18
Jesus ku tauhia naa hakamau naa Jew
(Mt 26.47-56; Mk 14.43-50; Lk 22.47-53)
Te saaita Jesus ni taku no oti raa, a Ia ni hano ma ana disaipol raa no hakahiti ki telaa vasi te Riva Kidron. Te kina naa e takoto tana verena e ssomo naa laakau oliv. A Ia ma ana disaipol raa ni oo atu ki te verena naa. Judas, te tama ma ki hakaari ake Jesus ki naa hakamau raa, e iloa i te verena naa. A ia e iloa i teenaa se kina laatou maraa e toa Jesus. Teenaa ki hanatu Judas ma naa soldia i Rome raa ma naa roorosi te Hare Tapu ki tauhia laatou Jesus. Naa tama naa e heunatia ake naa Faarisi raa ma naa maatua hakamaatua. Laatou ni oo atu ma naa hana laatou ka ppiki hoki naa ahi. Jesus iaa kunaa iloa are i naa vana naa tama naa ma ki mee kiaa Ia. Teenaa masike iloo Ia no hanatu ki laatou no vasiri ake, “Kootou e ssee i ai?”
Teenaa ki mee ake laatou, “Maatou e ssee i Jesus, te tama i Nazareth.”
Jesus ki mee ake, “Teenei nau.”
Judas e tuu ma laatou i te kina naa. Saaita Jesus ni mee ake maa, “Teenei nau,” laatou ni taussina hakkaatoa kimuri no lleiho ki laro. Jesus ki vasiri ake hoki, “Kootou e ssee i ai?”
Laatou ki mee ake hoki, “Maatou e ssee i Jesus, te tama i Nazareth.”
Jesus ki mee ake, “Nau ku oti te mee atu maa teenei nau. Ki mee kootou e ssee koi iaa nau, kootou ku tiiake naa tama nei ki oo.” (A Ia ni taratara peenei ki ttino ana taratara ni mee maa, “See hai tama i oo tama ni kaumai raa ni mahana i aku rima.”)
10 Simon Peter ni masike ma tana komu taa tama raa no tuutia a ia te kautarina hakamaatau te poe te Maatua Hakamau raa no motu. (Te inoa te poe raa ko Malkus.) 11 Teenaa ki mee ake Jesus ki Peter, “Peter, tuku te komu naa ki laro! Koe e maanatu maa nau see hiihai maa nau e hakallono isu i te ara taku Tamana ni hiihai?” Mt 26.39; Mk 14.36; Lk 22.42
Jesus e hakatuuria imua Annas
12 Araa oo atu iloo naa soldia i Rome raa ma te hakamau laatou ma naa roorosi te Hare Tapu raa no tauhia Jesus, ka saisaitia ana rima. 13 Jesus ni taakina laatou imua ki Annas, te hinaona Kaiapas, te Maatua Hakamau i te ssao naa. 14 Teenaa ko Kaiapas raa ni vanaake ki naa hakamau naa Jew raa maa e taukareka ki mate se tama tokotasi ki ssao te henua hakkaatoa.
Peter e huu maa ia see iloa i Jesus
(Mt 26.69-70; Mk 14.66-68; Lk 22.55-57)
15 Simon Peter ma telaa disaipol hoki ni tautari atu vaamuri Jesus. Teenaa ko te disaipol e ilotia hakaraaoi iloo te Maatua Hakamau. Teenaa ni lavaa ai te disaipol naa te uru atu vaamuri Jesus ki loto te hare te Maatua Hakamau. 16 Peter iaa ni tuu koi i haho. Te disaipol ni uru ki hare raa ni ahe ake no vanaake ki te ffine e roorosi te tootoka raa ki hakauru hia ake Peter ki hare. 17 Teenaa ki vasiri ake te ffine naa ki Peter, “Koe hoki se disaipol Jesus, anii?”
Peter ki mee ake, “Seai iloo.”
18 Te saaita raa, te kina raa ku saumakallii, teenaa naa poe raa ma naa roorosi te Hare Tapu raa e ttuu ka haka mahana naa haitino laatou i te vasi te ahi. Peter ni hanatu no ttuu i laatou ka haka mahana hoki tana haitino.
Te Maatua Hakamau raa e vasirisiri ake ki Jesus
(Mt 26.59-66; Mk 14.55-64; Lk 22.66-71)
19 Te Maatua Hakamau raa ni vasirisiri ake ki Jesus i ana disaipol raa ma ana taratara e akonaki ki laatou. 20 Teenaa ki mee ake Jesus, “Nau maraa e tuu ka taratara imua naa karamata naa tama i naa kina hakkaatoa. Nau hoki maraa e taratara ki naa kuturana naa Jew iloto naa hare lotu laatou ma iloto te Hare Tapu. Nau seai aku taratara ni mee mmuni i kootou. 21 Koe e vasirisiri mai kiaa nau ki aa? Vasiri ake ki naa tama ni llono i aku taratara. Laatou e illoa i aku taratara ni mee.”
