Iliitleemuge. Ya⁄aboti gi hhaꞌaleesidi hari khisla hhiee hhakee goõ. 4 Qatlay giyaa ilii dayri Yerusaleemuge, digigi tooinaa kwahhasuusi ha kanisaa, ya⁄abimiisee haa gaduũ. Inay gi ilakeesiri gimba goõ daa yondiidi ha Iliitleemu hari amoo dooina. 5 Inkoo, hida wakinay gwaa ⁄imbee Yeesu gu raqa da Farisaayoo, gi qadimidiri, gi kaayri tuba, “Hida gu hhapapu wakinay kwanda digi daba⁄iye haa digigi ilafahhi, ma ilakoniri oowaraa sariyaa da Musaa.”

6 Ya⁄abimiisee haa gaduũ gu kanisaa gii kurunkuridiri daqa lenge, magu ilahudeemisiri gimbakee. 7 Da hheꞌesi idarakeesii koinay gwaa tleedu, Peetiro gi qadidi, gi kaay daqa dooinay tuba, “Hhiee koi, unkuray ha khuꞌuday tuba, yadaa balalu gu wakaꞌaleego, Iliitleemu naa hiileehhi ana tla⁄aã googunaa, hari afa gooi hida gu hhapapu wakinay, ma akhasiri Gimba gu Hhou haa gi ⁄imbiyay. 8 Kara Iliitleemu gu khua naraꞌa muunaiĩ gu hida, yaa ilatlay tuba, slime giyaa ⁄imbi hida gu hhapapu wakinay hari amoo da qawaraa Muuna gosi sa inay, idoo giyaa ilii qay gooay sa dandiray. 9 Iliitleemu hindaa paslisiiba tla⁄aã goorii haa inay, yaa ilabuusli muunaiĩ koina hari amoo da ⁄imba Yeesu. 10 Inkoo, unkuray sa soꞌoyi slaꞌaday koisaraa Iliitleemu, hari amoo darii tleke⁄esaraa gimbadiira hida hhanki gwaa sirakomaamidee Yeesu, daraa slanqadi geregedaraa ha ayiĩ koti ma dandiray seei? 11 Yuꞌudiyaa! Dandiray hoóti ⁄imbana tuba, dandoóti ilabuꞌuna hari hhoinay gu didiru gu Looimoo goori Yeesu, nama amotee leẽ gooay hida gu hhapapu wakinay, digoó ilii ilabuꞌune.”

12 Da hheꞌesi raqatee goõ daa hiikurunkuriti, yaati qabidi diĩ, tay tooinaa itatiimisiyay Barinaaba haa Pawlo qatlay giyaa ilii ilakesaasidiyee, gimba gu denu gwaa bakaꞌasu, daa yondiidi ha Iliitleemu hari amoo dooina tla⁄aã gu hida gu hhapapu wakinayge.

13 Qatlay giyaa ilii hheꞌesiri cocoꞌomoo, Yakoobo gi kaay tuba, “Hhiee koi, hani itatiisidee.” 14 Simooni* 15:14 Simooni: Uma gosi gu caduu doó eteedine Peetiro. hiĩ ilakeesi daqa doorii, idoo Iliitleemu giyaa gesaa ilii slai hida gu hhapapu wakinay, hari amoo daa hiileehha wakinay, ma hida kosi tleehhidiri. 15 Gimba gu tletimiisee da Iliitleemu see hingoóti ila⁄imbidi haa gimbaki, idoo daa ilii handikimi gooay tuba,

19 Inkoo ana Yakoobo hukumuu gooi na nahiĩ tuba, “Hhanti ilahufidana hida gu hhapapu wakinay, hhaã goó hiifookidee daqa Iliitleemuge. 20 Ba⁄ay hati handikine cheeti daqa dooinay, ma sigi kaawani, ma mayri ⁄agoo fuꞌumay gu slasla⁄iima doó haymisiye sa iliitleemamee, gimba gu slipalauuma, ⁄agoo fuꞌumay gu kuꞌunaanay haa makay goó kaka⁄a goóba tuutuqaraa ceedee, haa kitahhu ceedee. 21 Taysaa wakaꞌalee loaa sariyaa da Musaa dagaa kakaami yaamu sliimaage gu Yahuudi, kara dagoóti somina sinagoogaguuge balalu sliimaa gu Sabaato.”

