3
Keserianik, akas is ätäi keser airaun itok, “Owose ik Juda roasiret ikes karauk omsau pakan roasiret itimwareäum? Ik iken enmak kerau patiriäum kis owose sareikeäu?” Rowe, ikes epar karauk roasiret itimwareäum! Amke Anut nukas kon ämän atap atap, ik Juda roasiret, ikowon. Kos nukan ämän karauk roasiret awaraun ikowon.
Kesernuk, owo onok ik opok pewon? Karauk Juda roasiret ak Anut nukan ämän mesin akan woiaka epar mau wa. Ak kon ämän wa tainoriäin. Keserna, kiro onok arus Anut nukan epar ämän oi kureäu ra? Wa senes wa! Ko orip orip kon ämän äiewon kiro epar tainorai. Roasiret erekapu ak sät ämän mona rai, Anut nuka ko sät ämän wa miäu, ko epar ämän karar areäu. Owon, Anut nukan ämänis keser äieu, “O Anut, na owo ämän äiäm roasiret ak roianik, na ro tuku senes äpu musiäi. Roasiret akas nan ämän wasare musianik, epar wa äiena rai, nakasar ak sät ämän miäi ätär maram.” Buk Song 51:4
Ik keser aräun itok ra? “Ik onok aru mota, karauk roasiret Anut ko onok tuku miäu ätär mareäi. Keserianik, iken ronkat ik onok aru mota, Anut nukas ik mesin kasak peanik, usu ikai, kiro onok tuku wa.” (Is kiro ämän karauk omnokoupaian roat akas äiäi senek arem.) Utianik, kiro epar wa. Wa senes wa! Anut nukan onok tuku warnuk rai, tawa roasiret omnokou opok erekapu kos owose wasarewarai?
Karauk roasiret ak keser äiäiei, “Ik sät ämän mota, kiro Anut nukan enip jou näwäu manai. Owon, iken sät ämänis Anut nukan epar ämän amop ätär mareäu. Keseria, Anut nukas owon ik, Juda roasiret, karauk omsau pakan roasiret onok aru miäi senek wasareikianik, usu ikiäu?” Keseria, ik keser araun itok ra? “Ik onok aru mota rai, onok eposek päi.” Roasiret sosop ak isan enim opok ämän momana, isas keser ämän miäim äiäi. Roasiret ak is mesin keser ämän äiäi ak sät ämän areäi. Kiro roasiret Anut nukas tawa ak wasarewareanik, usu näwäu senes arai.
Kar ros orip orip onok eposek wa miäu.
Keserianik, ik Juda roasiret karar roasiret eposek, ik Anut nukan amukup karauk omsau pakan roasiret itimwareäum ra? Wa senes, wa! Is kiro ämän meter awaromin. Onok arus ik Juda roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak erek orip orip kamoikeäu. 10 Anut nukan ämänis keser äiewon, “Kar ros orip orip onok eposek wa miäu. Wa senes, wa! Roasiret ak erekapu onok aru miäi. 11 Kar ros Anut nuka owo senek rau rai jekur wa ronkateäu. Kar ros ko isanaraun Anut wa itaneäu. 12 Roasiret erekapu ak Anut mekesiraka nurin. Ak erekapu aru sarena, Anut nukas ak kon sarau muraun sare marau senek wa. Kar ros kon jauk opok onok eposek wa miäu. Epar senes, onok eposek miäu ro rawau wa. Buk Song 14:1-3
13 Roasiret akan oiaksau op up wa sorotoriäi senek. Ak karauk roasiret onok aru keseraun sät ämän awareäi. Buk Song 5:9
Owo ämän akan oioksau pakas koiäu, kiro män nukas tukwareäu senek, ak roasiret aru mareäi. Buk Song 140:3
14 Akan oiaksaus orip orip karauk roasiret sunwarona, ak usu oiäi. Buk Song 10:7
15 Ak orip orip roasiret akwarona, meiäun ronkateäi. 16 Ak omsau erekapu ariemoi, osap erekapu aru mianik, roasiret woiakati maun keseriäi. 17 Ak roasiret pak woiaka päurar orip rawaun onok kiro ak äpu wa. Aisaia 59:7-8
18 Ak Anut nuka ronkatemoi, kon ämän imine orip wa tainoriäi.” Buk Song 36:1
Kiro ämän erekapu Anut nukan sintore ämän opok rau.
