1 Qatlay gau giyaa ilii faaki taysi Efeesoge, Pawlo gi eteedi sirakoomiisee da Yeesu, gigi muuna hii⁄atlisi haa gigi aareesi. Da hheꞌesi ina gi waaudi yaamu gu Makedooniyage. 2 Pawlo gii cati hari daqeemoo gu hhapetee, gi cocoi gimba wa⁄a gwaa hii⁄atlisu muunaiĩ gu hida, ma ilakoniri ⁄imba Yeesu. Da hheꞌesi, gi asu day hhapee da Yunaanige, 3 gi ibiidi teꞌesii slehheeri tami. Qatlay giyaa ilii daadaausi waaudimoo hhapee da Siiriyage hari meeli, yaa baraslayi tuba, Wayahuudi gwaa slaiyay gaasaraa. Sa gimbakee ina gi tosaa ki⁄i hari amoo da Makedooniya. 4 Hida hingaa sirakomamidee haa ina niĩ Sopaatiro, nanku Piiro gwaa yaamu gu Berooya dahha, Arisitaako haa Sekundoo gwaa yaamu gu Tesaloniike dahhee, Gaayo gu yaamu gu Deribee, Timoteeyo, Tikiiko haa Tirofiimo gwaa hhapee da Aasiya dahhee. 5 Hida hhanki sindigi giyaadiri, hindigi baqada kayri dandiray yaamu gu Tiroowage. 6 Dandiray* 20:6 dandiray: Afamarakii gu 20:6 gu 21:18 naqatloo, Luuka gwaa handikimu cheetiti, umaki gu dandiray ti Pawlo sliimaa haa hida gwaa leeleehhisee ina hhiyuuma dosii. Slayii tuba, Luuka yaati handikimi cheetiti daqa danaꞌa gosii Teyofiilo. Yuꞌudii kitaabukii afamaraa gu 1:1. gi waaudani hari meeli yaamu gu Filiipigo, losona gu mukaatee doóba iliiqaasa hamiira giyaa ilii cati. Qariqaaqari baloo da kooanige hangugi ilagaasani haa inay Tiroowage. Teꞌesii gi ibiidani balalu fanqu.

7 Baloo da Jumaapiiri, hangwaa slaslayni sliimaa, gi fandakumisani mukaate, gi ⁄agini. Pawlo gi kakaami gimba gu Iliitleemu sa hida, sa gimba yaa taarimi waaudimoo heetlaalee dosi, kara gi ilakoomi cocoꞌomoo amasidiira naqatloo. 8 Teꞌesii waauu gu gorofaage† 20:8 gorofaage: Gorofaa ti mara doó tleehhiye rawaa gu mara wakuu. daqa hangwaa ilii slaslaaslayne, caaꞌasoo yaa wanta wa⁄a daa ooyiiyima. 9 Inkoo, qaraimoo waku, daa eteediidine na Eutiiko, yaa ibiidi dirisaage. Qatlay Pawlo giyaa ilii ilakoomi kakaaru gimba wa⁄a gu Iliitleemu, qaraimokee gi tlaatleesi gufimisu, asunkuilee dugugi ooyi ha guꞌudee sumuku, yaagii huui hhapeege biqi! Yadaa rawaa gu gorofaa da tamiigo, dugugii tlaysi, hiĩ gwaai. 10 Teꞌesii Pawlo yaagii ⁄eeti hhapeege, hingigii kwahhi rawaa gu qaraimokiray, gugi khambacimi tay gi kaay tuba, “Yeraa, hhanti kontay tlaꞌamee, kahhi slafi!” 11 Da hheꞌesi Pawlo gi ki⁄i kara waauu gu gorofaage, gi fandakusi mukaate, gi ⁄aginiri. Qatlay giyaa ilii hheꞌesi ⁄agoo, gi ilakoomi kakaaru heetlaalee dosi naqatloo daa iliipisi, gi asu waaudi. 12 Hida hhakee gurigi waaudiri qaraimokee ayage slafi sumuku, kara inay gi muunaiĩ bobo⁄iniri hari khisla.

13 Dandiray gi giyaadani hiiguma kawa meelige, gi waaudani yaamu gu Aasoge, daqa gaa ilii taarini hiiowa Pawlo. Ina yaa teesaaqay ilakhuukhuꞌusi, maꞌaana ina yaa taarimi hhiyuuma Aaso naqatloo hari yeꞌeeroo. 14 Qatlay hangwaa ilii slaslayni haa ina taysi Aasoge, hagugii daasani meeli gaa iliiwane, gi waaudani yaamu gu Mitileenege. 15 Teꞌesaa Mitileenego gi kara waaudani hari meeli, heetlaalee dosii gii catani ilaciyaa haa hhapee da Kiyoo, daa niini⁄idi ha tlawa da didiri. Bolitiray dosii gi daani hhapee da Saamoge, slime daa niini⁄idi ha tlawa da didiri, kara hatiiray dosii gi daani yaamu gu Mileetoge. 16 Pawlo yaa slai ilakooma hhiyuuma hari meeli, hhantii catiyay hari Efeeso, ma may hhamisaraa qatlay gosi hhapee da Aasiyage. Ina yaa ilamu⁄uu⁄umisi, bere hiidahhasi, ma day Yerusaleemuge da ilii kahhiye dawaraa baloo da Pentekoositi.

