22
1 “Aku taaina ma aku tammana nei. Kootou hakannoo mai ki hakatonu atu nau i aa nau seai taku sara ni mee!”
2 Te saaita te kanohenua naa ni llono maa Paul e taratara haka Jew raa, naa tama naa ni noho seemuu hakkaatoa. Teenaa ki kaamata Paul no taratara, 3 “Nau nei se Jew, aa nau ni haanauria mai i te matakaaina Tarsus iloto Silisia, tevana iaa nau ni matua i Jerusalem, aa Gamaliel raa ko taku tisa ni ako mai ka iloa nau i naa Loo hakkaatoa naa tippuna taatou imua. Nau nei hoki e hakatina ki haia a nau naa heuna TeAtua pee ko kootou, naa tama e ttuu i te kina nei i te aso nei.✡ Acts 5.34-39 4 Nau ni hakataka ki naa kina katoo no seeia naa tama e tautari ki te Mateara TeAriki raa ki taaia ki mmate, teenaa te lopo taanata ma naa haahine i naa tama naa ni peesia a nau ki loto te hare karapusi. 5 Te Maatua Hakamau aa ma naa tama hakamaatua i te Kansol raa e lavaa te taratara atu peelaa maa aku taratara nei ni taratara maaoni. Naa tama naa ni kaumai naa pas laatou e sissii ki naa Jew taatou teelaa e nnoho i Damascus ka hano ma nau. Teenaa nau ni hanatu ki Damascus ki saisaitia naa tama naa ki naa seni raa no taakina mai ki Jerusalem ki taaia.✡ Acts 8.3, 26.9-11
Paul ku hakaea i tana huri ana tana manava no lotu i TeAtua
(Acts 9.1-19, 26.12-18)
6 “I taku saaita ni taupiri ki Damascus i te laaraatea* telaaraatea: teenaa te saaita te peeloo te kkai, te maasina e lasi raa ku llama iho i te lani no aareha iaa nau. 7 Teenaa leiho iloo nau ki te kerekere raa no lono nau i naa taratara iho te reo raa i te lani peelaa, ‘Saul, Saul! Nau e seeia a koe ki taia i te aa?’
8 “Teenaa ki vasiri nau peelaa, ‘Koe ko ai, TeAriki?’ Te reo raa ki mee mai, ‘Nau ko Jesus te tama i Nazareth, te tama e seeia a koe ki taia.’ 9 Naa tama ni oo maatou naa ni kkite i te maasina naa, tevana iaa naa tama naa ni see llono te reo te tama e taratara mai kiaa nau.
10 “Nau ki vasiri hoki, ‘TeAriki, nau ki mee peehea?’ Araa Te Ariki ku mee mai, ‘Masike ki aruna aa koe ku hanatu ki loto te matakaaina naa. E mee te tama e noho i te kina naa ma ki taratara atu i too vana ki mee.’ 11 Aku karamata ni ppuni i te maasina e lasi naa, teenaa ki ffuri mai naa tama e oo maatou raa no ppikitia taku rima no hakattaki atu ki loto Damascus.
12 “I loto te matakaaina naa raa teelaa se tanata, tana inoa ko Ananias. A ia se tama iloo e lotu aa e tautari ki naa Loo Moses, aa naa Jew katoo i te kina naa e fiffai kiaa ia. 13 Ttama naa ni au no tuu i taku vasi no mee mai kiaa nau, ‘Taku taina Saul, ttoka mai!’ Saaita naa lokoi raa aku karamata ku kkite hoki no ttoka atu nau kiaa ia. 14 A ia ki mee mai, ‘Koe ni hakamaatinoria te Atua naa tippuna taatou raa ki iloa koe i tana hakataakoto, ki kite koe i tana Tama e tonu, aa ki lono koe i tana tino reo. 15 I te aa, i aa koe naa ma ki hakaea ki te henua hakkaatoa i oo vana ni kkite ka llono. 16 Aa koe e tari hoki ki aa? Masike ki aruna no taku, aa koe ku mee ki hakaukau tapuria koe ki uiia oo haisara TeAtua.’
