12
Siñakairori yatantari Nasitantaniri
Ipoñaa ipiyotzi-mintai-tapaakari Jesús, anawyaa-pirinikitaka ikantaka atziri-payi. Irojatzi ikantan-tanakari iyomitaani: “Ontzimatyii paamawintyaaro siñakairori yatantari Nasitantaniri, iroora isiyakaa-wintai-tziri iwapyii-motanta irirori. Tima ontzimatyii onkoñaata-koyitai okaratzi manakowitain-chari, oiñaarontajiro kaari ikimatha-witaita pairani. Okaratzi pimanakaa-witari tsitiniriki, ari ikamantantai-tajiro kitaitiriki. Okaratzi piñaawaitziri piwankoki pimanani-kiini, ari inkima-kotairo maaroni atziri.”
¿Intzimikama ampinkathatiri?
(Mt. 10.26-31)
Ikantzi Jesús: “Ashininká, airo pitharowa-kaawaitari nintatsini iwimi, tima ari owiraa-matsitari yaawyiiri irirori. Yoka intzimi pintharowakai-yaari: Iriitakira Pawa matzirori iwamaantzi, matzirori intyaankimi sarinka-winiki. Apatziro pintharowakai-yaari irirori. Tima ti impina-piro-wityaa tsimiri-payi, iro kantacha iyotzi Pawa aririka inkamakaanti aparoni. * ti impina-piro-wityaa = apiti kiriiki inkarati-rika 5 tsimiri. Iyotzitaro Pawa okaratzi tzimayita-tsiri aisi. Tima piñaakiro yaamaa-kotari tsimiri-payi, awiroka imapirotzi yaamaa-kotami, airo pitharowan-tawaitari.”
Inkarati kinkithata-kota-jinani atziri-payiki
“Intzimi-rika kantirini ishininka: ‘Nopinkathatajiri Jesús,’ aajatzi inkimitajyaa Itomi Atziri inkantajiri Imaninkariti Pawa: ‘Ipinkathataana yoka.’ Iriima tsika intzimi kantairini ishininka: ‘Ti nompinkathatiri Jesús,’ ari inkimitaitairi irirori, inkantaitiri Imaninkariti Pawa: ‘Ti impinkathatina yoka.’ 10 Kantatsi yaripirotairi Pawa kisimatirini Itomi Atziri, iriima kisimata-kirini Tasorinkantsi, airo yapatyaari. 11 Aririka yaitimi karapapankoki, aajatzi tsika isaikayitzi pinkathari-payi, jiwari-payi, airo okantzimo-siri-waitami, pinkanti: ‘¿Paitama nonkantiriri?’ 12 Tima Tasorinkaantsi yotakayi-mironi paita-rika piñaawaitiri anta.”
Ikinkithata-koitziri masontzitatsiri ashaarantzinkari
13 Ipoñaa iñaawaitanaki aparoni piyotzi-winta-kariri, ikantzi: “Yomitaanarí, pinkantinari nirintzi impajinaata kashitani yookanajiri asitanarini.” 14 Ikantzi Jesús: “Ashininká, tira naaka aminako-yitzirori tzimawinta-wakaantsi nonkantan-tyaariri pirintzi.” 15 Aikiro ikantana-kitzii Jesús: “Paamawintyaa ayimatzimi-rika pishikyiiro piwaararo. Tira iro owañaayitimini.” 16 Ipoñaa isiyakaa-winta-nakiniri, ikantzi: “Tzimatsi aparoni ashaarantzinkari kithokitain-tsiri oshiki iwankiwairi iwaniki. 17 Ipampitha-siri-waitaka, ikantzi: ‘¿Tsikatyaa nowiroka oshikitain-tsiri nowankiri?’ 18 Ari ikanta-siritanaki: ‘Iroka nantiri. Notanto-ryiiro nowanta-piintari nowankiri. Impoña nowitsika-kaanti antaroiti, ari nowirori okaratzi nowanki-ritari, aajatzi nowaararo. 19 Ari onimowai-tinari, tima oshiki nowarontakari. Oshiki osarintsi nomakoryaa-waiti, nowatzii-waityaa, nirawaiti niriri, noimosirinka-waityaa.’ 20 Iro kantacha, ikantzi Pawa: ‘Masontzí, iroñaaka tsitiniri yaasirin-kaitajimi, tira piyoti impaityaa aajironi okaratzi pasitari.’ 21 Arira ikanta-kotari oshikyaa-waita-sitarori iwaararo, ti ishikyaa-tzimaityaaro okaratzi yasitari Pawa.”
Ikinkithata-kotziro Jesús kantzimo-siritaantsi
(Mt. 6.25-34)
