9
Ki jiin yukitgar jaamm munlee na po
1 Ki Yennu pak nan Moses, Sainai kunkoouk paak, bina ŋanlee niŋ nba ki Israel teeb din nyii Ijipt na, li sinsinn ŋmaarik ni ki yet a, 2-3 “Ŋmaarik maŋ dapiik nan ŋanna daar daajoouk, Israel teeb n piin ki di yukitgar* 9.2 Yennu malaka din kpii Ijipt teeb bijakpera, ŋaan nyik Israel yab. (Nyinu 12.29) tiaru jaamm na, nan li sennii nan ŋmakita nba tee biaŋinba na.” 4 Ki Moses yet Israel teeb a bin di yukitgar tiaru jaamm na. 5 Li ŋmaasinsinn dapiik nan ŋanna daar daajoouk, ki bi tun nna, Sainai kunkoouk paak. Niib na din tun linba kur ki Yennu wann Moses nae.
6 Ŋaan bi jasiab din be ki ki fit dii yukitgar tiaru jaamm na li daar, kimaan bi din sii kuuma, ki li kɔɔmm jakint. Ki bi saan Moses nan Aarɔnn boor, 7 ki saa yet a, “Ti mɔk jakint, kimaan ti sii kuuma, bee saa teen ki ti kan pukin Israel teleeb po ki tur Yennu ti piinii?”
8 Ki Moses jiin a, “Ii guur ki ŋaan ki min la gatu Yennu boora.”
9 Ki Yennu yet Moses 10 a wun bet Israel teeb a, “Li-i tee ki bi sɔɔ koo bi yaaboona sii kuun ki be jakint ni, koo ki bi sɔɔ be digbann banfɔkira, ŋaan loon wun di yukitgar tiaru jaamm maŋi, 11 li daanɔ saa fit di ŋmaarii ŋanlee ni, li dapiik nan ŋanna daar daajoouk. Bi saa ŋman peeuk na nant, nan boroboro nba ki mɔk datiŋ nan tututont. 12 I tuu daa nyikin li jesiat ki tent ki li yentir sanyiɔku; i bia tuu daa yee bonkobuk maŋ kpaba. Ii tuu tiar ki di yukitgar jaamm na nan biaŋinba ki sennu tee na. 13 Wunba ki mɔk jakint, ki bia ki nyii saan sɔnu, ŋaan yêt ki ki tiar dii yukitgar jaamm na, u ji kan pukin n niib po, kimaan u ki jii u piinii ki turin daar nba ki n gann na, ki u saa la tubdatu, u yanbɔmm paak.
14 “Li-i tee boorganu nba kɔɔ nani na loon wun di yukitgar tiaru jaamm na, u saa fit wei sennu nan wannu nba tee biaŋinba, ki di. Sennu na dia sɔɔ kure, laa tee doo yɔɔ, koo boorganu nba kur.”
Biaŋinba ki sanpagbouŋ dɔkin Yennu lanbouŋ
(Nyinu 40.34-38)
15-16 Daar nba ni ki bi chaan Yennu lanbouŋ na ki gbenn, ki sanpagbouŋ dɔkit ki piinir, ki naan nan muu na nyiɔk. 17 Yoo nba kur ki sanpagbouŋ dɔkit Yennu lanbouŋ na paak, Israel teeb na tuu fiin bi kaaŋ nae, ki saan chaan siaminba ki sanpagbouŋ na set. 18 Israel teeb din tuu dia Yennu sennue nan waa wantib biaŋinba na, ki chaatir bi kaaŋ ki chari, ki bia ŋammit chaant. Sanpagbouŋ na nba tuu baak Yennu lanbouŋ na paak ki wei biaŋinba, nnae ki Israel teeb mun tuu wei ki be bi kaaŋ ni. 19 Li-i tee ki sanpagbouŋ na jii daa bonchiann ki baak Yennu lanbouŋ na paaki, Israel teeb na din tuu sak Yennu sennue, ki biar be leŋ. 20 Sanpagbouŋ na din tuu bakin lanbouŋ na paak daa waaminnae yenn yoo. Ki bi saak Yennu mɔk ki chaatir bi lanbont ki bia ŋammit chaant. 21 Yenn yoo sanpagbouŋ na din tuu bakin lanbouŋ na paak daajoouko ki tan yent sanyiɔk, li sanyiɔk ni wun dɔkit Yennu lanbouŋ na paak, bin fiir li kaaŋ ni. Laa lek tee yonnu ni koo nyiɔkue ki sanpagbouŋ na dɔkit, bi tuu fiire. 22 Sanpagbouŋ na nba sii baak Yennu lanbouŋ na paak yoo biaŋinba kur, laa lek tee daa ŋanlee, koo ŋmaarik, koo binn, koo ki wei gar nna, ŋaan sanpagbouŋ na nba sii baak lanbouŋ na paak ki wei biaŋinba, nnae ki bi sii be bi kaaŋ ni. Wuu taŋi dɔkit Yennu lanbouŋ na paak yoo nba, bin mun chaat bi kaaŋ. 23 Israel teeb din tuu saak Yennu mɔbe ki chaant bi lanbont, ki bia chaatir bi lanbont. Bi din mɔk mɔsaku nan sennu nba ki Yennu tur Moses ki u ji wannib na.