1 Morarame zuaro toehse Jako ahtao tonahsã nae exiry poko Ejitu po, ynara tykase ynororo tumũkuru tomo a:

— Oty katoh otupĩko matou? 2 Tonahsã nae Ejitu po, ãko toto. Ytotoko morotona, kynapyrykõ epekahtatoko orihpyra kuehtohkõme kuemirykõke.

3 Naeroro toytose Joze rui tomo Ejitu pona tonahsẽ epekahse. 4 Yrome Joze akorõ, Pẽjamĩ, anaropopyra Jako kynexine irui tõ maro. Tumũkuru akomihpyry ryhmary zuno kynexine irui tõ maro. 5 Mame tonahsẽ epekahse toytose Jako mũkuru tomo, imehnõ ahno maro. Konopo oehpyra exiryke Kanaã nonory po, tomitapãse toto.

6 Kowenatume Joze exiryke Ejitu po, tonahsã ekamoneme kynexine ynororo imeimehnomo a, tooehse toto ahtao imehnõ nonory poe. Toeporehkase Joze rui tõ ahtao tosekumurukõ po typorohse toto Joze ẽpataka, tõmytykõ nono pokoxi tyrise roropa eya xine. 7 Turui tõ eneryhtao tyya, tonetupuhse toto Joze a, yrome toto waro pyra exikety sã toehse ynororo. Tõturupose ynororo eya xine zehnoto samo:

— Oty nonory poe moehtou? tykase.

— Kanaã nonory poe, tykase toto. — Tonahsã epekahse ynanoehno.

8 Turui tõ tonetupuhse Joze a, yrome takorõkõ onenetupuhpyra toh kynexine. 9 Wenikehpyra kynexine Joze tõsenehtopõpyry poko toto poko. Ynara tykase ynororo eya xine:

— Yna epekara matose. Yna enese moehtou, jamihme pyra yna ehtoh waro oehtohkõme.

10 — Arypyra tuisa, tykase toto. — Opoetoryme ynanase. Tonahsẽ epekahse rokẽ ynanoehno. 11 Atakorõme ynanase. Yna zumy toiro mana. Imehnõ etapary se pyra ynanase, tuisa! Zae exiketyme ynanase.

12 — Ajohpe matose, tykase Joze. — Yna enese moehtou jamihme pyra yna ehtoh waro oehtohkõme.

13 — Kanaã põkõme ynanase, tykase toto. — 12me ynanase, papa mũkuru tomo. Yrome toiro yna akorõ toorihse, mokyro akomihpyry papa maro mana.

14 — Morara yka, tykase Joze. — Yna enese moehtou, jamihme pyra yna ehtoh waro oehtohkõme. 15 Okuhtorỹko ase ajohpe pyra oehtohkõ waro jehtohme: ãkorõkõ akomihpyry onenehpyra awahtao xine xiaro, ytopyra ropa matose taroino. Ajohpe pyra ase, morara ãko ase isene ro Ejitu tuisary ahtao. 16 Toiro ytõko amarokomo mokyro enehse xiaro. Yrome amarokomo ãpuruhpyry taka ytõko, mokyro oehtoh pona ro, ajohpe pyra oexirykõ waro jehtohme. Zae pyra awahtao xine yna enese moehtou jamihme pyra yna ehtoh waro oehtohkõme.

17 Mame tõmapose toto eya ãpuruhpyry taka oseruao ẽmepyry pune. 18 Mame oseruao tõmehse ahtao ynara tykase Joze turui tomo a:

— Ritonõpo enetupuhneme ase. Opynanohtorỹko ase orihpyra oehtohkõme ynara ahtao: 19 Ajohpe pyra awahtao xine, toiro amarokõ ãpuruhpyry tao exĩko. Imehnomo mã ytõko ropa atapyĩkõ taka ropa, tonahsẽ arose oekyry tomo a. 20 Imeĩpo ãkorõkõ akomihpyry enehtoko xiaro. Ahtao zuaro exĩko ase zae õmirykõ ehtoh poko. Ajohpe pyra õmirykõ ahtao orihpyra matose.

— Ỹ, zae mase, tykase toto. 21 Oseya rokẽ ynara tykase toto:

— Ajohpe pyra. Etuarimãko sytatose seromaroro, kynyrihpyrykõ poko kuakorõkõ poko. Aetuarimary tonese kyya xine, taosanumase kyya xine, aomiry onetapỹ sã toehse kymarokomo. Morara exiryke etuarimãko sytatose seromaroro.

