1 Araa teenaa, vanaake hoki Jesus ki laatou peelaa, “Nau e kauatu te taratara maaoni nei ki kootou: Te saaita te Nohorana TeAtua e tae mai raa, aaraa tama i kootou e ttuu i te kina nei koi nnoho. Teenaa naa tama naa ma ki ttae ake no kkite i naa noho hakamaatua TeAtua i tana Nohorana.”

2 Naa aso e ono ku oti te llaka raa, Jesus ni toa a Ia Peter laatou ma James aa ko John, ka oo laatou ki aruna te mouna e moe ki aruna, no nnoho soko laatou. Teenaa ki kkite ana disaipol naa i naa hakatii maarama ake naa mahi TeAtua i te haitino Jesus.✡ 2 Pet 1.17-18 3 Ana hekau e hakao raa ni huri no kkiva ka makkini hua. See hai tama i te maarama nei e lavaa te huihui ana hekau no makkini peelaa. 4 Teenaa kkite iloo te takatoru naa i naa hakassura ake Elijah ma Moses no ttuu ka hai taratara ma Jesus.

5 Peter ki kannaa ki Jesus, “Rabai, e taukareka iloo i maatou e nnoho i te kina nei! Maatou ku hakatuu ni tamaa hare e toru: too hare, te hare Moses, aa te hare Elijah.” 6 Peter ni see iloa i tana taratara ki mee, teenaa i laatou ni mattaku hakallika iloo.

7 Teenaa irihia ake iloo te uruaoa raa no uhi ake vaaruna laatou. Araa te reo raa ku taratara iho iloto te uruaoa: “Teenei taku Tama e llee ai taku manava. Kootou hakannoo atu kiaa Ia!”✡ Mt 3.17; Mk 1.11; Lk 3.22 8 Naa disaipol raa ni hurihuri no ttoka atu raa nei, ku see hai tama ku ttuu mai; teelaa ko Jesus soko Ia ku tuu ma laatou.

9 Saaita laatou koi sassare mai ki laro te mouna raa, Jesus ku ppui ake hakaoti tana taratara ki laatou: “Kootou see hakaari ake ki ni tama i naa mee kootou ni kkite. Kootou ttari ki te saaita te Tama te Henua raa ku oti te masike ake hoki i te mate.”

10 Naa tama naa ni hakannoo ki naa taratara Jesus, tevana iaa laatou ni vasirisiri soko laatou peelaa, “Te taratara ttama nei e mee maa e masike i te mate, e mee maa e aa?”

11 Teenaa vasiria iloo laatou Jesus, “Ai naa tisa naa Loo raa e taratara ai maa Elijah ki hakasura mai imua?”✡ Mal 4.5; Mt 11.14

12 Jesus ki mee ake, “Elijah ma ki hakasura mai maaoni imua no hakattonu hakaoti naa mee hakkaatoa. Ai te Laupepa Tapu raa iaa e sissii peelaa maa te Tama te Henua raa ma ki hakallono isu aa ma ki hakakkee ina te henua? 13 Aa teenei nau ku vanaatu ki kootou: Elijah ku oti te hakasura iho, teenaa te henua ni ffuri atu no mee pakavaina a ia, e mee koi pee ko naa taratara te Laupepa Tapu raa e taratara iaa ia.”

14 Saaita Jesus ma te takatoru raa ni ttae atu ki aaraa disaipol laatou raa, laatou ni kkite i te lopo tama e ttuu alleha i naa tama laatou naa. Teenaa e mee naa tisa naa Loo e ttuu ka hakatauttau laatou. 15 Naa tama naa ni tteki hakaoti i te saaita laatou ni kkite i Jesus, teenaa ffuro hiahia atu iloo laatou kiaa Ia. 16 Jesus ki vasiri ake ki ana disaipol, “Kootou e hakatauttau ma naa tama naa i te aa?”

17 Te tanata tokotasi iloto te kuturana raa ki mee ake, “Rabai, nau ni toomai taku tamariki tanata ki mmata koe iaa ia; taku tama naa see lavaa te taratara i teelaa see tipua hakallika raa e tau iaa ia. 18 Te saaita te tama nei maraa e uruhia te tipua raa, a ia maraa e peesia ki te kerekere raa ka kkoo mai naa pepeau raa i tana pukua. Teenaa a ia maraa e moe ka kakarati ana niho, aa ki oti ku moe makattau mai tana haitino hakkaatoa. Nau ni vanaake ki oo disaipol raa ki haia taku tamariki nei ki taukareka, tevana iaa laatou ni see lavaa te haia laatou.”