22 Saaita Jesus ni mee ana taratara nei, te roorosi tokotasi ni huri atu no paakia ana maaisu, ka mee ake, “Koe see lavaa te taratara peenaa ki te Maatua Hakamau!”
23 Teenaa ki mee ake Jesus, “Ki mee aku taratara ni mee nei e ssara, koe ku mee ake ki naa tama e ttuu i te kina nei ma se aa e sara. Aa ki mee aku taratara nei ni taratara maaoni, aku maaisu e paakia a koe raa ko te aa?”
24 Ki oti raa Jesus ku kaavea Annas ki Kaiapas. Annas ni see mee ake ki naa soldia raa ma ki veetea naa rima Jesus.
Peter e huu hoki maa ia see iloa i Jesus
(Mt 26.71-75; Mk 14.69-72; Lk 22.58-62)
25 Peter koi tuu ka haka mahana tana haitino, teenaa ki vasiri ake aaraa tama kiaa ia, “Koe hoki se disaipol te tama naa, anii?”
Teenaa ki mee ake Peter, “Seai. Nau seai se disaipol te tama naa.”
26 Teelaa se poe tokotasi i naa poe te Maatua Hakamau i te kina naa. A ia naa se hareaakina te poe ni tuutia tana kautarina Peter. A ia ni huri ake ki Peter no mee ake, “Teenei seai ko koe raa ni kiitea a nau iloto te verena?”
27 Teenaa ki mee ake hoki Peter, “Seai.” Saaita naa koi raa te moa raa ku tani.
Jesus e taakina ki Pilate
(Mt 27.1-2,11-14; Mk 15.1-5; Lk 23.1-5)
28 Tahaata telaa aso raa, Jesus ni toa laatou i te hare Kaiapas raa no kaavea ki te hare Pilate. Saaita laatou ni ttae atu raa, naa hakamau naa Jew raa ni see uru ki loto te hare naa, i laatou see fiffai maa laatou e kerekkere i te vasi naa Loo laatou. Laatou e mattaku maa laatou ma ki kerekkere aa laatou ku see lavaa te kkai te kaikai te Pasova. 29 Teenaa ki masike Pilate no hanatu ki laatou i haho no vasiri ake ki laatou, “Se aa te tama nei e hakasara?”
30 Teenaa ki mee ake naa tama naa, “Ki mee te tama nei ni see hai vana ni hakasara raa, a ia ni see taakina mai are maatou kiaa koe.”
31 Pilate ki mee ake, “Teenaa kootou ku too te tama naa no hakatonutonu soko kootou ki naa loo kootou.”
Teenaa ki mee ake hoki laatou, “Maatou see tau te taa te tama ki mate.” 32 (Naa vana nei e hanotonu ma te taratara Jesus ni mee i te ara tana mate.) Jn 3.14, 12.32
33 Pilate ni ahe ki tana hare raa no kannaatia ake Jesus no vasiri ake, “Koe maaoni ko te Tuku naa Jew?”
34 Teenaa ki mee ake Jesus, “Teenei se maanatu koi aau ma ki vasiri mai koe i te mee nei? E hai tama ni taratara atu kiaa koe iaa nau?”
35 Pilate ki mee ake, “Koe e vasiri mai raa ko nau se Jew? Koe e taakina mai are naa tama kootou raa ma naa maatua hakamaatua kootou. Se aa koe ni hakasara?”
36 Jesus ki mee ake, “Taku nohorana raa see takoto i te maarama nei. Ki mee taku nohorana raa e takoto i te maarama nei raa, kootou ni hetaa ma naa tama e tautari iaa nau, ki see lavaa nau te tauhia naa hakamau naa Jew. Seai, taku nohorana raa see tuu i te kina nei.”
37 Teenaa ki vasiri ake Pilate, “Koe se Tuku maaoni?”
Jesus ki mee ake, “Koe naa e vana maa nau se Tuku. Nau ni haanauria ki hakasura mai nau ki te maarama nei no tarataraina naa taratara maaoni TeAtua. Naa tama e fiffai ki tautari laatou ki naa taratara maaoni raa ma ki hakannoo ki aku taratara.”
38 Teenaa ki vasiri ake Pilate, “Teenaa se aa e tarataraina a koe ma ko te hakamaaoni?”
Jesus ku tukua ki taia ki mate
(Mt 27.15-31; Mk 15.6-20; Lk 23.13-25)
Teenaa ki ahe Pilate ki haho no mee ake ki naa tama, “Nau see haisara e kite i te tama nei. 39 Tevana iaa nau e iloa maa maatou maraa e ffana te karapusi tokotasi i te kau saaita kootou e mee te Pasova kootou. Kootou fiffai ki hanaa te Tuku kootou naa Jew nei?”
40 Naa tama raa ni ffuri atu no tanitani varo, “Seai! Koe see hanaa mai te tama naa. Maatou fiffai ki hanaa mai Barabas!” (Barabas se tama e taa tama.)

18.11 Mt 26.39; Mk 14.36; Lk 22.42

18.32 Jn 3.14, 12.32