22 Ynara tykase Rupẽ:

— Kuurutone: “Aimo onyryhmara ehtoko,” ake oya xine repe. Yrome jomiry onetapỹ sã mexiatose. Morara exiryke seromaroro aorihtopõpyry epehmãko sytatose.

23 Tuaro pyra toh kynexine, tõmirykõ onetara Joze ekarõko toh kynexine, ynara exiryke, imepỹ epereu omiry waro exikety ae rokẽ tõturuse Joze toto maro. 24 Mokaro maro ehxĩpo tutũtase Joze xitase. Mame tyxitakehse tahtao toeramase ropa ynororo toto a. Mame Ximeão tymenekase eya imyhtohme toto neneryme.

25 Mame typoetory tomo a turui tõ sakũ typehkapose tonahsã ke te, itinerũkõ tokarose ropa eya. Saku tõ aka toto tinerũ tyripose eya. Tonahsẽ tokarose roropa eya xine osema ae toto napyryme toto ytory ropa ahtao. Morara tyrise eya xine. 26 Mame tãtakimase Joze rui tomo. Tynepekatyhpyrykõ tyrise toky tõ jumẽtu tõ pona. Mame toytose toto. 27 Toeporehkase tahtao xine, etypohtoh pona, nyhtoh pona toiro mokaro a tykyryry tymyhpokase saku tonahsẽ outohme toky nahpatohme. Moroto tysaku ao tytinerũ tonese eya. 28 Ynara tykase ynororo imehnomo a:

— Enetoko ke! Ytinerũ taro mana saku ao tonahsẽ maro! Tokarose ropa eya xine!

Mame tõserehse toto. Tykytyky tykase toto enaromỹke toehse toexirykõke. Tõturuse toto oseya rokene:

— Otara ãko Ritonõpo nae kyya xine?

29 Toeporehkase ropa tahtao xine Kanaã pona, tumykõ turuse emero toehtopõpyrykõ poko. Ynara tykase toto:

30 — Mokyro Ejitu kowenatu zehno exikety sã tõturuse yna maro. Ynara tykase ynororo yna a: “Yna epekara matose. Yna enese moehtou jamihme pyra yna ehtoh waro oehtohkõme,” nase yna a. 31 “Arypyra,” tykase yna. “Zae exiketõme ynanase. Imehnõ ryhmary se pyra ynanase. 32 12me ynanase papa mũkuru tomo. Yrome toiro arypyra toehse. Yna akorõ akomihpyry seromaroro papa maro Kanaã po,” tykase yna. 33 Ynara tykase mokyro kowenatu: “Okuhtorỹko ase zae nymyry oehtohkõ waro jehtohme. Toiro amarokõ oxinomõko mana, taro ymaro. Amarokõ rokẽ ytõko ropa matose anapyrykõ arose oekyry tomo a omise toto exiryke. 34 Yrome ãkorõkõ akomihpyry enehtoko ya. Morara ahtao tuaro exĩko ase, yna etapary se pyra oexirykõ poko, zae exiketõme oexirykõke. Morarame ãkorõkõ ekarõko ropa ase oya xine. Osepekahnõko roropa matose.”

35 Mame tonahsã touse eya xine ahtao tykyryry tõ saku tõ ae tytinerũkõ tonese eya xine emero porehme. Moro tineru eneryhtao tyya xine, jũkõ roropa, enaromỹke toehse. 36 Mame ynara tykase Jako:

— Ypoenõ enahkãko matose emero? Joze arypyra. Ximeão roropa arypyra toehse. Ãko ropa mya roropa amarokomo. Seromaroro Pẽjamĩ arory se amarokomo. Onoky sam ãkohxo? Ywy!

37 — Pẽjamĩ ewomãko ase, tykase Rupẽ tumy a. — Ywy mose enehnõko ropa oya. Onenehpyra ropa jahtao, umũkuru tõ asakoro etapako, tykase ynororo tumy a.

38 Ynara tykase Jako:

— Ytopyra mã umũkuru amaro xine ipunaka. Irui, Joze toorihse. Pẽjamĩ rokẽ tõxinamase. Otara tyko toehse ynororo ahtao, oytorykohtao, otara ãko matou? Morara awahtao xine jorihmapõko matose jatasamaryke, tamuhpõme jexiryke, tykase ynororo eya xine.