2
Te haanauana Jesus
(Mt 1.18-25)
1 I te saaita naa raa Augustus, te Tuku Hakamaatua i Rome raa, ni pesi tana taratara hakamaatua maa naa kanohenua hakkaatoa e takkoto i laro te roorosi te kaaman Rome raa ki oo no hakatuu naa inoa laatou ki takkoto iloto te laupepa te ttau. 2 Te ttau mua nei ni mee i te ssao Kwirinius ni noho ma ko te tama hakamau i Syria. 3 Naa tama hakkaatoa ni oo ki naa matakaaina laatou ni hannau ai no hakatuu naa inoa laatou.
4 Teenaa ki masike Joseph i Nazareth, te taon iloto Galilee, no hano ki Bethlehem iloto Judea, te kina David te tuku laatou naa ni haanau ai. Joseph ni hano ki te taon naa i aa ia se tama i te manava David. 5 A ia ni hano no hakatuu naa inoa laaua ma Mary, tana tarikai. Mary naa e haitama, 6 teenaa i te saaita laatou ni noho i Bethlehem raa, tana saaita ki haanau raa ku tae. 7 A ia ni haanau mai tana tamariki tanata mua, teenaa haarikitia iloo laaua te tamariki naa ki naa tapaa maro raa ka hakamoeria ki loto te pokosi e kaikai ai naa manu, i naa hare e moemmoe raa e kkapi hakkaatoa.
Naa tama e mmata i naa sipsip raa ma naa ensol
8 I te poo naa raa, e mee naa tama e roorosi i naa sipsip laatou i naa tautaha e taupiri ake ki Bethlehem. 9 Teenaa te ensol tokotasi TeAtua ni hakasura ake ki laatou no maasina atu te ttia TeAtua raa ki laatou. Naa tama naa ni mattaku hakallika iloo. 10 Tevana iaa, te ensol raa ni mee ake peelaa ki laatou, “Kootou see mattaku! Nau e au ma te Lono Taukareka maa kootou. Te henua hakkaatoa ma ki fiaffia i te lono nei. 11 Te aso nei, i te matakaaina David raa, te Tama ma ki hakasao kootou no ora raa e haanauria mai, teenaa ko TeAriki Christ! 12 Teenei te mee ma ki hakailoa atu ki kootou maa aku taratara nei ni taratara maaoni: Kootou ma ki kkite ma se tamariki meamea e haariki ki naa tapaa maro aa e moe iloto te pokosi e kaikkai ai naa manu.”
13 Saaita naa lokoi raa, te lopo ensol i te lani ku hakassura ake ma te ensol naa no fuaffua hakanau i TeAtua:
14 “Maatou e fiaffia iaa koe, TeAtua i te lani i aruna.
Naa tama e fiffai iaa Ia raa ki nnoho hakaraaoi!”
15 Saaita naa ensol raa ni ahe ki te lani raa, naa tama e roorosi i naa sipsip naa ni taratara soko laatou peelaa, “Taatou ki ttaka ki Bethlehem no mmata i te tamariki meamea TeAtua ni taratara mai ki taatou.”
16 Teenaa hakavave iloo laatou ka oo no llave i Mary laaua ma Joseph aa te tamariki meamea naa e moe iloto te pokosi e kaikkai ai naa manu. 17 Saaita naa tama naa ni kkite i te tamariki naa raa, hakaea atu iloo laatou ki naa tama i te kina naa i te mee te ensol raa ni taratara ake ki laatou. 18 Naa tama naa hakkaatoa ni massaro iloo i te saaita laatou ni llono i naa taratara naa tama e roorosi i naa sipsip raa ni taratara ake ki laatou. 19 Mary ni hakamaarona naa mee nei hakkaatoa, ka hakkapi ki loto tana manava. 20 Teenaa ahe iloo naa tama e roorosi i naa sipsip naa ka huahua hakannau i TeAtua i naa mee laatou ni llono ka kkite naa; naa vana naa ni hanotonu ma naa taratara te ensol raa ni kauake ki laatou.
Ttamariki raa ku taapaa tana inoa
21 I te varu naa aso te tamariki, i tana sao ki ssere raa, taapaa iloo laatou te tamariki naa ki Jesus, tana inoa ni kauake te ensol raa ki Mary i tana saaita seki haitama.✡ Lev 12.3; Lk 1.31
Jesus ku toa ki te Hare Tapu raa ki mmata TeAtua
22 Te ssao raa ku tae ki oo Joseph laaua ma Mary no mee ki hakamaarama laaua, ki tautari ki naa Loo Moses. Teenaa toa iloo laaua te tamariki naa ki Jerusalem, ki toa ki te Hare Tapu raa no hakatapu ki TeAtua. 23 E mee pee ko naa sissii te loo raa peelaa, “Naa tamalliki taanata mua hakkaatoa raa ki hakatapuria atu ki TeAtua.”✡ Ex 13.2, 12 24 Takarua naa ni oo hoki ki hakaara laaua ni rupe e lua, aa ki mee seai, ni sukua reia e lua ki TeAtua, tautari ki naa taratara mai naa Loo TeAtua.✡ Lev 12.6-8
25 I te ssao naa raa e mee te tanata, tana inoa ko Simeon, e nohonoho i Jerusalem. Ttama naa se tama e tonu tana ora aa e lotu i TeAtua. A ia e noho ka ttari ki TeAtua ki hakasaoria naa tama Israel, teenaa TeAitu Tapu raa e takoto iaa ia. 26 Te tanata naa ni mee ake maa i tana saaita koi ora raa, a ia ma ki kite i te Mesaea teelaa ni purepure mai TeAtua imua. 27 Simeon ni tauria TeAitu Tapu ka toa ki loto te Hare Tapu, teenaa ko te saaita naa maatua Jesus naa ni too ake laaua Jesus ki haia laaua naa vana naa Loo raa e taratara i te vasi naa tamalliki. 28 Simeon ni kapaatu no saaua a ia te tamariki raa no taratara hiahia ki TeAtua:
29 “TeAtua, Koe ni taaohi iloo ki oo taratara ni purepure mai imua.