22 Ipoñaa ikantanajiri iyomitaani: “Pinkimi nonkanti: Airo okantzimo-siri-waitami pinkanti: ‘¿Paitama noyaari, paitama nonkithaatyaari?’ 23 Tima tzimatsi ankinkithasirita-piintajiri, irootaki ninta-pirota-chari, anairo okaratzi awayita-piintari, aajatzi akithaayita-piintari. 24 Thami ankinkithasirita-kotiri tsimiri-payi. Ti impankitiro iyaari, ti iwitsiki iwanko iwantyaarori iwankiri. Iro kantacha, Pawa opapiintziriri okaratzi iwayitari. Awirokaitira imapirotzi itakotami Pawa. tsimiri = cuervo 25 Aririka paakowintyaaro onkantzimo-siri-waityaami, ¿arima pinkanta-kaakyaaro piwawi-niinta-wairo kapichiini pisarintsiti? kapichiini = aparoni konakintsi 26 Tira onkantatyii piwawiniintiro kapichiini, ¿paitama okantzimo-siritan-tamiri? 27 Thami ankinkithasirita-kotiro incha-tyaaki-payi, ti añaajiro antawaiti, ti ontyaawintyaa onkithaatyaari. Titzimaita onkantzimo-siri-waityaaro, onkanti: ‘¿Paitama nonkithaatyaari?’ Owaniinkata kamiitha, anajiri iwaniinkata Salomón, pinkatha-ritatsiri pairani. § incha-tyaaki-payi = lirio 28 Tima iriitaki Pawa owaniinkatzirori. Okantawita kapichiini añaawitaro owaniinkata-painta, iro osamani tikatsi apantyaaroni aririka onkama-tyaakitanaki, inchikai-takiro, intayii-takiro. Awiroka imapiroti inkimpoyaa-wintaimi Pawa, aritaki, airo pikiso-siri-waitzi. 29 Aritapaaki okantzimo-siri-waitakami awiroka, pikantzi: ‘¿Paita noyaari, paita niriri?’ 30 Apatziro okantzimo-siri-waitari pasini-satzi-payi. Irooma awirokaiti, iyota-kotzimiro Asitairi ipaita-rika kowityii-motamiri. 31 Tima irootaki kowapirota-chari impinkathari-wintaimi Pawa, aritaki impayita-jimiro okaratzi kowityii-motamiri.”
Ikinkithata-kotziro Jesús inkiti-sato waararontsi
(Mt. 6.19-21)
32 “Awirokaiti kimitakariri nopira, airo pitharowa-sijiita, tima iriitaki Pawa kantakai-yaaroni impinkatha-ritakaajimi. 33 Pimpimanta-yitiro tzimi-motzimiri, pimpasitan-tyaaro. Iro kamiithatatsi pantayitairo pisaikan-tajyaari kamiitha inkitiki. Irootaki kimitajyaaroni pashaarantaa-tyiiyaami inkitiki tsika ti intzimapaji kosintzi, tsika ti opirikinitapaji. 34 Tima tsika-rika piwaa-rantaka, aritaki pisirita-piinta-jyaaro.”
Ompirataari aamawinta-chari
35 “Piwathakita-nakyaaro piithaari. Poisayitiri poota-minto. 36 Pinkimityaari ompirataari oyaawintariri yariitajyaa iwinkathariti yoimosirinka, inkini yasitaryaa-wajiniri inkyaan-tapajyaari sintsiini impirata-pajyaari. 37 Tasonka-wintaari inkantajyaa ompirataari itzimi iñaapajiri iwinkathariti aamawinta ikantaka. Omapiro nonkanti, aritaki imisaikajiri iwapiintaita iriitaki oyiitai-nirini iwariti. 38 Tasonka-wintaari inkanta-yitajyaa inkarati iñiitapajiri aamawinta ikanta, onkanta-wityaa ti iyoti tsika-paiti yariitaityaa, niyaankiiti-rika, tirika onkitaititzi-mataki. 39 Pinkinkithasirita-kotiri tsika inkantyaa atziri, aririka iyotimi impokatyii kositirini, ari yaamawinta-kyaami airo ikositan-taitari iwankoki. 40 Ontzimatyii paamaiyaa awiroka. Owitsika pinkantyaa, tima tikatsi yotatsini tsika-paiti impiyi Itomi Atziri.”
Kaari-pirori ompirataari
(Mt. 24.45-51)