17 Teꞌesaa Mileetogo Pawlo gi ya⁄abi heedi waku Efeesoge, ma kaawa kay sa gaduũ gu kanisaa, mangu slaslayri haa ina. 18 Qatlay giyaa ilii khayri daqa dosii, gi kaay sa inay tuba, “Unkuray khuꞌuday, idoo gaa ilii ibiidi balalu gaa iliiwaare sliimaa haa unkuray, balotira loaa da tlaatleesoogo gaa ilii kala⁄i tiꞌii hhapee da Aasiyage. 19 Ana haa yondiidi sa Looimoo gu Goõ hari murumuꞌuumaa goõ haa hherehheraa, gimati koimisu gu didiru see, gwaayii ca⁄u daqa dooii hari hatliitliru gu Wayahuudi. 20 Unkuray ha khuꞌuday tuba, ana haa qiigiꞌiiba kakaaru gimba lensee gwaa kooma faydaa daqa doogunay. Kara, hangwaa caacaahhamisi unkuray gimba gu Kristu pandaa da hidage haa maraai kokunay. 21 Ana sigaa ilatlay inay gonkoinaa, Wayahuudi haa Wayunaani see, may fookidiri daqa Iliitleemuge hari amoo da mawaraa tlakwaroo dooina haa gi ⁄imbiyay Looimoo goori gu Goõ Yeesu Kristu.

22 Inkoo, yuꞌudaa! Ana diniĩ ⁄uureesi ha Muuna gu Iliitleemu, ma waaudi Yerusaleemuge, caahharaa see niba gimba goo hiica⁄a daqa dooii taysi. 23 Ana hati khua kilesi tuba, kila yaamu garoo hiicate, Muuna gu Iliitleemu sinoó ilatlatlay ana tuba, khiidimoo haa labaꞌasu hiniti baqaaqamidiyayi ana. 24 Gimati teesaaqay see, ana ha faadaaba ibinaa dooi ubee, ti idoo da kaari daqa dooii. Ana hati teesaaqay laqa, ma hiifaakisi kilesi ya⁄abotira toi haa yondukira sinaa hadisi ha Looimoo gu Goõ Yeesu gu ilatlatlaw Gimba gu Hhou gu hhoinay gu didiru gu Iliitleemu.

25 Inkoo, ana haã kakaami gimba gu Tawaaloo da Iliitleemu tla⁄aã googunay goõ. Yuꞌudaa, khua tuba, hhaku heedi lensee tla⁄aã googunay gumaa arima kara ana. 26 Inkoo, ana ilatlatlaw pandaa doogunay letuti tuba, ana koomaaba ilawaasa daqa ceedee da heedi lensee tla⁄aã googunay. 27 Ana haa qiigiꞌiiba kakaaru sa unkuray ilakhuukhuꞌumisu sliimaa gu Iliitleemu.

28 Hangu ga⁄aydee unkuray kilakokuna haa hida goõ daa qaasi biraa kokunay ha Muuna gu Iliitleemu lawaalee pahha. Deꞌema kanisaa da Iliitleemu, giyaa kirigi hari ceedee da nankosi loi. 29 Ana khua qatlay gamaa iliiwaaude, hida gu dihhi da takuraaee gooay, maa khayay tla⁄aã googunay, kara maa konaaiiba ⁄awaariru lensee sa kanisaa. 30 Tla⁄aã googunay see maa hiica⁄iyay hida gumaa kakaamee gimba gu afaꞌafuuma, ma hiidafidiri hida wakinay goó sirakomamidee Yeesu, magi sirakoniri inay. 31 Inkoo, unkuray hangu ga⁄aydee! Slawuu tuba, koraraa tami, amasi haa tleemaa haa mayiiba ilii⁄oo⁄a unkuray gonkokunaa hari hherehheraa.

32 Inkoo, hangu slaꞌa mangu taatahhi daqa Iliitleemuge haa daqa gimba gu hhoinay gosii gu didiru. Gimbaki kona ⁄uuru gu hii⁄atlisa naraꞌa iliipaꞌaru googuna haa qawaraa sa unkuray aaliru tla⁄aã gu hida sliimaa daa tlintiꞌisi sa Iliitleemu. 33 Ana haa slahhaaiiba feesa, sahaabu baku ma qayroo gu heedi lensee. 34 Unkuray hhakee ha khuꞌuday tuba, ana haati yondiidi hari dabaiĩ koi, ma slay idadu koi giyaa slae balalu sliimaa haa hhakira daa slaiye deneꞌee koi, gwaa ibiidee sliimaa haa ana. 35 Gimba sliimaage, sangwaa laqami unkuray tuba, hari amoti da yondu maguumage, kwanda ga iliiayne hida guba ⁄uuru. Kara hayslaynee gimba gu Looimoo gu Goõ Yeesu, giyaa kaay ina loi tuba, ‘Dugoó ⁄aafi loi heedikaꞌa goó hadimisa, ba⁄ay da hikaꞌa goó slaslawa.’✡ 20:35 Yuꞌudii kitaabuu gu Mataayo 10:8. ”

36 Qatlay Pawlo giyaa ilii hheꞌesi cocoꞌomoo gimbaki goõ, gi keebeeidi, gi firimi Iliitleemu sliimaa haa inay gonkoinaa. 37 Da hheꞌesi, gonkoinaa gi tlaatleesiri ⁄aa⁄imu hari afoo da didiri, tay gu tooinaa khambaciniri Pawlo haa gu tooinaa humbaꞌamidiyay ina. 38 Inay yaa slahhaahhaairi hari khisla, sa gimba giyaa kaay sa inay tuba, etaa gumaa kara anaaiiba. Da hheꞌesi gugi leeleehhisiri ina daqa meeli naqatloo, hingigi aareemisiri haa ina.