49
Jekopdä wawakngä mahande dasingga yiwitninggäne yänitapgut
1 Jekopdä wawakngä yangyäwämbän apä, using yänikut. “Wäkngasim apnong. Tiwän mahande dasingga yiwitninggäne danitapit.
2 Ginu undä Jekopde wawak, ginu undä ane apnong.
Nä nansä Israeldä yäwilu, apuke natäxätnong.
3 Ruben, gä wawaknga yäkap täpä.
Näle kitokngä, gätä päkuläk.
Wawakdäkäne gä gämäk towikum.
Umanda käyä.
Kitokngäka käyä.
4 Tiwändeyä umanda wenä tiwik.
Yanggä däkngake matäwä sipmäkayingbimä säkge doyiwixaläxunin.
Nanggale mängätkät pekumäläk.
Mängätnaxät peke, mayäkngä bulämbam hikngä namikuläk.✡ Yakap 35:22
Ge gä yakap täpäle doyiwiläk.
5 Simeonkät Livaixälu yiwikyiwikngä usäkän.
Hängä amäk pahanangäsätäne päke, äminsipmäk tahakamäläxunin.✡ Yakap 34:25-30
6 Wepdä wam yäxawälu, nä doxuwa yiwitnim.
Wam yiwikyäxawälu, donggatängyäma yänim.
Inale tokngä natäkengu, ämin sipmäkamäläxunin.
Äminde towiyä gämände kendängalu yumdekän sipmändäkngawät tahandambätäkayingunin.
7 Bäniptoxu yupsäng natäke, tokngä natäxäwik,
äminu tokngä däkä yumdekän yämikamäläxunin.
U tahakamäläkge tokngä däkä inä pähimäläk.
Tiwän bapunä unekänu donggatäke yiwitning.
Tike Israelkätanu kewu notnätä päningune täpätu täpätu petäke kuwa yiwitning.
8 Juda, notdatä umanda tängetnatning.
Iwalda gätäkän sipiläk.
Tiwän nanggale wawakgä gäle sopäsopä putning.
9 Juda, gä laion bimä.
Laiondä kälap ku sipmäke nake,
hipdu päkapu pekyiwixawä,
ämindä doxu pahangyäwäxayingbimä.
10 King puyä Judatä täpixu ämindä doläning.
Inä bapunätä tätäke koxawä,
towikngätä apungä puyä uläknga täpik.
Täke kantri undä itä daying yiwik.* Wamu aläknga, yäpulinä kätak hikngä donatäxayingunin.
11 Donggi wain puyäne äwamä pewä, wain salinu änäning.
Tiwän täwikngäxäyä wain yanggätä ähälutning.
Tiwändeyä wainu dowuluwik.
12 Ämindä wain tängokgäwä, kayi wain bimä dak tining.
Kälawu äminsakge mämu ämindä päke tängokgäwä,
mayä mämbimä kwak hikngä tining.† Judale kewu nomän hikngä tiwän, nak puyä meyä pahaxäwik, kälawu meyä towitning.
13 Sebulunu yanggä gwende kwayimune yiwik.
Kewu uwomu nomän tiwän, sipdä päkapu yiwitningge nomän.
Kewu Sebulundä täpixu täkungu taun Saidonde kewune yiwik.
14 Isakalu donggi kitokngä gwendu bimä.
Tiwändeyä meyä käwukäwut wamängämä,
moyo päke pek yiwik.
15 Isakalu kewu äyiwä täkaningge womdu kawän nomän hikngä tiwänu,
moyo yiwän täkäning.
Tike äminde puyä ämin moyoyi däkngake,
meyä päpikge gwetakengu,
puyä kitokngä hikngä pahawik.
16 Danu äminä nomän daying yiwik.
Israel notnätä daying yiwixaying using daying yiwik.
17 Danu gomok bimä.
Gomokgä kahitäpäne kohopike yiwixawä, äminu hos tängäne apä, hosde bäläng yähawä, hosdä hätnawä, äminu hos tängäne yiwixayingunin päkepu sipmäkaying using tahawik.‡ Dande bapuna äminu naxäländo. Tiwändeyä kitokngänä käyä tiwä, iwalnä sipning.
18 Yawe, gätä gatängamiläkge yiwixat.
19 Gatde yolu kukanananggä apu pahawä malining.
Tiwändeyä Gatdä mähexätandä apu sipik.
