1 Dimaadua ga helekai mai, 2 “Kooe go tangada dangada, haga dadaulia ina nia dagi o Israel. Haga modongoohia ina gi digaula nia mee ala e helehelekai iei Au, go Tagi go Yihowah: E huaidu adu gi goodou, go nia dagi o Israel! Goodou e madamada humalia hua i goodou, hagalee madamada humalia i nia siibi. 3 Goodou e inu nia weuu o nia siibi aanei, goodou e ulu nia gahu ne hai mai nia gili siibi, goodou e daaligi e gai nia goneiga o nia siibi ala e humalia. Gei goodou hagalee madamada humalia i nia siibi. 4 Goodou hagalee hagamaamaa digau ala gu paagege, be e hagahumalia digau ala e magi, ge hagalee hii nia gowaa moholehole i nia daangada. Goodou hagalee gahigahi mai digau ala e heehee balumee, be e halahala mai digau ala guu nngala. Gei ogo goodou e hai digaula hagahuaidu. 5 Mai i nia siibi la gu deai di nadau dangada hagaloohi siibi ai, digaula gu modoho dagi dahi i nia gowaa e logo, gei ogo nia manu lodo geinga gaa kumi digaula gaa gai.* Numbers 27.17; 1-Kings 22.17; Matthew 9.36; Mark 6.34 6 Malaa, agu siibi la nogo heehee hua balumee i tomo nia gonduu mono gowaa nnoonua. Digaula gu meheuiheu dagi dahi i nia gowaa huogodoo i henuailala, gei deai tangada e hagamaamaa digaula be e halahala mai digaula ai.

7 “Malaa, goodou go nia gau hagaloohi siibi, goodou hagalongo mai gi di Au, go Dimaadua dela e helekai adu gi goodou. 8 Go di maa Au, dela go Tagi go Yihowah, go di God mouli, deenei laa Au e hiihai bolo goodou gi hagalongo mai. Agu siibi guu kumi go nia manu lodo geinga gu dadaaligi digaula, ge guu gai digaula, idimaa, ma deai tangada e hagaloohi digaula ai. Agu gau hagaloohi hagalee halahala mai nia siibi. Digaula ne madamada humalia i nadau huaidina, hagalee haa manawa i agu siibi. 9 Malaa, goodou go nia gau hagaloohi, goodou hagalongo mai. 10 Goodou hai gi iloo bolo ma ko Au, go Tagi go Yihowah, Au e hai baahi adu gi goodou, ge guu hai di hagadaumee ni goodou. Au ga daa mai agu siibi gi daha mo goodou, gei goodou ga hagalee hai nia hagaloohi ni digaula, gei goodou ga deemee hogi di madamada humalia i goodou. Au ga laha mai agu siibi gi daha mo goodou, gi dee mee di gai go goodou.

11 “Au go Tagi go Yihowah dela e helekai adu gi goodou bolo ma ko Au hua dela ga halahala agu siibi ga madamada humalia i digaula, 12 i di hai o tangada hagaloohi ma ga halahala mai ana siibi ala ne nngalanngala dagi dahi, ga haga dagabuli mai labelaa. Au ga laha mai digaula gi daha mo nia gowaa huogodoo ala ne hula ginai digaula i di laangi manawa gee ge e haadanga balua. 13 Au ga laha mai digaula gi daha mo nia guongo ala mai daha, ga haga dagabuli mai digaula ga laha mai gi di nadau henua donu. Au ga haangai digaula i hongo nia gonduu, mo i daalinga nia dama monowai o Israel, mo i nia gowaa huogodoo ala e noho iei nia daangada. 14 Au ga dumaalia gi digaula gi miami mo di noho i di aumaalia i nia gonduu ala e humalia, mo i lodo geinga o tenua go Israel. 15 Ko Au hua dela gaa bida hagaloohi agu siibi, mo di halahala di gowaa dela e haga molooloo ai digaula. Au go Tagi go Yihowah dela gu helehelekai.

