Gimba gu Hhou daa handikimi ha
Mataayo
Gimba guri giyaada
Mataayo yaa leẽ gu ya⁄abimiisee mibi haa cada gu Yeesu. Piimaa dosi leẽ da handikiru kitaabuki, ti laqaru sa Wayahuudi tuba, Yeesu ti Ilabuꞌumiisay. Kara ina, hari uma waku na Masiiya, hiĩ Iliitleemu giyaa hiifadidi ya⁄abaraa daqa dooinay. Sa gimbakee, Mataayo saganaa tlaatleesi handikiru kitaabuki hari amoo da uꞌuru umaiĩ gu okookoiĩ gu Yeesu. Slime yaa laqami tuba, Yeesu yaa hiigaamisi gimba wa⁄a daa hiifadidi ha Iliitleemu hari amoo da tletimiisee Ila⁄imbidu gu Seguge.
Slime, Mataayo sandaa hadisi dandiray caacaahhamisu gu Yeesu tuba, Tawaaloo da Iliitleemu ti sa hida gu hhapapu goõ goó sirakomamidee caacaahhamisu gu Iliitleemu. Afamaraa gu kooani gu fanqu naqatloo, Yeesu kakaakana sa hida, Tawaaloo da Iliitleemu idoo gi iliiwante. Afamaraa gu mibige, Yeesu caacaahhaahhamisi idoo Tawaalotee gimaa iliiqonte khooroo goõ. Afamaraa gu mibi haa tami, ina hiti ilakesaasidi ilaꞌaaꞌaatimisu gu Tawaaloo. Afamaraa gu mibi haa gweleti, ina hiti caacaahhaahhamisi idoo goó ilii ibiidane Tawaaloo da Iliitleemuge. Afamaraa gu mibeeri cada haa cigahha haa afamaraa gu mibeeri cada haa kooani naqatloo, ina hiti laqaaqana idoo Tawaaloo da Iliitleemu gimaa ilii khayde khooroo gonge. Hiigaasooge, Mataayo hiti ilakesaasidi ilakaawa da didiri da Yeesu sa sirakoomiisee dosi tuba, caacaahhamisu kayee hida gu hhapapu goõ, ma sirakoomiisee dosi tleehhidiri.
Kitaabukii ina hiti ilakesaasidi catimisu gu ibinaa da Yeesu tlaatleesoogo hiifaakoo naqatloo. Hinti tlaatleesi hari laqwaloo dosi, hiinunqudisa dosi haa koisaraa dosi ha Sataanimoo. Kara ina hiti ilakesaasidi yondu gosi gu kakaaru, caacaahhamisu haa hhoeemisu Galilaayage. Da hheꞌesi, hiti ilakesaasidi hhiyuuma da Yeesu Galilaayago Yerusaleemu naqatloo haa hikira gwaa hiica⁄u kuiya da hiifaakooge da ibinaa dosi tiꞌii khoorooge. Hiigaasooge, hiti ilakesaasidi hiitluhhumisu gosi haa slafaraa dosi ayisago.
1
Afamaraa gu Yeesu
(Luuka 3:23-38)
Hiĩ na hiislaslaw gu umaiĩ gu afamaraa gosi Yeesu Kristu gwa laqwaloo da Dawdi haa da Aburahaamu dahha.
Aburahaamu naa laqwali Isaaka, Isaaka naa laqwali Yakoobo, Yakoobo naa laqwali Yuuda haa hhiee kosi, Yuuda naa laqwali Pereesi haa Seera, iyoo dooina naa Tamaari. Pereesi naa laqwali Khesirooni, Khesirooni naa laqwali Araamu. Araamu naa laqwali Aminadaabu, Aminadaabu naa laqwali Nakhasooni, Nakhasooni naa laqwali Salimooni. Salimooni naa laqwali Booaasi daqa hadee dosii Rahaabu, Booaasi naa laqwali Obeedi daqa hadee dosii Ruuti, Obeedi naa laqwali Yeese. Yeese naa laqwali mutemi Dawdi.
Dawdi naa laqwali Solomooni daqa hadetiraa da Uriiyago. Solomooni naa laqwali Rehoboaamu, Rehoboaamu naa laqwali Abiiya, Abiiya naa laqwali Aasa. Aasa naa laqwali Yehosafaati, Yehosafaati naa laqwali Yoraamu, Yoraamu naa laqwali Usiiya. Usiiya naa laqwali Yotaamu, Yotaamu naa laqwali Akhaasi, Akhaasi naa laqwali Hesekiyaa. 10 Hesekiyaa naa laqwali Manaase, Manaase naa laqwali Amooni, Amooni naa laqwali Yosiiya. 11 Yosiiya naa laqwali Yekoniyaa haa hhiee kosi, qatlay hida gu hhapee da Yuuda digaa ilii looyisi yaamu gu Babiloonige.