19 “Kootou ku llono nataa peehea! E aa? Teenei se ssao huapotopoto taatou ni ttaka hakapaa ka tokonaki nau ki kootou? Toomai te tamariki tanata naa kiaa nau!”

20 Teenaa too ake iloo laatou te tamariki raa ki Jesus.

Saaita te tipua e tau i te tamariki tanata naa ni kite i Jesus raa, peesia iloo ia te tamariki raa ki laro ka moe te tamariki raa ka takahuri vaaruna te kerekere, aa naa pepeau raa e kkoo iho i tana pukua.

21 Jesus ki vasiri ake ki te tamana te tamariki tanata, “Ttama nei ni kaamata no mee peenei i te saaita hea?”

Te tanata raa ki mee ake, “A ia ni kaamata iloo i tana saaita koi tamariki. 22 E tammaki naa saaita te tamariki tanata nei maraa e peesia te tipua hakallika naa ki loto te ahi aa ki loto te vai, teenaa ma ki mate taku tama nei. Aroha i maaua, aa ki mee koe e lavaa te tokonaki mai, koe ku haia a koe taku tamariki nei ki taukareka!”

23 Jesus ki mee ake, “Ai koe e mee mai ai peelaa, ‘Ki mee maa nau e lavaa’? Te tama e lono maaoni iaa nau raa e lavaa te mee te kau vana hakkaatoa.”

24 Te tamana te tamariki naa ni huri atu no kannaake lokoi peelaa ki Jesus, “Nau e lono i oo taratara, tevana iaa koe ki tokonaki mai ki see mamaanatu tammaki nau!”

25 Jesus ni kite maa naa tama raa ku kkutu ake ki naa vasi laatou, teenaa ki varo Ia peelaa ki te tipua e tau i te tamariki tanata, “Te tipua e ppuni ana kautarina aa see lavaa te taratara nei, Nau e vanaatu kiaa koe: hakataha i te tamariki naa aa koe ku see lavaa hakaoti te ahe atu kiaa ia!”

26 Te tipua raa ni kappisi ana varo ka peesia a ia te tamariki raa ka moe no ppore i te kerekere; a ia iaa ku uru mai ki taha. Te tamariki tanata naa ni moe seemuu iloo pee ko naa tama ku mmate, teenaa ki taratara naa tama katoo i te kina ma te tamariki raa ku mate. 27 Araa nei Jesus ni kapa ake ki te rima te tamariki naa no hakamasike ki aruna, teenaa tuu iloo te tamariki tanata naa ki aruna.

28 Kimuri raa, i te saaita Jesus ma ana disaipol raa ni nnoho soko laatou iloto te hare raa, ana disaipol raa ki vasiri seemuu ake ki Jesus, “Te tipua hakallika naa ni see lavaa peehea maatou te hanaa?”

29 Jesus ki mee ake, “Naa mee peenei e lavaa koi te tama e taku.”

30 Laatou ni massike i te kina naa ka oo vaaroto Galilee. Jesus ni see hiihai maa te henua ki illoa i tana kina e hano ma ana disaipol, 31 teenaa i aa Ia e hiihai maa laatou ma ana disaipol raa ki nnoho soko laatou, ki kauake ana taratara raa ki ana disaipol. Teenaa a Ia ni taratara ake peelaa laatou, “Ttama te Henua raa ma ki taakina ki naa tama raa ki taia ki mate, aa imuri naa aso e toru, a Ia ma ki masike i te mate no ora hoki.”

32 Tevana iaa naa disaipol raa ni hakatuu nataa iloo i te taratara Jesus e kauake ki laatou, aa laatou ni mattaku hoki te vasiri ake kiaa Ia.

33 Jesus ma ana disaipol raa ni oo no ttae iloo ki Capernaum, teenaa i te saaita laatou ni uru no nnoho i te hare laatou ma ki nnoho ai raa, Jesus ki vasiri ake ki ana disaipol, “Kootou e hakatautau i te aa iloto te ara?”

