22
Wa me okoo asiino, "Neawaagi nokaa yuwa, neebee nokaa yuwa, neataagi nokaa yuwa ikii uduma ni me menaa daamaa nayii. Ikii me anii pedeo agiyoo ukuwaano taa ii see kuwa nanekeensea naadi menaa kiiwegaanaka" see asigi. Waa Ibrani menaa kaa eewegagi kemaata okoo esee daamaa koogo yiitookea. Wa me asiino, "Anii ko Yahudi kaa mée, Kilikia wee kaa Tarsus magaa kaa nakabata mée kiya anii nakaayoo Yerusalem magaa kaa ebo keta. Mena natupiino ko Gamaliel damaa to wa me ipiipi natupiwoo simi. Idukaa Musa me inii me bagee tupi-maneeta menaa yuwa uduma anii miya Ogatamee nao naadi kuwa menaa too omaago ma yayeewoo, deewoo seta, anii kisee mée keta. Eto kenaagoo ikii miya Ogatamee nao naadi kuwa menaa omaago ma deewoo see bagee yuwa kideega. Kis 9:1-19, 26:4-18 Idukaa anii kuwa Yesus me etaa yaato menaa yuwa be kaa kuwa menaa peneata bagee yuwa, paayogaa miya, api miya okoo uduma boosi naadi one me gadimemaata kaama digiyoo ee yiba dogeamoo segee sema. Kuwa anii kisee ukuwagee seta menaa kuwa Ebo Imam ma, Yahudi kaa mena pekataa see bagee yuwa ma okoo miya naipi kegea yoka makapaa se, mikee menaa yoka see kuwa okoo me kiiwegayaa. Okoo kapoge ena neegea, mee ko anii Damsik magaa kaa kiyoo Yesus mikee gaayaa bagee yuwa daba pe-peneata badaa maadoota Yerusalem magaa kaa kaama hukuman manisi naadi kapogee mee. Neeta kaama anii peedoota Damsik magaa kaa kiyoo Yahudi bagee paagoo kapoge maniino see naadi peetaa.
Damsik magaa kaa peemagaano see koo taaka too ko kenoo to mée mumoo to kaa see kaboo kisee ki taka ena epoo to wodoo kaama wikimedoota magaa da kaa ni paagoo esee-nabaaga, uduma kisee wikimegooga dimi nagi. Anii magaa to kaa esee-gapuunta kaama mée mena wuu da yeetaa. 'Saulus, Saulus wae. Aa kaasee kaa nawegee-wegee taake?' see nasigi.
Ani me 'Tuhan, Aa maamee ya?' see asiyaa naaki 'Anii ko a me nawegee-wegee taa see Mée, Yesus, Nazaret magaa kaa Mée mee' see nasigi.
Kuwa anii ma epo peetaa see bagee yuwa mee epoo to wodoo kaama wikimega kuwa deegea kiya mena naawegataaki yuwa se nekeenegea. 10 Kiyoo kaama ani me 'Tuhan, wae, anii eto kaasee ukuwayaa naa ya?' see asiyaa naaki 'Aa anoogeeta Damsik magaa kaa pooi. Kiyoo peemaata kaama Anii a me kisee agiyoo, kisee agiyoo uduma naukuwanaa siwoose naadi a kaa kaekeasiipa menaa kuwa kiyoo bagee ena me kasiipi' see nasigi. 11 Anii diino naka, kuwa esee-wikimpa yuwa esee ebo kemaata emaa digiyoo kega yoka anii ma epo peenaa see bagee me anii yagaa napeneata Damsik magaa kaa badaa namaagea.
12 Damsik magaa kaa peemaayaa naaki kiyoo mée ena tupi, ekaa da ko Ananias. Waa ko Musa me menaa ipiipi yadeetaa see mée, kiyoo Yahudi bagee yuwa me waa Ogatamee ebo ekee taa see mée ii naadi yaapaageekea, waa kisee mée to. 13 Waa ni paagoo meemaata kaama ni geboo da kaa yiinaageeta nasiino, 'Saulus, wae, Yesus yiba ena kenaaya, aa diino keago kaai' see nasigi naaki kisee ki taka ena anii diino keago, anii waa daamaa deetaa.
14 Bedaa wa me nasiino, 'Idukaa kaama inii me bagee me ebo ekee, yaapaagee siwoo see Mée Ogatamee Wa me kawigintaagi. Mee ko Wa me gaata-gaata dimii yuwa a me ipi kese naadi kawigintaagi, bedaa dimi topoo too see wegawoo seta Mée Yesus mee a me daamaa deese naadi ma, Wa me ebe kaa menaa miya daamaa yeese naadi ma kawigintaagi. 15 A me kuwa Waa deepe-deepe yuwa ma, a me yeepe-yeepe yuwa ma kuwa uduma mée tomaa uduma daamaa yeesi naadi yaweganaa see mée kaape. 16 Kisee kemaata aa kaasee kaa aii toomuu taake naa ya? Aa uwo katukumisi yoka anoogii. A me pedeo yuwa uduma kawetogeepeasiipi yoka Tuhan ekaa da ebo nao naadi Wa paagoo maamaa asii' see kuwa Ananias see mée to me nasimi menaa.