Aa teenei koe ku tiiake nau, te tama e heheuna iaa koe, ki sara hakaraaoi.
30 Nau ku oti te kite ki aku tino karamata i too tama teelaa ma ki hakasao te henua no ora,
31 teenaa ko too tama ni hakanoho imua naa karamata naa kanohenua hakkaatoa:
32 A ia e takoto pee ko te maasina ki hakailootia naa tama teelaa seai ma ni Jew raa i too hiihai, ✡ Is 42.6, 49.6, 52.10
aa ki hakannauria too kanohenua Israel.”
33 Joseph laaua ma Mary ni oho iloo i naa taratara Simeon ni mee i Jesus. 34 Teenaa Simeon ki taku ki TeAtua ki haia hakaraaoina te hai aavana naa, ka taratara ake peelaa ki Mary, te tinna te tamariki, “Te Tamariki nei ni tukua TeAtua ki seua turaa tama iloo i Israel aa ki hakasaoria turaa tama no ora. Ttamariki naa ma ki mee ma se hakailoa e kaumai TeAtua, teelaa ma ki taratara hakallikaina te lopo tama tama, 35 teenaa ki hakassaaina naa hakataakoto e ffuu naa tama naa. Too hatumanava ma ki hakallika iloo i too aroha, e mee ma ko naa urumakkina too haitino ki te seesere.”
36-37 Teelaa se puruna ffine ku matua iloo e heheuna ma se pure TeAtua e noho hoki i te Hare Tapu naa. Tana inoa ko Anna, tamariki ffine Fanuel, i te manava Asher. Te ffine naa ku noho ma se puruna i tana aavana raa ni mate i te hitu naa setau i te aavvana ana laaua, aa teenei ana setau ku matavaru maa haa hakkaatoa. Te ffine naa ni seai iloo ki hakataha i te Hare Tapu naa; a ia e lotu ki TeAtua i te poo ma te ao, aa e hakapakuu ka taku peenaa i TeAtua. 38 I te saaita naa lokoi, Anna ku tae atu ki te kina naa no taratara hakahiahia ki TeAtua, ka taratara ake i te tiputipu Jesus ki naa tama hakkaatoa e nnoho taritari ki TeAtua ki hakasaoria naa tama Jerusalem.
Joseph laaua ma Mary ku ahe ki Nazareth
39 Saaita Joseph laaua ma Mary ni oti te haia laaua naa mee hakkaatoa TeAtua ni taratara iho iloto ana Loo raa, ahe iloo laaua ki Nazareth, te matakaaina laaua iloto Galilee.✡ Mt 2.23 40 Te tamariki naa ni tipu ake hakaraaoi iloo no matua. A ia ni atamai iloo i te kau vana, aa te laaoi TeAtua ni takoto iaa ia.
Jesus iloto te Hare Tapu
41 Naa setau hakkaatoa naa maatua Jesus maraa e oo ki Jerusalem ki te Kaikai te Pasova. ✡ Ex 12.1-27; Deut 16.1-8 42 Saaita naa setau Jesus ni tae ki te sinahuru maa rua raa, laatou haimaatua ni oo ki te kaikai naa, e mee pee ko naa oo laatou i naa setau hakkaatoa. 43 Saaita te kaikai raa ni oti, takarua naa ni ahe ki hare, Jesus iaa ni noho i Jerusalem. Ana maatua raa ni see illoa maa Jesus ni noho koi; 44 takarua naa ni ttau maa ia e uru koi iloto te kaavena e oo laatou naa. Laatou ni ttaka te aso hakkaatoa, teenaa ki kaamata laaua te ssee iaa ia ki naa hareaakina ma naa soa laatou. 45 Te tamariki naa ni see laavea laaua, teenaa ki ahe laaua ki Jerusalem no ssee iaa ia. 46 I te toru naa aso raa laaua ni lave i te tamariki naa iloto te Hare Tapu, e noho ma naa tisa naa Jew raa ka hakannoo ki naa tama naa ka vasirisiri taratara ki laatou. 47 Naa tama hakkaatoa ni llono i ana taratara raa ni massaro iloo i te mattoni ana taratara ni kauake ki naa tisa. 48 Ana maatua naa ni tteki hakaoti i te saaita laaua ni kkite iaa ia, teenaa ki mee ake tana tinna, “Taku tama, maaua e haia a koe peenaa raa ko tea? Maaua ma too tamana raa ku mmate hakaoti te sessee iaa koe.”
49 Teenaa ki mee ake Jesus ki laaua, “Koorua e mee iloo ki ssee koorua iaa nau raa ko te aa? Koorua see illoa maa nau ki noho iloto te hare taku Tamana?” 50 Tevana iaa takarua naa ni see illoa naa taratara tama naa e mee ake ki laaua naa.
51 Araa ahe iloo Jesus ma ana maatua naa ki Nazareth, teenaa a Ia ni hakannoo ki naa taratara laaua. Tana tinna naa ni tuku hakaraaoi iloo naa taratara tana tamariki naa iloto tana hatumanava. 52 Jesus ni tipu ake no matua ma te atamai, teenaa TeAtua ma te henua hakkaatoa ni oti manava iaa Ia.✡ 1 Sam 2.26; Prov 3.4