1 Mɔmaan nae ki Moses pak ki tur Israel teeb, yoo nba ki bi be kunkoouk nba be Jɔɔdann mɔkir yondo po, paanu nba be ki kpia Suf ki foo ki Parann be chianu, ki Tofel nan Labann nan Haserof nan Disahab mun be chianu na. 2 Seir jɔɔr sɔnu nba nyi Horeb na, li jikit dapiik nan yenne ki bi somm baat Kades Banea. 3 Baa nyii Ijipt binpiinna ni, ŋmaarii piik nan yenn dapinpiik, ki Moses pak mɔmaan ki tur Israel teeb sennu nba ki Yennu yaa wun wannib. 4 Waa din kɔn ki nyann bat Sihonn, wunba tee Amor teeb bat, ki din kɔɔ Hesbonn doo ni na, nan bat Og, wunba tee Basann bat ki kɔɔ Astarof, Edrei tingbouŋ ni na poor poe, ki Moses pak mɔmaan maŋ. 5 Moab yent nba be Jɔɔdann mɔkir yondo po na, leŋe ki Moses wann Israel teeb sennu na, ki yet a:

6 “Ti Yomdaanɔ Yennu pak nant Horeb jɔɔr paak, ki yaa, ‘I wei bonchiann jɔɔr na paaka. 7 Tɔɔtir man, ki soor sɔnu kii saa Amor teeb kunkona doi ni, ki bia saan niib nba kpia na boor, li Jɔɔdann mɔkir baauk ni, nan kunkona po, nan paanu ni, nan li tiŋ po yent ni, nan li mɔkgbeŋir gbianu po, ki bia saan Keenann teeb tinii po, nan Lebanonn jɔjaana po ki saa tuu Yufrates mɔkir. 8 Gotirii, n jii tiŋ nae ki turi. Ii saa man ki saa kɔɔ yent tiŋ maŋ, tiŋ nba ki min Yennu senn mɔsonn ki tur i baanba Abraham nan Aisak nan Jakɔb nan bi maaru kur nba saa wei bi poor na.’ ”

9 Moses din ŋamm yet Israel teeb a, “Li yoo maŋ ki n beti a, ‘I kpiasu yabit nan min jii-i n kuukɔɔwa. 10 I Yomdaanɔ Yennu te ki i pɔta, li paak, dinna i yabint tee nan ŋmaabira nba be sanpaapo nae. 11 I Yomdaanɔ Yennu, wunba tee i baanba yɔɔ na, wun teeni yabint tusaa ki gar yaa tee biaŋinba, ki teen piisin i paak nan waa senn mɔsonn biaŋinba na. 12 Nlee ki n kuukɔɔ saa jii i daamii nan i jika kii pat i kunkɔna? 13 Gant subindamm nba gbia maan paak ki mɔk jirima, ki bin nyi booru kur ni, ki n teemm yudamm ki bii gorii-i.’ 14 Ki i jiin ki yet a maa yaa min teen biaŋinba na ŋan. 15 Ŋanne ki n jii i booru ni saakab nba tee subindamm ki mɔk jirima, ki sennib a bii mɔk yiikoo i paak. Ki bi siab-ii gorii koonn tusir tusir, siab kobik kobik, siab mun piinŋmu-ŋmu, siab mun piik piik, ki siab mun tee booru booru yiikoo damm. 16 Ki n tur barbuura na yaak ki yaa, ‘Gbiintir man i ninjamm maan, kii bu bi barii fanu, sɔɔ kur nan u ninja nan boorganu nba be namm na. 17 I daa mɔk ningannii i maan bunu ni, ŋaan kii gbiintir tarii nan nijaana maan; i daa tiin nisaarik numpo, kimaan buut na tee Yennu yare. Ŋaan barii nba paaki, yin baar nann n boor, ki n saa gbiint ki bu turi.’ 18 Ki li yoo na ki n beti linba kur ki i saa tun.

19 “Ki ti tun nan ti Yomdaanɔ Yennu nba wann biaŋinba na, ki nyii Sainai jɔɔr boor, ki tɔkin kɔɔ kunkoouk nba yarin ki mɔk jaŋmaanii, ki saa Amor teeb kunkona doi na, ki saa baar Kades Banea. 20 Li yoo ki n yeti a, ‘I baar Amor teeb kunkona doiwa, linba ki ti Yomdaanɔ Yennu, wunba tee ti yeejamm Yennu na jikit ki teent na. 21 Gotirii, Yennu turi tiŋ nawa. Ii saa man ki saa yentir, nan Yennu nba yet biaŋinba na. Daa tiin jaŋmaanii, i bia daa mɔk birsuku.’

