32
Di king hai mee e donu
Dahi laangi hua, gei di maa gaa hai dahi king dela e dagi ana mee i di tonu, gei nia dagi o tenua gaa dagi i di ala dela e donu. Tangada nei mo tangada nei i digaula gaa hai gadoo be di gowaa haga malu i di madangi damana. Digaula gaa hai be nia monowai ala e mmidi i lodo di anggowaa, gaa hai be di malu o di hadugalaa damanaiee dela i lodo di gowaa welengina. Nadau golomada mo nadau dalinga ga maahuge gi nia hiihai o nia daangada. Digaula gaa dugu nadau manawa de hagakono, gei digaula ga ngalungalua i lodo nadau iloo ginaadou, mo di helehelekai haga madammaa nadau maanadu. Deai tangada e hagamaanadu bolo tangada dadaulia le e aamua ai, be e helekai bolo tangada haga magiaa le e donu hua. Tangada dadaulia e helehelekai balumee, ge e hagamamaanadu ana mee huaidu belee hai. Ana mee ala e hai mo nia helekai ala e helekai ai, le e hagahuaidu Dimaadua, gei mee hagalee loo e haangai digau ala e hiigai, be e wanga ana mee gi digau ala e hieinu belee inu. Tangada haga magiaa le e huaidu ge e hai ana mee huaidu. Mee e hagamamaanadu belee hagahuaidu digau ala e hagaloale gi nia helekai tilikai belee duuli digaula gi daha mo di hai mee gi nadau donu. Gei tangada aamua e ngalungalua i nia mee ala e donu, ge e duu gii mau i lodo nia mee ala e donu.
Di hagi aga mo di haga duu aga
Goodou go nia ahina ala gu mouli haingoohia, ala hagalee de nnoomaalia, goodou hagalongo gi agu mee ala ga helekai iei au. 10 Dolomeenei gei goodou e manawa lamalia, malaa, di madagoaa beenei i di ngadau dela ga hanimoi, gei goodou ga polepole i di manawa gee, idimaa, ma ga hagalee nia ‘grape’ e hadi go goodou ai. 11 Goodou nogo noho i lodo di mouli haingoohia, hagalee de nnoomaalia, gei dolomeenei goodou gi polepole mo di mmaadagu! Daawa ina gi daha godou goloo gahu, noodia nia gahu lodo huaidu gi godou huaidina. 12 Dugidugia godou hadahada i godou lodo huaidu, idimaa, nia hadagee tomo mo nia hadagee waini la gu hagahuaidu, 13 mo nia geinga duduia mono geinga huaidu la guu tomo i lodo nia gowaa agu daangada. Goodou la gi tangi i nia hale huogodoo ala nogo noho ai digau ala e tenetene, mo di waahale dela nogo honu i nadau mouli tenetene. 14 Di hale o di king hogi ga deai ono gau no lodo ai, mo di waahale damana la gaa huli gaa hai di anggowaa. Nia hale noho mo nia angulaa hagaloohi ala nogo loohi digaula, la ga mooho gi daha gaa hana hua beelaa. Nia ‘donkey’-lodo geinga ga nohonoho i golo, gei nia siibi gaa hula ga miami i di gowaa deelaa.
15 Gaa dae loo gi di madagoaa a God ga hagau mai dana Hagataalunga. Di gelegele huaidu deelaa gaa hai di gelegele humalia, gei nia gowaa aalaa, gaa tomo gaa hai nadau huwa humalia huoloo. 16 Tenua hagatau la gaa honu i di tonu, gei di hagi aga donu la gaa hai, 17 idimaa nia daangada huogodoo gaa hai nia mee ala e donu, gei di aumaalia mo di noho haga molooloo ga i golo gaa hana hua beelaa. 18 Nia daangada a God ga hagalee de nnoomaalia, mo nadau hale gaa noho di aumaalia mo di noho humalia. 19 Ma e aha maa nia uwa hadu magalillili ga monnono i lodo di waa laagau, gei di waahale damana la ga mooho gi lala, 20 gei goodou ga haga maluagina huoloo gi godou wai logowaahee ang gi nia hagadili. Godou ‘donkey’ mo godou kau gaa mee di taele i di aumaalia i nadau gowaa haangai.