21
Api miyaa ena wa me kepee uduma Ogatamee kaa yaekegataata menaa
Mrk 12:41-44
1 Yesus mee deamaagi too ko Ogatamee me ee kaa kepe yago bagee yuwa me kepe awegee see yoo kepe awetaakea. 2 Daba see api miyaa ena me miya pose kepee peedi wiya kuwa too awetaaga. 3 Yesus me Wa me topenaa see bagee yuwa asiino, "Anii mikee kisiino ko: Mee daba see api miyaa da wa me awetaaga kepee wiya kuwa ko kepe peedi kiya peedi se, apanaa bagee okoo me awegea kepee kuwa asii eboo. 4 Kuwa kepe yago bagee kuwa okoo me koga kepee yuwa awegea kiya mee apii miyaa da wa me gaano pedeo agiyoo edaano see kepee yuwa uduma ki awetaaga kuwa me mikee esee ebo kepee mokoo awetaaga" see asigi. 2Kor 8:1-3
Yesus me "Ogatamee me ee mee pedeo kaata" see aseta menaa
Mat 24:1-14, Mrk 13:1-13
5 Kuwa kaboo da Wa me topenaa see bagee noonaa me wegaano, "Ogatamee me ee mee diino esee ebo, oma ee magaano daamaa yaai, ee daamaa deesi naadi mée me manta agiyoo kuwa miya dimi nagimega" kisee menaa wegagea. Yesus me asiino, 6 "Kuwa ikii me deegea agiyoo kuwa uduma kabaapi-paapi taatagea, oma ena ma wa me mokataata yoo kaama kisee se ekeasiitagea, uduma pogadaa taata" see asigi.
7 Okoo me asiino, "Guru, kuwa agiyoo kuwa maadee moga ukuwaaniita naa ya? Kuwa agiyoo ukuwaaniino see kooka ii see nekeeniyaa agiyoo kuwa maagiyoo ukuwaandaa taata naa ya?" see asegea.
8 Wa me asiino, "Mée deebaa see bagee agoo kaata yoka daamaa nekeenii. Anii poga-poga see bagee mée eebaa meetagea. Okoo me Ani ekaa naweakee kaa 'Anii ko Waa yoka' see menaa weganaa taapea, bedaa 'Ogatamee me monaa da kaa kega yoka' kisee menaa kuwa miya weganaa taapea kiya ikii emaa se wugii, okoo sekaataa se pooi. 9 Kuwa kaboo da taa ko ikii yape menaa ekaapa magaa kaa kaama miya yiipea, beesekaa magaa kaa kaama miya yiipea kiya se wedaai. Kuwa uduma mikee agoo kedaa siwoo taata kiya wodopasi naagoo se" see asigi.
10 Bedaa Wa me asiino, "Mée tomaa-tomaa yape aawogee senaa taatagea. Amokiyoo magaa kaa bagee me yamokiyoo magaa kaa bagee ma yape aawogee taatagea. 11 Kiyoo-kiyoo maga pigii miya medaa taata. Naano agiyoo taa uwaa miya medaa taata, ikiyoo uwaa da miya medaa taata, kisee yaai-yaai agiyoo eebaa kedaa taata. Epoo to kaa miya yaai-yaai, dimi nagii-nagii agiyoo agoo kedaa taata. 12 Kiya kuwa agiyoo ukuwaaniino taa kaboo mée me ikii kiwegee-wegee taatagea, bedaa ikii kibe kaa yagaa kipeneata sembahyang segee see ee yuwa yiba kidogeamoo taatagea, digiyoo ee yiba miya kidogeamoo taatagea. Ikii Ni yaato bagee kemaata magaa da kaa ebo tookee bagee paagoo kiipootagea. 13 Ikii okoo paagoo kiipootagea kuwa ko ikii Ni me menaa daamaa eewegasi naadi kiekeasiyaa kaboo yoka daamaa eewegaai. 14 Kisee kemaata okoo me kiipeeyaa kaboo ikii me 'Anii kisee menaa wegaapa, kisee menaa wegaapa' see dimii kuwa se gaagaa taai. 15 Ikii okoo paagoo mena eewegaapea kaboo Ani me ikii 'Kisee wegaai, kisee wegaai' see menaa kuwa ikii dimi yiba kisi-manee taapa. Kuwa menaa kuwa esee ipi see menaa kaapa yoka apanaa bagee me pedeo menaa ena ma kisiino kana kaapea, ikii ma aawisii taano miya iyo yoka dimi se gaagaa taai. Luk 12:11-12 16 Bedaa kuwa kaboo da taa miya ikii me okonaka ma, ikii ma kenaa bagee yuwa ma, ikii epo peenaa see bagee yuwa ma okoo me ikii mée noonaa boosea naadi kiekegatagaatagea. 17 Ikii Ni yaato bagee kemaata mée tomaa uduma kibe kaatagea 18 kiya ikii umina se pedeo kaatagea, ikii me mumoo to kaa edooyuu ena mee miya umina se egaata. 19 Ikii makii taa see kaa toowoo siyaa bagee kuwa daba daagimaa pootagea" see asigi.