41 Ari ikantanaki Pedro: “Pinkatharí. ¿Arima nokaratziri maaroni atziri pisiyakaa-wintakina?” 42 Ikantzi Jesús: “Pisiya-kotyaari antawai-ryaantzi ompirataari, yotasirita-tsiri kamiitha. Yookanakiri iwankoki ompiratariri, ikantanakiri: ‘Paminiri ikaratzi saikatsiri pankotsiki, pimpa-piintiri iyaari.’ 43 Tima kimosiri inkantyaa yoka ompirataari impiyi-rika ompiratariri, aririka iñaapajiri imonkaratakiro ikantana-kiriri. 44 Aritaki isinitainiri yaamawinta-jyaaniri okaratzi yasitari. Omapiro. 45 Irooma inkanta-siritakimi ompirataari: ‘Airo ipiyitaja ompiratanari.’ Impoña yantawaitakiri ikaratzi impiraitari aajatzi inkimitaakiro kooya impiraitari. Jataki iwatzii-waityaa, isinkiwaityaa. 46 Ari onimowaitziri ompirataari, ti iyotiro kitaitiri, tsika iwiraiyaa ooryaatsiri impiyi iwinkathariti, imapoka-sita-jyaari yariitajyaa. Oshiki iwasankitaa-pajiri, yookajiri tsika ikasiya-kaitakiri kisosiririiti. 47 Tima yoka ompirataari iyowitakaro okaratzi inintakaa-witariri iwinkathariti, titzimaita yaamawinta-jyaari impiyi. Irootaki impasa-piroi-tantyaariri. 48 Iriima kaari yotakotironi okaratzi inintakairiri, airo ipasa-piroi-tairi. Tima inkarati isinitai-tziri yanta-piro-yitiromi inintai-tziri, oshiki impirai-tyaari. Intzimi-rika oshiki yawiinta-jita-piintakari, oshiki inkowakoi-tairi irirori.”
Ikinkithata-kota Jesús
(Mt. 10.34-36)
49 “Iro nopokantari nowasankitairi kaari-piro-siriri, okimiwaitakaro iriimi paamari namakimi kipatsiki. Oshiki noninta-taiki itataityaami iwasankitaan-taiti, yapirota-jyaami kaari-pirori. 50 Iro kantacha ontzimatyii nitanakyaaro naaka nonkimaatsita-nakyaa, irojatzi nomonkaratan-takyaarori. * nonkimaatsita-nakyaa = inkiwaataitina 51 Pisiyakaantaki iro nopokantari iñaamatsitan-tajyaarori isaiki kamiitha kipatsi-satziiti. Nopokakira, namatziiro maimanita-wakaantsi. 52 Iroñaaka iñiitiro imaimanita-wakaiyaa atziri ikaratzi isaika-pankota-wakaa-jiita, apiti atziri imaimanitiri pasini atziri karatatsiri mawa.
53 Inkisaniintajiri atziri itomi,
imatzityaaro itomi impiyatyaari iriri.
Onkisaniintairo kooya osinto,
omatzityaaro osinto ompiyatyaaro iniro.
Onkisaniintairo kooya owatayiro,
omatzityaaro owatayiro ompiyatzi-tyaaro ayiro.”
¿Tima piyotiro kantain-chari?
(Mt. 16.1-4; Mr. 8.11-13)
54 Ipoñaa ikantziri Jesús ikaratzi piyotzi-winta-kariri: “Tima aririka piñiiro minkori ikyaa-piintziro ooryaatsiri, pikanta-piintzi: ‘Omparyaatyii inkani.’ Omata pikantakiri. 55 Tima aririka pinkimiro tampyaa ompoñiiyaa katonko, pikanta-piintzi: ‘Oryaatyii kamiitha iroka kitaitiri.’ Omata okaratzi pikantziri. 56 ¡Owapyiimotan-tanirí! Piyowitaro awiroka tsika okanta piñaayita-piintziro inkiti, aajatzi kipatsi. ¿Paitama kaari piyota-kotantaro okaratzi kantachari iroñaaka?”
Paapatyii-yaari kisaniintzimiri
(Mt. 5.25-26)
57 “¿Paitama kaari paminantaro awiroka okaratzi kamiithata-tsiri? 58 Aririka intzimi kishimini, impoña yaanakimi pinkatharin-tsiki, pintharo-wakoti awotsiki, pinkantiri: ‘Airo pikisawaita, thami aakamiithata-wakaajyaa.’ Tima aririka yariita-kaakyaami pinkatharin-tsiki, inkantakiri impiratani: ‘Paanakiri yoka.’ Aritaki yaitanakimi yasitakoitimi. 59 Airorika pipinata-sitari ikaratzi ikowa-kota-kimiri, airora yoimisitowa-kaantajimi.”

*12:6 ti impina-piro-wityaa = apiti kiriiki inkarati-rika 5 tsimiri.

12:24 tsimiri = cuervo

12:25 kapichiini = aparoni konakintsi

§12:27 incha-tyaaki-payi = lirio

*12:50 nonkimaatsita-nakyaa = inkiwaataitina