Aposol Gawoŋ Meme
Uŋa Toroyanoŋ aposol inaaŋ oŋono gawoŋ megi.
Jeŋ-asa-asari
Dokta Luuknoŋ buk qata “Kraistwaa Oligaa Buŋa” ooŋ sunduya toroqeŋ buk qata “Aposol gawoŋ meme” ooro. Jiisasnoŋ gowokouruta mutuya kuma oŋono Uŋa Toroyanoŋ sololooŋ oŋono Kraistwaa buju qaa jeŋ seigiti, Luuknoŋ iikawaa sunduya asuganoŋ amambaajoŋ moma kokaeŋ (1.8) ooro, ‘Yoŋonoŋ ii Jerusalem sitinoŋ kanaiŋ Judia prowins sokoma Samaria prowinsnoŋ kema toroqeŋ baloŋ goraayanoŋ eu emu leelee keŋgi sokondaboroŋ keno.’ Wala Juuda kanageso uutanoŋ gawoŋ megi uugia meleema gbiligi Kraistwaa qemburuŋ kanaiŋ qeŋ seiŋ kema kema kantria kantria sokono uumeleeŋ kanageso yoŋoo waŋgiaga kolooro. Sunduya weeŋgojuti, Luuknoŋ iyoŋoo uugia meŋ kamaamambaajoŋ kaparaŋ koma qaa kota woi kokaeŋ ooŋ asariro,
1) ‘Kraistwaa alaurutanoŋ Room mindimindiri gawman ii tuarenjeŋ mende ama oŋoma laligoju. Yoŋonoŋ ii meŋ kamaaŋ ambutiwaajoŋ toropere mende anju. Tosianoŋ kaeŋ mobuyagati, ii bomboŋgaoya eeŋ waababo.’
2) ‘Juuda yoŋonoŋ jigo gawoŋ megi qereweŋa kolooro hoŋa asugiwaatiwaajoŋ mamboma laligogiti, Jiisasnoŋ mono hoŋa ii meŋ kaŋ oŋono.’ Qaa kota ii.
Jiisaswaa Buŋa qaaya kuuŋ jeŋ seiŋ zioz kanaiŋ meŋ kotiigi toroqeŋ keno uumeleeŋ yoŋoo tuuŋgianoŋ somariiro. Iikawaa so “Aposol gawoŋ meme,” sundu ii juno qaa bakaya waŋa karooŋ kokaeŋ kolooju: 1) Jiisasnoŋ Siwe gomanoŋ uro gowoko yoŋonoŋ Jerusalem laligogi Kraistwaa Buŋa qaayanoŋ kanaiŋ qemburuŋ qero. 2) Eŋ somariiŋ Palestain balombaa prowins tosianoŋ keno. 3) Mombo somariiŋ kantria kantria Batugaranoŋ Kowe liligoŋ rama kenjuti, ii sokoma tetegoyanoŋ siti waŋa Room kanoŋ keno.
“Aposol gawoŋ meme” iikawaa qaa waŋa ii Uŋa Toroyaa kania ano gawoŋ meme. Aposol ano momalaari ejemba yoŋonoŋ Yambuyambu dologaa (Pentekost) kambaŋanoŋ Jerusalem qama kooligi Uŋa Toroyanoŋ ku-usuŋawo uugianoŋ kemero. Uugianoŋ kemeŋ sololooŋ meŋ kotiiŋ oŋono deema kantri liligoŋ gawoŋ megi hoŋa kania kania kolooro. Zioz ejemba ano yoŋoo jotamemeya yoŋonoŋ Kraistwaa Buŋa qaa ii kanakanaiyanoŋ nomaeŋ jeŋ laligogiti, Luuknoŋ iikawaa qaaya ooro ii saanoŋ buk kokanoŋ weeŋgoŋ moboŋa. Ejemba uugia meleema mindiriŋ naŋgoŋ aoŋ laligogiti, iyoŋonoŋ Buŋa qaawaa ku-usuŋa moma kotogi gomaŋ so asugiro. Nomaeŋ asugiroti, Luuknoŋ iikawaa sunduya ooŋ Uŋa Toroyaa ku-usuŋa qendeema nononja.
