1 Arad kpanbar, wunba tee Keenann nirɔ na, ki kɔɔ Keenann niidiitu po na, nba gbat nan Israel teeb tɔk sɔnu ki saa Atarim, ki u lekib, ki soor bi siab. 2 Ki Israel teeb tur Yennu mɔsonn a, “Li-i tee ki a saa te ki tin nyann niib na, ti saa biir bi doiwa.” 3 Ki Yennu gbat ki sommib, ki bi kɔn nyann Keenann teeb na, ki boontib, ki bia biir bi doi; ki pur leŋ sann Horma.* 21.3 Horma paak tee “biiru.”

4 Israel teeb na din fiir Hor jɔɔr boor, ki soor sɔnu nba saa Mɔkmuŋ po, a bin kokin lint Edom tiŋ. Bi sommir ni ki niib na ki la sukuru, 5 ki piak biir Yennu nan Moses ki yeen a, “Bee ki i jiit ki nyii nant Ijipt, a tin tan kpo kunkoouk na paaki, siaminba ki jeet kaa, ki nyun bia kaa? Ti miat jebiit nawa.” 6 Ki Yennu te ki waalabirii kɔɔ bi ni, ki junt niib na, ki bi bonchiann kpo. 7 Ki niib na tan baar Moses boor, ki yet a, “Ti tun yanbɔmm, yoo nba ki ti bo pak ki biir Yennu nan fin nawa. Miat Yennu ki wun nyinn wai na ti ni.” Ki Moses miar Yennu niib na paak. 8 Ki Yennu yet Moses a, “Jiin kutmɔnt ki nan waauk, ki lakinɔ dachaatir paak; ki wunba kur waauk jumɔ, wun gokit got ki la laafia.” 9 Ki Moses jii kutmɔnt ki nan waauk, ki lakin dachaatir paak. Wunba kur ki waauk jumɔ, ki u gokit got kutmɔnt waauk na, wun la laafia.

10 Ki Israel teeb na fiir ki saan chaan bi kaaŋ Obof, 11 ki fiir Obof ki saan chaan bi kaaŋ Abarim langbent ni, kunkoouk paak, ki jir Moab tiŋ yondo po, 12 ki tan nyii leŋ ki saan chaan bi kaaŋ Sered baauk ni, 13 ki fiir leŋ ki saan chaan bi kaaŋ Arnonn mɔkir gaŋ po, kunkoouk nba jiin Amor teeb kpaar po na. Arnonn mɔkire tee Moab tiŋ nan Amor tiŋ kpaar. 14 Li paake teen Yennu tɔbii gbouŋ na piak li po ki yaa, “Waheb doo be Sufa yent ni nan li baat, nan Arnonn mɔkir, 15 nan baat nba tant ki saan tuu Ar doo, ki bia jir Moab kpaar po na.”

16 Ki Israel teeb nyii leŋ ki saan siaminba ki bi yi Bunbunn. Leŋe ki Yennu yet Moses a, “Taant niib na ki baar namm, ki n turib nyun.” 17 Li yoo maŋe ki Israel teeb yin yaŋ na a:

Ki bi fiir kunkoouk na paak ki saan Matana, 19 ki nyii Matana ki saan Nahaliel, ki nyii Nahaliel ki saan Bamof, 20 ki nyii Bamof ki saan baauk nba be Moab teeb yent ni, ki kpia Pisga jɔɔr nba be kunkoouk boor na.

21 Tɔn, ki Israel teeb tun toomii, ki bi saan Amor teeb kpanbar Sihonn boor, ki saa yetɔ a, 22 “Ŋaant ki tin somm gar a tiŋ ni. Timm nan ti bonkobit kan nyik sɔnu tɔkinu, ŋaan somm i kpaant ni, koo ki somm i tilontii nyaka, ti bia kan nyu i bunbuna ni nyun. Ti saa somm sɔnu ni kɔɔe, nan taa tan saa nyi a tiŋ ni.” 23 Ŋaan kpanbar Sihonn ki sak Israel teeb n tɔkin gar u tiŋ ni, ki yiin u kunkɔnkɔnna kur ki saan namm Jahas nba be kunkoouk paak na, ki saa kɔn nan Israel teeb. 24 Ki Israel teeb kpii bi datai maŋ bonchiann tɔb na ni, ki fat bi tinii, laa nyii Arnonn mɔkir niigaŋ po, ki saa tuu Jabok mɔkir nba tee Amonn kpaar, kimaan Amonn teeb din guu bi doo fanu. 25 Ki Israel teeb fat Amor doi kur, ki kar li ni, ki bia fat Hesbonn doo nan digbana nba kpiar, ki kɔɔ li ni. 26 Hesbonn din tee Amor teeb kpanbar Sihonn digbansaakare, ki u din kɔn nan Moab teeb kpanbarkperɔ ki fat u tiŋ kur ki saa tuu Arnonn mɔkir. 27 Li paake teen ki bi yeen barŋar na a:

31 Ki Israel teeb kar Amor teeb yent ni. 32 Ki Moses tun dobii teeb a bin saan ki got laan baa saa teen biaŋinba ki kɔɔ Jaser doo na ni ki lekib. Ki Israel teeb kɔn ki fat doo maŋ nan digbana nba kpiar, ki ber Amor teeb nba be leŋ na.

33 Tɔn, ki Israel teeb ŋmant soor sɔnu ki saa Basann; ki kpanbar Og, wunba tee Basann kpanbar na fiir nan u kunkɔnkɔnna a bin tookib, Edrei doo ni. 34 Ki Yennu yet Moses a, “A daa tiin jaŋmaanii, kimaan n jiiu ki kubin a nuu niwa, ŋɔɔ nan u niib nan u tiŋ. Teentɔ nan faa din tun biaŋinba ki tur Amor teeb kpanbar Sihonn, wunba din kar Hesbonn na.” 35 Israel teeb din kpii kpanbar Og nan u bonjai nan u jab kur, ki ki tenn bi sɔɔ ki u mɔk manfoor, ŋaan ji kar tiŋ na ni.