17 Kuwa wodoo taa anii metaki peedoota Yerusalem magaa kaa peemaata kaama Ogatamee me ee kaa sembahyang taaka too dega-dega kaa 18 Yesus deetaa. Wa me nasiino, 'A me Ni kaa naweganaa taape menaa kuwa nakaayoo bagee me se masiipea yoka aa nakaayoo Yerusalem magaa kaa kaama mani pooi' see nasigi. 19 Ani me asiino, 'Kiya Tuhan, anii Aa mikee kagaayaa bagee yuwa wegee-wegee senaa sema kuwa Yahudi bagee okoo miya naipi kegea yoka ni me menaa nayiipea gaaga. Kuwa ko sembahyang segee see ee kaa kiyoo Aa mikee kagaayaa bagee yuwa anii peneata noonaa dakameamoo sema, noonaa digiyoo ee yiba dogeamaama, anii kisee ukuwanaa segee sema kuwa okoo miya naipi kegea. 20 Bedaa A me menaa kadoonaa seta mée Stepanus mee patamemea kaboo anii ede kaa kuwa patametaakea bagee okoo me ebo dokaa beamoo sepea yuwa yadiitoo sema, see kuwa okoo miya kisee naipi kegea yoka ni me menaa nayiipea see kuwa anii gaaga' see asetaa. Kis 7:58 21 Kiya Tuhan me nasiino, 'Aa pooi, Anii mée tomaa-tomaa apanaa yuwa paagoo beesekaa kapeeyaapa yoka' see kuwa dega-dega kaa nasimi" see kuwa Paulus me eewegagi menaa.
22 Kuwa Yahudi bagee tabaa da Paulus me menaa koogo yiitookea kiya wa me "Anii mée tomaa-tomaa apanaa yuwa paagoo beesekaa kapeeyaapa see nasimi" see menaa ponee to kuwa asigi naaki kuwa yiitookea bagee yuwa me kagoo kegea, ebo menaa kaa "Yaai, mee mée mee kisee too umiwoo, toowoo siyaano kuwa pedeo yoka patamaakee too daamaa" see wegagea. 23 Okoo ebo menaa kaa yaai-yaai seamookea, okoo me ebo dokaa beamoo naadi maga ponee masegeeta epaawee da taa sigimeatookea, kisee ukuwagea.
24 Kisee yaai-yaai taakea kaboo mee tentara eboo me "Paulus apee mani ee yiba dogaai" see asigi. Ee yiba dogeamaata kaama Paulus maagiyoo ukuwapi kemaata kuwa bagee yuwa yaai-yaai koo taakea ya see kuwa waa ewo. Paulus wa me kuwa koo sipi yuwa mée asisi yoka naadi "Pepeaduu me niidakamaai" see asigi. 25 Paulus me yagaa yuwa one me gadimemaata kaama umiyaata pepeaduu me dakameamoo taano see kookea kaboo Paulus me kiyoo okaa yago bagee me eboo ena paagoo asiino, "Roma kaa bagee ma endagii see mée ena, wa me menaa daamaa yayiino miya taa, daamaa yadiino miya taa kaa naa ikii me dakamiyaa ye?" see asigi.* Paulus waataagi mee Roma kaa mée kemaata Paulus miya Roma kaa bagee ma endagii see mée yoka okoo wa me menaa daamaa yayiino taa, yadiino taa kaa aii dakamiyaa kuwa daa yoka naadi kaama Paulus me aseta menaa.
26 Mee mée to Paulus me asigi menaa da doodoota mee tentara eboo paagoo asiino, "Ei, neataagi. Mee mée mee ko Roma kaa bagee ma endagii see mée yoka aa maagiyoo naa ukuwaape?" see asigi.
27 Kisee asigi naadi mee tentara eboo peedoota Paulus paagoo "Aa Roma kaa bagee ma endagii see mée mikee ye, taa ye?" asigi naaki "Mikee" asigi.
28 Mee tentara eboo me asiino, "Anii Roma kaa bagee ma endagii kaano see naadi kepe maamaa eebaa manema" see asigi. Paulus me asiino, "Anii gaayu ko kepe edaano taa, anii nakabata wodoo anii miya Roma kaa bagee ma endagii see mée yoka" see asigi.
29 Asigi naadi kisee ki kuwa Paulus dakamaano see koo sepea bagee yuwa me waa ekeata amaa kaa peegea. Tentara eboo miya Paulus waa Roma kaa bagee ma endagii see mée kiya one gadimpea kuwa yaai naadi wedaagi.
Paulus me Yahudi kaa mena pekataa see bagee paagoo eewegata menaa
30 Tokoma mee da tentara eboo me Paulus waa maagiyoo ukuwapi kemaata Yahudi bagee yuwa me wa kaa pedeo menaa yawegamea ya see kuwa daamaa nekeeniino see naadi kaama "Imam ebo yuwa ma, Yahudi kaa mena pekataa see bagee yuwa ma uduma meei" see asigi. Meemaagea kaboo wa me Paulus one yaekegataata kaama kuwa bagee yuwa paagoo eepeegi.

22:3 Kis 9:1-19, 26:4-18

22:20 Kis 7:58

*22:25 Paulus waataagi mee Roma kaa mée kemaata Paulus miya Roma kaa bagee ma endagii see mée yoka okoo wa me menaa daamaa yayiino taa, yadiino taa kaa aii dakamiyaa kuwa daa yoka naadi kaama Paulus me aseta menaa.