Buk kokawaa bakaya waŋa 4 ii kokaeŋ:
1. Buŋa qaa naŋgoŋ jewombaajoŋ jojorigi 1.1-26
a) Jiisasnoŋ jeŋkooto ama Uŋa oŋomambaajoŋ jero 1.1-14
b) Juudas Iskariotwaa kitia Matias metogogi 1.15-26
2. Jerusalem sitinoŋ Buŋa qaa naŋgoŋ jegi 2.1–8.3
3. Judia ano Samaria Buŋa qaa naŋgoŋ jegi 8.4–12.25
4. Poolnoŋ misin gawoŋ meŋ laligoro 13.1–28.31
a) Misin gawoŋ liligoŋ megi indiŋ 1 kolooro 13.1–14.28
b) Jerusalem ajoajoroo ama qaa somoŋgogi 15.1-35
c) Misin gawoŋ liligoŋ megi indiŋ 2 kolooro 15.36–18.22
d) Misin gawoŋ liligoŋ megi indiŋ 3 kolooro 18.23–21.16
e) Pool Jerusalem, Sisaria ano Room kapuare mirinoŋ raro 21.17–28.31
1
Jiisasnoŋ zioz kanairo.
1 * Luuk 1.14Oo Tiofilus, Luuk niinoŋ sunduna mutuya ooweti, iikanoŋ Jiisasnoŋ gawoŋ kanaiŋ meŋ liligoŋ ejemba kuma oŋoma laligoroti, iikawaa sunduya kuuya areŋgoŋ ambe iina. 2 Jiisasnoŋ gawoŋ meŋ wasiwasi eja aposoluruta meweeŋgoŋ kuma oŋoma laligoŋ Uŋa Toroyaa ku-usuŋ qaganoŋ gawoŋ mewutiwaajoŋ jeŋ kotoŋ oŋono. Ii oŋono Anutunoŋ wano Siwenoŋ uro. Niinoŋ sunduna ooweti, ii iikanoŋ oodaborowe. Kete iikanoŋa sundu ii toroqeŋ oomaŋa.
3 Jiisasnoŋ siimbobolo moma komuŋ koomunoŋga waama weeŋ 40 namonoŋ toroqeŋ laligoro. Laligoŋ kambaŋ iikanoŋ aposoluruta indiŋa mamaga asugiŋ oŋoma Anutu bentotoŋaa kania toroqeŋ jeŋ asariŋ oŋoma laligoro. Kaeŋ laligoŋ aiwese tani kania kania meŋ qendeema oŋono. Yoŋonoŋ ii iima Jiisasnoŋ gbiliŋ laligoji, ii saanoŋ moma yagogi. Aiwese iigiti, iyoŋonoŋ ii naŋgoŋ jeŋ daŋgunu kaaŋa nanju ano moŋnoŋ ii qewagomambaajoŋ amamaawaa.
4 * Luuk 24.49Kambaŋ moŋnoŋ yoŋowo motooŋ laligoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ oŋoma iŋijoro, “Oŋo Jerusalem siti koi uulaŋawo mende mesaowu. Maŋnanoŋ ‘Kaleŋ uugianoŋ ama oŋomaŋa,’ jeŋ qaaya somoŋgoro iŋijoweti, ii mono hoŋawo koloowaa. Oŋonoŋ mono iikawaajoŋ mamboma laligowu. 5 * Mat 3.11; Maak 1.8; Luuk 3.16; Jon 1.33Wala Jonoŋ ejemba oo tooŋnoŋ mulu meŋ oŋoma laligoroto, Anutunoŋ kambaŋ mende koriro Uŋa Toroya uugianoŋ ama iikanoŋ mulu meŋ oŋombaa.” Kiaŋ.
Jiisasnoŋ Siwenoŋ uro.
6 Aposol yoŋonoŋ kambaŋ moŋnoŋ ajoroogi Jiisasnoŋ batugianoŋ asugiro kokaeŋ qisiŋ mugi, “Poŋ, giinoŋ kambaŋ kokaamba me naa kambanoŋ Israel kantriwaa totoŋ ii mombo kuuŋ meŋ kotiiwaga?”