17 “Teenaa ahe iloo nau ki Jerusalem no hano no taku i te Hare Tapu. I taku saaita ni taku raa, nau ni hakakkiitea TeAtua 18 i naa tuu ake TeAriki no taratara mai kiaa nau peelaa, ‘Hakavave lokoi no hakataha i Jerusalem i te saaita nei. Naa tama i te kina nei ma ki see fiffai maa koe e hakaea ake aku taratara raa ki laatou.’ 19 Nau ki mee ake, ‘Naa tama naa e illoa hakaraaoi iloo maa teenei ko nau nei ni sare uru ki naa hare lotu naa Jew raa no taaia naa tama e lotu iaa koe ka ponotia ki loto te hare karapusi. 20 Aa i te saaita Stephen, te tama ni sare hakaea iaa koe, ni taia no mate raa, nau nei ni hiihai ki te vana naa tama naa ni mee. Teenaa nau ni tuu i te kina naa no ttoka i naa taia te tama naa, ka roorosi ake nau ki naa kkahu naa tama ni taa iaa ia.’✡ Acts 7.58 21 Teenaa ki mee mai TeAriki, ‘Tere; koe ma ki kaavea a nau hakammau iloo ki naa tama i naa henua sara.’ ”
22 Te kanohenua naa ni hakannoo hakaraaoi iloo ki Paul. Araa nei i tana saaita ni taratara peenaa raa, naa tama naa ni ffuri no tanittani varo peelaa, “Taia te tama naa ki mate! Ttama naa ki see tiiake ki ora!” 23 Naa tama naa ni tanittani varo maaroo iloo ka sasae naa maro laatou raa ka tapittapi naa kerekere raa ki aruna. 24 Teenaa heuna iloo te hakamau raa ana soldia ki toa Paul ki loto te hare no sarua, aa ku vasiria ki illoa laatou i te vana naa tama raa e lloto no tanittani varo peelaa iaa ia. 25 Tevana iaa i te saaita Paul ni saisaitia laatou ki sarua raa, Paul ni huri ake ki te soldia tokotasi i te kina naa no mee ake, “E aa? Te mee naa e tonu maa kootou ki sarua kootou te tama haka Rome teelaa seki toa are ki te koti no hakatonu tana sara?”
26 Te saaita te soldia naa ni lono i naa taratara ake Paul raa, hano iloo no mee ake ki te hakamau laatou, “Koe e iloa i too vana e mee nei? Ttanata nei se tama haka Rome!”
27 Teenaa ki hanatu te hakamau raa no vasiri ake ki Paul, “Taratara mai, koe se tama maaoni i Rome?”
Paul ki mee ake, “Uee.”
28 Araa te hakamau naa ku vanaake ki Paul, “Nau nei ni pesi te mane e lasi iloo ki ilotia nau maa nau se tama i Rome.”
Paul ki hakaahe ake, “A nau nei iaa e mee ma se tama i Rome i aku maatua raa ni tama haka Rome.”
29 Teenaa naa soldia ni ttuu ki vasiria laatou Paul raa ni hakattaha iaa ia i te saaita naa lokoi; aa te hakamau laatou naa ni mataku i tana saaita ni iloa maa Paul se tama haka Rome, aa Paul iaa ku oti te saitia a ia ki naa seni.
Paul e tuu imua te Kansol
30 Te hakamau naa soldia raa ni mee ma ki iloa hakaraaoi a ia maa teelaa se ssara peehea naa Jew raa e hai maa Paul ni mee. I te ssoa te aso raa, a ia ni vanaake ki ana soldia raa ki hanaa naa seni e mmau i Paul, teenaa aru iloo ia ki naa maatua hakamaatua te Hare Tapu aa ma naa tama hakamaatua te Kansol raa ki nnoho. Araa too atu iloo ia Paul no hakatuuria imua naa tama naa.