22 “Ŋaan ki i kur baar n boor ki betin a ti saa tun toomiie ki bin saan ki pikii ŋmaa tiŋ na ki jen betit taa saa paan sian, nan taa saa kɔɔ digbana nba niŋ. 23 Ki maan na maŋin, ki n gann niib piik nan banlee, booru kur ni nirɔ yenɔkɔɔ. 24 Ki bi yaat saan kunkona po, ki saa sik baar baauk nba ki bi yi Eskol na, ki fiitir fanu, 25 ki pɔɔr leŋ tiinii lɔɔna ki jen nann, ki bia yaa tiŋ nba ki ti Yomdaanɔ Yennu teent na tee tinŋaŋe.

26 “Ŋaan ki i yêt i Yomdaanɔ Yennu sennu. Li paak ki i ki kɔɔ tiŋ maŋ ni. 27 Ki i burin nan i leeb i ŋei ni, ki yaa ‘Yennu ki loon ti maan, li paak ki u nyinnit Ijipt tingbouŋ ni, a wun jiit ki kubint Amor teeb nuu ni ki bin boontit. 28 Bee saa teen ki tin saan leŋi? Jaŋmaanii mɔkit. Ti ninjamm nba ki ti tumm na kɔɔnt birsuka. Bi yaa niib nba be leŋ na tee niwakita ki garita, ki bi doi joona bia fɔk ki saa tuu sanpagbant, ki bia yaa niib na tee nipaarit ki mɔk paŋ ki garit.’

29 “Ŋanne ki n beti a, ‘I daa tiin niib maŋ jaŋmaanii. 30 Ti Yomdaanɔ Yennu saa liit i tɔɔnn, ki saa kɔn ki turi, nan waa tun biaŋinba Ijipt na, 31 nan kunkoouk paak na, siaminba ki u sommi nan baa nba tuu somm u bik na, sɔnu nba kur ki i tɔkin, nan yaa tan baar nna.’ 32 Ŋaan linba kur ki n yeen na, i lek ki teen Yennu yada, 33 nan waa lek gar i tɔɔnn po ki wanti yaa sii dɔɔ sian, ki teeni muu nyiɔk, ki bia te ki sanpagbant wanti yaa saa tɔkin sian yonnu ni nawa.

34 “Yennu gbat i bunburimii ki donn wutoor, ki yet a, 35 ‘Mɔnii, i sɔɔ kan nyi maarbiiuk na ni ki tan kɔɔ tiŋ nba ki n tur i yeejamm na ni, 36 see Kaleb, wunba tee Jefune bik na kɔɔe saa kɔɔ leŋ, ki n saa turɔ tiŋ maŋ, kimaan u waan nan u par kur. Ki n saa tur ŋɔɔ nan u yaaboona tiŋ nba ki u tɔkii ki la na.’ 37 I paake te ki Yennu donn wutoor nanin ki yet a, ‘Fin Moses gbaa, a kan kɔɔ tiŋ maŋ ni. 38 Ŋaan Joosua, wunba tee Nunn bija, ki tee a sommtɔɔ na, a turɔ kpaŋ-n-mɔŋ, kimaan ŋɔɔe saa jii Israel teeb ki bin kɔɔ ki yent tiŋ maŋ.’

39 “Ki Yennu yet ti kur a, ‘I waas nba tee nipaauŋ ki ki mi bonŋann nan bonbiir bɔkitu, ki i yaa bi tan saa jiib ki teen daaba na, ŋamme ki n saa turib tiŋ na ki bin kɔɔ. 40 Ŋaan yimm ŋarin, ŋmatir man kii saa yiar nba tee kunkoouk ki jir Mɔkmuŋ po na.’

41 “Ki i jiin a, ‘Moses, ti biir Yennu-wa, ŋaan mɔtana ti saa took ti dataie nan ti Yomdaanɔ Yennu nba sennit biaŋinba na,’ ki sɔɔ kur teen siir nan kɔnn, ki dukii nan li sii tee dafure nan kunkona doi maŋ leku.

42 “Ki Yennu betin a, ‘Yetirib ki bi daa kɔni, kimaan n kii be nammi. Bi datai saa nyanniba.’ 43 Li paak ki n beti, ŋaan ki i ki gbiinti, ki yêt Yennu sennu nan karinbaanii, ki soor sɔnu ki took doi maŋ. 44 Ki Amor teeb nba kɔɔ kunkona doi maŋ ni na nyii ki pikini nan sapɔɔk na, ki wei-i halii ki saa tuu Horma, ki saa nyanni Edom kunkona doi na ni, 45 ki i bui fabin ki tur Yennu ki loon u sommir, ŋaan u ki gbiint koo ki gat ki turini. 46 Ki li poor po, ki i kar Kades ki wei bonchiann.