7 Qisiŋ mugi kokaeŋ iŋijoro, “Amanoŋ iyaŋaa ku-usuŋ qaganoŋ gbani ano aua kambaŋ areŋgoŋ anota eji, ii oŋonoŋ mobutiwaa so qaago. 8 * Mat 28.19; Maak 16.15; Luuk 24.47-48Ii qaagoto, Uŋa Toroyanoŋ kamaaŋ uugianoŋ kemebaati, iinoŋ mono ku-usuŋ oŋono letoma noo kaniana naŋgoŋ jeŋ laligowu. Ii Jerusalem sitinoŋ kanaiŋ Judia prowins sokoma Samaria prowinsnoŋ kema liligoŋ toroqeŋ baloŋ goraayanoŋ eu emu leelee keŋgi sokondaboroŋ kemba.” 9 * Maak 16.19; Luuk 24.50-51Jiisasnoŋ qaa ii iŋijondabororo Anutunoŋ jaagia qaganoŋ meŋ waaro koosunoŋ kamaaŋ esuuro eukanoŋ uro iibombaajoŋ uugi uro ayayoogagadeeŋ kono moŋgama naŋgi.
10 Kaeŋ uro sombinoŋ eu iigigiiŋ naŋgi iikanondeeŋ eja woi malekugara tualalakota yoronoŋ kosogianoŋ asugiŋ nani. 11 Nama kokaeŋ iŋijori, “Galili eja oŋo mono naambaajoŋ sombinoŋ eu uuŋgadeeŋ nanju? Anutunoŋ Jiisas koi oŋoo batugianoŋga wama Siwe gomanoŋ eu uro iijuti, iinoŋ mono tani kaaŋiadeeŋ mombo eleema kamaawaa.” Kiaŋ.
Juudas Iskariotwaa kitia Matias meweeŋgogi.
12 Kaeŋ iŋijori aposol yoŋonoŋ Jerusalem siti kosianoŋ baaŋa qata Oil gere baaŋa kanoŋa eleema kamaaŋ 1 kilomiitawaa so kaŋ sitinoŋ kougi* Juuda yoŋonoŋ 1,100 miita ii Sabat kendonoŋ mende uuguŋ kemakegi. Kawaajoŋ Kana qaa mende uuguŋ kagi. 13 * Mat 10.2-4; Maak 3.16-19; Luuk 6.14-16Jerusalem kouma miri uuta moŋ qaganoŋ kanoŋ rama laligogiti, iikanoŋ kema ugi. Ugiti, iyoŋoo qagia ii kokaeŋ: Piito, Jon, Jeims ano Andruu; Filip, Tomas, Bartolomyuu ano Matyuu, Jeims Alfiuswaa meria, Saimon Zelot politik ejaga ano Juudas Jeimswaa meria† Zelot paati yoŋonoŋ aŋgiaa nanaŋ mewombaajoŋ Room mindimindiri gawmambo toropere ano uugere ama laligogi. 14 Eja kuuya yoŋonoŋ uumotooŋ ama emba yoŋowo kaparaŋ koma qama kooliŋ laligogi. Yoŋoo batugianoŋ Jiisas kouruta ano nemuŋa Maria yoŋonoŋ kaaŋagadeeŋ laligogi.
15 Qama kooliŋ laligoŋ weeŋ moŋnoŋ momalaari ejemba jaŋgogia 120 kawaa so ajoroogi Piitonoŋ batugianoŋ waama qaa kokaeŋ jero, 16 “Eja alauruna, Jiisas meŋ somoŋgogiti, Juudasnoŋ iyoŋoojoŋ kana qendeeno. Uŋa Toroyanoŋ Juudaswaa qaa ii waladeeŋ kiŋ Deiwidwaa uutanoŋ saŋe ano jetanoŋ jero Ondino buk (Buk Song) kanoŋ oogita eji, iikanoŋ mono hoŋawo kolooro. 17 Jiisasnoŋ Juudas meweeŋgoro ananaa tuuŋnoŋ moŋ laligoro gawoŋa mewaatiwaajoŋ kuuro wasiwasi eja waŋa aposol kolooro.