Yesus me "Yerusalem magaa mee bugumeepeasiitagea" see wegata menaa
Mat 24:15-21, Mrk 13:14-19
20 Bedaa Yesus me asiino, "Yerusalem magaa mee yape bagee me bobetaata topea kuwa ikii deepea ko mee magaa mee bugumeepeasiino kuwa ekaapa ii see kuwa ikii nekeenii. Luk 19:43-44 21 Kuwa kaboo da Yudea wee kaa toogee see bagee yuwa moga oodoota kuye kaa pakadaa taai. Yerusalem magaa kaa toogee see bagee yuwa miya peedaa taano gaano pedeo, bedaa mee magaa gebo kaa topea bagee yuwa miya kiyoo se pakaai. 22 Kuwa kaboo ukuwaandaa taata agiyoo kuwa ko idukaa kapoge yiba ebeamaata menaa yuwa uduma uwa daasi naadi Ogatamee me pedeo yamiyaabuu taatagi agiyoo yuwa. Hos 9:7 23 Kuwa kaboo da Ogatamee me mee magaa to kaa bagee kagoo ebo kemaata kuwa ukuwaandaa taata agiyoo kuwa apanaa agiyoo, yaai-yaai ebo kaatagea. Kadapoo yago apii yuwa ma, yoga baayee yiba kepaa apii yuwa ma kuwa sooi, yaai. 24 Mée noonaa yape bagee me mowai daapii taatagea, noonaa yagaa goedoota kaama mée tomaa-tomaa se-magaa, we-magaa kaa doodoo peedaa taatagea. Ogatamee ewo see tomaa kaa bagee kuwa okoo me Yerusalem magaa mee batagi-patagi segee naadi pedeo kiyaabuu taatagea, kisee too okoo me ebo toono monaa mee sikii yakiyaatagi naagoo too."
Yesus meetagi naagoo ukuwaandaa taata menaa
Mat 24:29-31, Mrk 13:24-27
25 "Epoo to kaa kiyoo dimi nagii-nagii agiyoo agoo kedaa taata. Kenoo to ma, agoo to ma, okadee yuwa miya apanaa agiyoo keenda kisee diitagea. Magaa da kaa kiyoo maakaa pikuu da biku-biku ebo kedaa naadi kaama tukuu da miya ebo kedaa taata. Kuwa me kaama mée tomaa yuwa uduma kuwa kaasee agiyoo yaai naadi wedaatagea. Yes 13:10, Why 6:12-13 26 Epoo to kaa pesee agiyoo yuwa miya maki-makaa naadi wodeda-peeda sedaa taata kuwa kaa mée me weda ebo kaa yaai, magaa to kaa kaasee agiyoo ukuwaandaa taaka naadi boomaga-baamaga taatagea. 27 Kuwa kaboo da Mée Yogaa mee sinu uwaa da yibaa taa migi see kuwa diitagea. Waa pesee, Wa disii to esee ebo ma migi see diitagea. Dan 7:13 28 Kuwa uduma ukuwaaniino see kooka kaboo mikee, ikii daba kidaagimaa peeyaano naagoo mee ekaapa kega yoka yiinaageeta weda see dimii mee ekeata pesee ma tooi" see asigi.
Yesus wiyaagoo meeno see kooki ii see kuwa nekeensi naadi ebea-ebea menaa
Mat 24:32-35, Mrk 13:28-31
29 Kiyoo kaama Yesus me okoo ebea-ebea menaa ena asiino, mee ko kisee: "Ara piyaa wodoo to miya, apanaa piya wodoo yuwa miya kuwa nekeenii. 30 Iye mugumedaaka see deeyu ko mikee, poo ekaano see kooka ii see kuwa ikii nekeeniyaa. 31 Mee mokoo miya kuwa kisega menaa yuwa ukuwaandaa taaka see kuwa ikii deeyu ko Ogatamee Wa too ebo mée eetoono see kooki ii see kuwa ikii nekeeniitagea. 32 Anii mikee kisiino ko: Kuwa ukuwaandaa taata agiyoo kuwa uduma eto mee begaa kaa bagee yuwa bogaano taa kaa diitagea. 33 Epoo to ma, magaa to ma kuwa taa kaata kiya Ni me menaa mee se taa kaata, kisee too iminoo miya, iminoo miya toota."
Monaa da mee ewo yoka daamaa diitoo taai naadi menaa
34 "Woda tamoo to kaa booyaa kaboo dimi ooyaa see see ikii miya kisee kiyaa naadi ikii ekaato daamaa ipiipi deewoo taai. Ikii boomagaa see uwoo noogee naadi kaama ede ma, ede ma too otoopa pege taano ma, ikii me umiino, toono yiba gaagaa dimii ma kuwa gaawoo, umiwoo see kaa ikii ipiipii semagaano taa kaboo mee naagoo kisee ki miyaa yoka ikii ekaato daamaa deewoo taai. 35 Mee naagoo ukuwaandaa taata agiyoo kuwa magaa da kaa mée tomaa-tomaa yuwa uduma kaa dogeeniita yoka 36 ikii maamaa ipiipi diitoo segee taai. Kuwa ukuwaandaa taata agiyoo yuwa ikii makii taa, pesee ma toogee naadi kaama Mée Yogaa mee ikigii to kaa daba toomaasea naadi sembahyang siwoo segee taai" see asigi. Luk 12:37-40
37 Yesus mee egapi yaato Ogatamee me ee kaa kaama mée yuwa topemaata kaama bedaa daatooyiba yaato Zaitun kutuu to kaa umiino see naadi peegee segeeki. 38 Esee pedeo tokomaa mée yuwa uduma Wa me topetaa see menaa yuwa yiino see naadi Ogatamee me ee kaa meegee segeekea.