34 Naa disaipol raa ni nnoho seemuu katoo, i te aa i laatou naa ni hakatauttau i te ara ma ko ai te tama e hakamaatua i laatou.✡ Lk 22.24 35 Jesus ni noho ki laro no kannaa ki tana sinahuru maa te takarua disaipol raa no taratara ake peelaa ki laatou, “Te tama e hiihai maa ia ki taka vaamua raa, a ia ki taka vaamuri, aa a ia hoki ki heheuna ma se poe naa tama hakkaatoa.”✡ Mt 20.26-27, 23.11; Mk 10.43-44; Lk 22.26

36 Teenaa toa iloo Ia te tamariki tokotasi no hakatuuria imua laatou. A Ia ki ppuru ake te tamariki raa kiaa Ia no mee ake peelaa ki laatou, 37 “Ttama e mmata ake hakaraaoi ki se tamariki punaamea peenei iloto taku inoa raa, ttama naa e mmata ake hakaraaoi kiaa nau. Aa te tama e mmata ake hakaraaoi kiaa nau raa, ttama naa see mee maa e mmata ake hakaraaoi koi kiaa nau; ttama naa e mmata ake hakaraaoi hoki ki te tama ni heuna ma ki au nau.”✡ Mt 10.40; Lk 10.16; Jn 13.20

38 John ki mee ake ki Jesus, “Rabai, maatou ni kkite te tanata e hanahana naa tippua iloto too inoa, aa te tanata naa ni puuia maatou, i aa ia see hai te kaavena maatou e tautari iaa koe.”

39 Jesus ki mee ake, “Kootou see puuia ttama naa. See hai tama e ppena naa mahi TeAtua iloto taku inoa ma ki oti ku taratara hakallika iaa nau. 40 I te tama see taukaa ma taatou raa se tama taatou.✡ Mt 12.30; Lk 11.23 41 Nau e vanaatu maaoni ki kootou, ki mee maa se tama e kauatu se vai ki unu kootou i kootou ni tama aaku raa, te tama naa ma ki kauake nau tana tuuhana.✡ Mt 10.42

42 “Ki mee maa se tama e usuhia a ia se tamariki i naa tamalliki punaammea peenei ki see taaohi manava iaa nau, e taukareka iloo ma te tama naa ki saisaitia tana ua ki se hatukaraa, aa ku hakaterekia ttama naa ki loto te moana. 43 Ki mee maa koe e usuhia too rima no see lotu koe iaa nau, tuutia ki motu! Koe e hano ki te lani ma too vae tokotasi raa, e taukareka iaa ma ki mee ma koe e peesia ma oo rima e kaatoa ki loto te ahi e ura see mate.✡ Mt 5.30 44 [I te kina naa raa, naa roo e kkai naa tama naa see lavaa te mmate, aa te ahi naa e tuu ka ura peenaa.] 45 Aa ki mee koe e usuhia too vae no see lotu koe iaa nau, tuutia ki motu! Koe e hano ki te lani ma too vae tokotasi raa, e taukareka iaa ma ki mee ma koe e peesia ma oo vae e kaatoa ki loto te ahi. 46 [I te kina raa, naa roo e kkai naa tama naa see lavaa te mmate, aa te ahi naa e tuu ka ura peenaa.] 47 Aa ki mee koe e usuhia too karamata no see lotu koe iaa nau, kapea ki taha. Koe e hano ma too karamata tokotasi ki te Nohorana TeAtua raa, e taukareka. Teenaa e taukareka iaa ma ki mee ma koe e peesia ma oo karamata e kaatoa ki loto te ahi.✡ Mt 5.29 48 I te kina raa, naa roo e kkai naa tama naa see lavaa te mmate, aa te ahi naa e tuu ka ura peenaa.✡ Is 66.24

49 “Naa ora te henua ma ki hakamaaramatia ki te ahi ki mataffua, e mee pee ko te sol raa e pesi ki naa mee e hakaara ki TeAtua raa ki mataffua.

50 “Te sol raa e taukareka, tevana iaa ki mee maa ku see sol taukareka, te sol naa ma ki haia ki taukareka hoki peehea?✡ Mt 5.13; Lk 14.34-35

“Naa ora kootou ki mee pee ko naa sol e sol taukalleka, aa kootou ku nnoho laaoi kootou ma aaraa tama.”