22 Da hheꞌesi ya⁄abimiisee, gaduũ haa kanisaa goõ, hingigi ila⁄imbidiri, gii leehhiri hida koina wakinay, magi ya⁄abiri Antiyookiyage sliimaa haa Pawlo haa Barinaaba. Teꞌesii gii leehhiri Yuuda, uma gosi gu caduu na Barsaaba, haa Siila. Hhawatee hhanki gu cada yaati giyaadimiisee daa muriidi tla⁄aã gu hhiee sliimaage, 23 inay gi hubidiri cheeti daa handikimi tuba,

24 Haã akhasani tuba, hida wakinay raqa dooraa yaa khayri taysi, dandiray handiba ya⁄abaraa see inay. Kara hida hhanki yaa ilahufidiri unkuray, gi ⁄isiniri muunaiĩ kokuna digima hiikwaasli ha gimba gooina. 25 Inkoo, dandiray haã arini ti naraꞌa, haã ⁄imbani hari afoo leẽ, hiileehharaa hida wakinay, giyaagi ya⁄abana inay taysi sliimaa haa deneꞌee koti gi slaꞌane hari khisla. Pawlo haa Barinaaba, 26 hhaã gwaa hiica⁄asee ibinaa dooina dama waari see gimba guroó slaꞌa khawaraa gwaaꞌaraa sa uma gu Looimoo goori gu Goõ Yeesu Kristu. 27 Dandiray haa ya⁄abiibina Yuuda haa Siila, sanguma kaay hari afaiĩ koina, nama gimbaki leẽ gaani handikini.

28 Muuna gu Iliitleemu hiĩ arimi ti naraꞌa, kara dandiray see hanguũ ila⁄imbidani, unkuray hangu hhantii tiiꞌisana yondu waku guyii cata hikee gu sirakomamidu gimbaki gu kaaru. 29 Tlintiaw, maw ⁄agoo fuꞌumay gu tambikoo doó hadimisiye sa iliitleemamee, maw kitahhuu ceedee, hhanti ⁄agintay fuꞌumay gu kuꞌunaanay haa makay goóba tuutuqaraa ceedee, kara maw gimba gu slipalauumaa. Bere hanguti tlintiꞌisiday haa gimbaki sliimaa ha boo⁄isiday naraꞌa. La saayu daaday.

30 Inkoo, kanisaa da Yerusaleemu gi aareesidi hhawatee hhakee, gi waaudiri, gii ⁄eetiri Antiyookiyage, gii kurunkuriri hida goõ gwaa ⁄imbee Yeesu, sigigi tooinaa hadisiri cheetitira. 31 Qatlay hida giyaa ilii sominiri, gi hhaꞌaluumidiri hari khisla, sa gimba cheetitee yaa hii⁄atlisidi muunaiĩ koina. 32 Kara, Yuuda haa Siila, hhaã loi gwaa tletimiisee da Iliitleemu gi cocoiri sa hhiee hhakee koina gimba wa⁄a, gwaa hii⁄atlisu muunaiĩ haa gwaa qaw ⁄uuru ⁄imba dooinay. 33 Inay gi ibiidiri Antiyookiyage balalu angaamaka. Da hheꞌesi digigi ⁄aafi ha hhiee gwaa ⁄imbee Yeesu, ma slayri ibinaa da qasaw, gigi aareesiri, gi ki⁄iri Yerusaleemuge daqa hida gwaa ya⁄abee inay.† 15:33 Hhayuũ gu 34: Inkoo teꞌesii Siila gi arimi hhoinay ibinaa taysi. Handikaa wa⁄a da tlaatleesoo da Yunaanaisoo kontaaba hhayuki. 35 Qatlaykeesii Pawlo haa Barinaaba gi meetiri Antiyookiyage sa caacaahhamisu haa kakaaru gu gimba gu Looimoo gu Goõ. Inay yaa teesaaqay laqiri sliimaa haa hida wakinay wa⁄a.

36 Qatlay giyaa iliicatiri balalu angaamaka, Pawlo gi kaay sa Barinaaba tuba, “Inkoo poo ki⁄ane, ma ilakhookhocuukayni hhiee goõ yaamu sliimaage gaa ilii kakaani gimba gu Looimoo gu Goõ. Dandiray arimaa kayne, idoo giyoó ilii ilakonee ⁄imba dooina.” 37 Barinaaba yaa slai, ma hubidiri Yohaana daa eteediidine Maariko, maguri waaudiri. 38 Teesaaqay see, Pawlo gi ilakwikwihhi tuba, naraꞌaaba hubida Yohaana, sa gimba giyaa lakidi inay Pamfiliyaago, yaa meetiiba haa inay hiifaakoo da yondu naqatloo. 39 Inkoo, teꞌesii dagii ca⁄i naanaqamoo gu dihhu tla⁄aã gu Pawlo haa Barinaaba sa gimbakee, hingaati amoolee deehhiniri. Barinaaba gii oyi Maariko, gi waaudiri hari meeli Kipiroo naqatloo. 40 Pawlo gii leehhi Siila, haa hhiee gu kanisaa gigi may dabaiĩ gu hhoinay gu didiruge gu Looimoo gu Goõ, gi waaudiri teꞌesaa Antiyookiyago. 41 Inay gii catiri hari hhapee da Siiriya haa Kilikiyaa, gii ⁄atlisiri kanisasuu taysi.