16 “Au ga halahala digau ala guu nngala, ga laha mai digau ala e heehee balumee, gaa hii nia gowaa moholehole o nia daangada, ge e hagahili nia magi digau ala e magi. Gei Au ga hagahuaidu digau ala e maaloo mo ala e pedi, idimaa, Au di hagaloohi humalia dela e hai nia mee donu.

17 “Malaa, dolomeenei, Au go Tagi go Yihowah, e helekai adu gi goodou, go agu siibi, bolo Au ga hagi aga goodou dagi dahi, gaa dugu gee digau huaidu mo digau humalia. Au gaa dugu gi daha nia siibi gi daha mo nia kuudi. 18 Hunu gau i goodou hagalee maaluu gi nia geinga humalia ala e gai go goodou. Ga nomuli gei goodou ga dagadagahi nia mee ala hagalee gai go goodou! Goodou e inu nia wai madammaa, gei goodou ga haga huaidu nia wai ala hagalee e inu go goodou! 19 Malaa agu siibi ala i golo e gai nia geinga ala gu dagadagahi go goodou, ge e inu nia wai ala gu haga huaidu go goodou.

20 “Malaa, dolomeenei, Au go Tagi go Yihowah, Au e helekai adu gi goodou bolo Au gaa hai dagu hagi aga i mehanga nia siibi maaloo mo nia siibi paagege, 21 idimaa, goodou guu bae gi daha nia siibi magi, gei guu hono digaula gi daha mo di hagabuulinga siibi. 22 Malaa, Au gaa daa agu siibi gi daha mo nadau haingadaa, hagalee diiagi digaula gi hagaduadua i godou lala. Au ga hagi aga dagi dahi i agu siibi, gaa dugu digau humalia gi daha mo digau huaidu. 23 Au gaa wanga gi digaula di King dela e hai gadoo be dagu dangada hai hegau go David, e hai di Hagaloohi ni digaula, gei Mee ga madamada humalia i digaula.* Revelation 7.17 24 Au go Dimaadua gaa hai di God ni digaula, gei dahi King dela e hai gadoo be dagu dangada hai hegau go David gaa dagi digaula. Aanei agu helekai.* Ezekiel 37.24 25 Au gaa hai dagu hagababa gi digaula dela e duuli mai digaula gi di gowaa e dahi. Au ga hagabagi gi daha nia manu huaidu huogodoo gi daha mo di nadau henua, gei agu siibi gaa noho i di aumaalia i lodo henua ge e kiikii hagahumalia i lodo nia gowaa huogodoo.

26 “Au ga haga maluagina digaula, ga dumaalia gi digaula gii noho haganiga dagu gonduu dabu. Au ga haga maluagina digaula gi nia uwa i nadau madagoaa ma ga hiihai gi nia uwa. 27 Nia laagau la gaa huwa, gei nia hadagee gaa kila humalia, malaa, digaula huogodoo gaa noho i di aumaalia i lodo nadau gowaa donu. Dogu madagoaa ma gaa wwede nia daula o agu daangada, mo di haga dagaloaha digaula gi daha mai digau ala nogo haga hai hege ginaadou, deenei di nadau madagoaa ga iloo ginaadou bolo ma dela ko Au go Dimaadua. 28 Nia guongo ala bouli ga hagalee lloomoi labelaa e kae nia goloo digaula. Nia manu lodo geinga hagalee dadaaligi digaula be e gai digaula. Digaula gaa noho i di aumaalia, ge hagalee mmaadagu i dahi mee. 29 Au gaa wanga gi digaula tenua gelegele humalia, deai di hiigai e hai ai. Nia guongo ala i golo ga hagalee hai hagauwwou digaula. 30 Nia daangada huogodoo ga modongoohia bolo ma ko Au dela e benebene digaula, gei go digau Israel ala go agu daangada. Au go Tagi go Yihowah dela gu helehelekai.”

31 Tagi go Yihowah ga helekai, “Goodou go agu siibi ala e hahaangai ko Au, goodou go agu daangada, gei Au dela go di godou God.”