12 Qariqaaqari digaa ilii looyisi yade Babiloonige, Yekoniyaa ginaa ilii laqwali Seyalitiyeeli, Seyalitiyeeli naa laqwali Serubabeeli, 13 Serubabeeli naa laqwali Abihuudi, Abihuudi naa laqwali Eliyakiimu, Eliyakiimu naa laqwali Asooro, 14 Asooro naa laqwali Sadooki, Sadooki naa laqwali Akiimu, Akiimu naa laqwali Elihuudi, 15 Elihuudi naa laqwali Eleasaari, Eleasaari naa laqwali Mataani, Mataani naa laqwali Yakoobo, 16 Yakoobo naa laqwali Yoseefu, hhawata gu Mariyaa, daa laqwalidi Yeesu, doó eteedine Kristu.
17 Inkoo, yaa wanta laqwaloo mibi haa cigahha tlaatleesa da laqwaloo da Aburahaamugo da mutemi Dawdi naqatloo. Kara, yaa wanta laqwaloo mibi haa cigahha tlaatleesa da laqwaloo da mutemi Dawdigo qatlay gu looyisa da Wayahuudi naqatloo Babiloonige. Kara, yaa wanta laqwaloo mibi haa cigahha tlaatleesa da qatlay Wayahuudi digaa ilii looyisi Babiloonige qatlaykaꞌa naqatloo gu Kristu.* 1:17 Kristu: Tiꞌii umaki Kristu hari Yunaanaisoo na Masiiya, maꞌaana dosi na Daa maakhi du⁄iya.
Hiidawaraa da Yeesu
(Luuka 2:1-7)
18 Hiĩ na catimisu gu hiidawaraa da Yeesu Kristu. Mariyaa iyoo dosi dagaa hiidaamisi ha Yoseefu. Inkoo, inay hingaa ilii kahhiye khabiibiru, Mariyaa tay kahhada kikitoꞌoo, gi slaydi guraꞌa hari ⁄uuru gu Muuna gu Iliitleemu. 19 Yoseefu, hhawata gosi, sa gimba yaa heedi gu kooma ibinaa daa tafaꞌadi, giyaa slaiyaaba muriidisa pandaa da hidage. Teesaaqay, yaa piimuudi mawaraa hadee dosi hari hhaaboo.
20 Qatlay giyaa ilii ilahudeedemisiye gimbakee, yuꞌudiyaa malayika gu Taataa Iliitleemu gi iliica⁄i Yoseefu tletaage. Malayika gi kaay tuba, “Yoseefu nanku Dawdi, hhanti tlaꞌamuta khaboo Mariyaa, sa gimba guraꞌa gi konte, ginti slaydi hari ⁄uuru gu Muuna gu Iliitleemu. 21 Ina maa hiidaada naw, ugu hagurimaa ayida uma na Yeesu, 1:21 Yeesu: Yeesu maꞌaana dosi hari Eburaanaisoo na Taataa Iliitleemu yoó ilabuꞌuna. sa gimba ina namaa ilabuꞌuna hida kosi tlakwaroo dooinaa.”
22 Gimbaki goõ yaatii ca⁄i, dama hiigaasi gimba daa kaay ha tletimiisay gu Iliitleemu Isaaya tuba, 23 “Yuꞌudiyaa! Kikitoꞌoo slayda guraꞌa. Kara, ina laqwalida naw, inay guriayay uma na Imanueeli.” 1:23 Yuꞌudii kitaabuu gu Isaaya 7:14. Maꞌaana da umakee na “Iliitleemu wana sliimaa haa dandiray.”
24 Qatlay Yoseefu giyaa iliitlay guꞌudeego, gi yondiidi idoo sugwaa ilii ilakaay gooay ha Malayika gu Taataa Iliitleemu. Ina higi khabimi Mariyaa, girigi tosaa waaudi aya gosii. 25 Teesaaqay see, ina giraa guiiba, Mariyaa yaati amoolaa hiidaadi naw. Yoseefu gurigi ayi uma gosi na Yeesu.

*1:17 1:17 Kristu: Tiꞌii umaki Kristu hari Yunaanaisoo na Masiiya, maꞌaana dosi na Daa maakhi du⁄iya.

1:21 1:21 Yeesu: Yeesu maꞌaana dosi hari Eburaanaisoo na Taataa Iliitleemu yoó ilabuꞌuna.

1:23 1:23 Yuꞌudii kitaabuu gu Isaaya 7:14.