18 * Mat 27.3-8“Juudasnoŋ nanamemeŋ bologa ano sewaŋa mugi meŋ iikanoŋ baloŋ koria moŋ sewaŋa mero. Ii meŋ iikanoŋ aro aoŋ waŋanoŋ meleema balonoŋ kuuro tomeŋa juno kera korojoŋa data koga ii kuuya ujuŋgoŋ kouma kamaaro. 19 Kaeŋ kolooro Jerusalem ejemba kuuya iikawaa bujuya modaboroŋ baloŋ iikawaa qata iyaŋgiaa qaanoŋ Akeldama qagi. Ii ananaa qaanoŋ Sa Baloŋ koria.”
20 * Ond 69.25; 109.8Piitonoŋ toroqeŋ kokaeŋ iŋijoro, “Ondino (Buk Song) kanoŋ qaa moŋ kokaeŋ oogita eja,
‘Miria mono bembeŋa kolooŋ gbameŋa namba. Ii moŋnoŋ toya mende kolooŋ laligoro mirigadeeŋ namba,’
ano qaa moŋ kokaeŋ eja,
‘Moŋnoŋ saanoŋ iwaa dunduŋanoŋ galeŋ gawoŋ meŋ namba.’
21-22 * Mat 3.16; Maak 1.9; 16.19; Luuk 3.21; 24.51“Kawaajoŋ ama nono eja moŋ meweeŋgoŋ kuuniŋ nonowo jotamemeya kolooŋ daŋgunu kaaŋa nama Jiisasnoŋ koomunoŋga waaroti, iikawaa Buŋaya naŋgoŋ jeŋ laligoro sokombaa. Jonoŋ Jiisas oomulu meŋ muro Poŋnoŋ kambaŋ iikanondeeŋ qenjaaronoŋ kema gawoŋa kanaiŋ meŋ nonoo balonoŋ liligoŋ kema kaŋ laligoro Anutunoŋ batunananondeeŋ wama uro. Eja kambaŋ kuuya iikanoŋ tuuŋnananoŋ motooŋ laligoŋ kouniŋi, mono iyoŋoonoŋga moŋ meweeŋgoniŋ sokombaa.”
23 Piitonoŋ kaeŋ iŋijoro ejawaa moŋgama eja woi qagara qagi. Moŋ qata Joosef, qata moŋ Barsabas ano qata moŋ Jastus. Eja mombaa qata Matias. 24 Qagara qama kokaeŋ qama kooliŋ jegi, “Oo Poŋ, gii ejemba uunana korebore moma kotojaŋ. Kawaajoŋ gii eja koi yoroonoŋga moroga meweeŋgojaŋi, ii mono qendeema nonomba. 25 Juudasnoŋ gbiŋgbaoŋ ama dogoŋ kamaaŋ aposol gawoŋ mesaoŋ kileŋaa so tiwilaaŋ kemeroti, iwaa dunduŋanoŋ eja moŋnoŋ mono aposol kolooŋ nama wasiwasi ejawaa gawoŋ meŋ laligowaa. Qaa ii oŋanoŋ.”
26 Kaeŋ jeŋ yoroo unju (kaas, lot) kuugi Matias asugiro. Asugiro aposol 11 yoŋoo batugianoŋ duŋ moŋ mugi tuuŋgianoŋ toroqero. Kiaŋ.
*1:5: Mat 3.11; Maak 1.8; Luuk 3.16; Jon 1.33
*1:8: Mat 28.19; Maak 16.15; Luuk 24.47-48
*1:9: Maak 16.19; Luuk 24.50-51
*1:12: Juuda yoŋonoŋ 1,100 miita ii Sabat kendonoŋ mende uuguŋ kemakegi. Kawaajoŋ Kana qaa mende uuguŋ kagi.
*1:13: Mat 10.2-4; Maak 3.16-19; Luuk 6.14-16
†1:13: Zelot paati yoŋonoŋ aŋgiaa nanaŋ mewombaajoŋ Room mindimindiri gawmambo toropere ano uugere ama laligogi.
*1:20: Ond 69.25; 109.8
*1:21-22: Mat 3.16; Maak 1.9; 16.19; Luuk 3.21; 24.51