20 Aserde kewune naxu nomän alätning.
Tiwän naxu gwälam hikngä kingge yämik.
21 Naptali meme tukgä inä natäk tihikuxäwik,
engangä gwälam hikngä dukngikaying using tahawik.
22 Josewu nawu täkngatu bimä.
Yanggä akondokayingune doke, salinä meyä hikngä aläxawä,
kätakngä täpmäxäwik, dämän täpä täpä kopik.
23 Kwalemdä amäkaying ämindä tokngä natäke kwälemdä temningge pahakin.
24 Tiwändeyä Josewu kwälemnä päkulu,
kätakngä doyamumbä, nomängän mukut,
inale Jekopde Anätu kitokngänä käyä uläpätä gatängämikut.
Anätu uläpä Israel daying yiwixak täpänin.
Anätu uläpä Israelde hup.§ Anätu huwu bulämbamu gwendu bimä. Israel nanä undan kuhopiwä, iwalnätä sipnangäsändo.
25 Bapukale Anätutä gatänggaminggaxunin.
Anätu Kitokngänä Käyä Täpätä bänip kwikwik gaminggaxunin.
U gamikgä pahawän, hopä enetängätä kepdane epning.
U gamikgä pahawän, yanggä amälankätandä kepdane akopning.
U gamikgä pahawän, mängälä gin yänggwätkätan nanä engangu meyä dukngitning.
26 Wam gwalängu bapunatä näle namikinu, gäle gamitdä ayapmik.
Wam gwalängu meyä hikngä anggaminggatdä täwalde nomu ayapmik.
Wam gwalängu anggaminggalu gätä päpiläk.
Notda täkwäkätanu äminu bulämbam däkngakuläkgä päpiläk.
27 Bensaminu homu tuxu kitokngäna käyä gwendu bimä.
Kälawu tembänä ku sipmäke nänggaxunin.** Homu tukgä kälap yäwake sipmäke napulukaying using, Bensaminde bapunäxäyä iwalnä using pahaning.
Ge kupiläne notnäle uhike yäminggaxunin,” yang yakut, Jekopdän.
28 Wamu uläkwäxu Israelde wawaxu 12 uläkwäkge bapunä mahande dasingga yiwitninggäne yänikulunin. ‘Using yiwitning’ yangu u yänikulu, wawakngäle yiwikyiwikngä dayipän tixawä yänikut
Jekopdä kupän kwayikin
29-30 Wawakngä mahande dasingga yiwitninggäne yänikengä, Jekopdä wawakngä puyä wamu täkngatu using yänikut. “Nä axungwäke notna axumgin aminde kuwitde däpi alik. Ge axupa, gupna Kenan täke kunong. Täku hupgänangu bapuna, nana yang pekindäkäne tenong. Hupgänangu undäkä Makpelaxätan, Epron Hit nanä uläpäle kewune. Makpelaxät Mamrexälu wäkngäsim wäkngäsim. Hupgänangu undäkä kepkät Abrahamdä Epronde kätaxune mätmätde uhikut. 31 Abraham, mängätnä Sara yangu undäkäne pekin. Tiwän Aisak, mängätnä Rebeka yangkäyä unekän pekin. Ge Leatä kupäntäyä une tekum. 32 Kewu uwomkät, hupgänangu undäkäxälu Abrahamdä Hit nanäle kätaxune auhikut. Ge ninaxäyä axupa, gupna aläku, hupgänangu undäkänekän tenong,” yang yänikut.
33 Puyä wamu wawakngä yänipulukengä, Jekowu bälängä awekgaxune päko peke kungäke, bapunä tupä kumginde kukut.
*49:10: Wamu aläknga, yäpulinä kätak hikngä donatäxayingunin.
†49:12: Judale kewu nomän hikngä tiwän, nak puyä meyä pahaxäwik, kälawu meyä towitning.
‡49:17: Dande bapuna äminu naxäländo. Tiwändeyä kitokngänä käyä tiwä, iwalnä sipning.
§49:24: Anätu huwu bulämbamu gwendu bimä. Israel nanä undan kuhopiwä, iwalnätä sipnangäsändo.
**49:27: Homu tukgä kälap yäwake sipmäke napulukaying using, Bensaminde bapunäxäyä iwalnä using pahaning.