19 Keserianik, ik erekapu äpu inok roasiret ak Anut nukan sintore ämän kon inkaruru raiäi kiro sintore ämänis kamwareäu, okon, kar Juda ros “Is owo onok eposek ra, owo onok aru ra, kiro is äpu wa,” Anut keser aurau senek wa. Keseria, Anut nukas ik Juda roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak erek tawa ik ämän orip aikai. 20 Owon, kar inok roasir ko sintore ämän tainoraun sarau momoi, ko Anut nukan amukup eposek wa rawai. Kiro owon, sintore ämänis ik onok aru miäumun ätär mukiäu, ik ko tainoraun sakau wa ikiäu.
Anut nukas roasiret nuka pak tuku rawaun owose sarwarai.
21 Utianik, rusapai Anut nukas roasiret kar onok awau pakas ik kon amukup tuku rawaun sare mukowon. Kiro ak kon sintore ämän tainoriäi pakas wa. Anut nukas ik onok awau ätär mukowon. Moses pak Anut nukan ämän roianik, areain roat pak akas kiro onok awau mesin äiein. 22 Anut nukas Jisas roasiret akan onok aru pakan imwaraun äsimornuk, kowon. Kesernuk, inok roasiret ak akan woiaka Jisas Krais mesin epar mona, Anut nukas ak isan amiap roasiret tuku rai äiäi, okon, Juda roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak ak karar. 23 Owon, roasiret erekapu onok aru miäin. Ak onok aru miäi, okon, Anut nukas akan enmaka jou näwäu orip wa oik marai. 24 Roasiret ak Jisas mesin woiaka epar moin, Anut nuka kon wou näu oripas ak erar sarwarnuk, ak kon amukup eposek raiäi äiäu. Krais Jisas nukas ak mesin meieanik, akan onok aru jäkäi marowon, okon, Anut nukan amukup ak rusapai ämän wäpik. 25 Anut nukas Jisas Krais iken onok aru jäkäi mukaun sare mowon. Kiro onokun, Jisas nuka roasiret akan amiakap am äpäs opok meiemara, ik ko mesin iken woiok epar mota, kon karianas iken onok aru kiro erekapu kau mukowon, okon, rusapai Anut ik mesin kasak wa pe rau. Kiro onokun, Anut nukas ko orip orip onok eposek miäu ätär mukiäu. Meter roasiret ak onok aru mona, Anut nukas ak kurte wa aru mareäwon. 26 Utianik, ko akan onok aru erekapu tamkäsirau wa, kiro kon ronkat opok rau. Utianik, ko kar onok awau keseraun ronkatewon. Rusapai, Anut nukas ik kurte aru mukau wa, owon, kos ikenun wouti momoi, Jisas Krais iken onok aru jäkäi mukaun äsimornuk, kowaun kume rawon. Kiro onokun, ik äpu Anut nuka tuku raiäu ro. Keserianik, roasiret ak akan woiaka Jisas mesin epar moin kiro roasiret Anut nukasar ak kon amukup tuku raiäi äiäu.
27 Keserianik, owose ikakan enmok jou mau? Kiro onok ik keserau senek wa. Kiro apu sorwon. Owo onokus ik Anut nukan amukup eposek saremun? Kiro iken onok eposek pakas wa. Kiro sintore ämän tainoriäumun pakas nais wa. Wa senes, wa! Iken woiok epar miäum onok kis epar ik kon amukup eposek saremun. 28 Ik erekapu äpu, roasiret akan woiaka epar miäi kis ak Anut nukan amukup roasiret eposek raiäi. Ak sintore ämän tainoriäi kiro onok pakas ak Anut nukan amukup roasiret eposek wa raiäi. 29 Anut ko Juda roasiret akan Anut karar ra? Ko karauk omsau pakan roasiret akan Anut wa ra? Wa, ko Juda roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak erek akan Anut. 30 Anut ko karar, owon, ik äpu kar Anut rawau wa. Juda roasiret akan woiaka epar maiei Krais nukas akan onok aru jäkäi maronuk, ak Anut nukan amukup roasiret eposek raiäi. Karauk omsau pakan roasiret ak nais akan woiaka epar maiei, Krais nukas akan onok aru jäkäi maronuk, ak Anut nukan amukup roasiret eposek raiäi. 31 Kesermoi, iken woiok epar momun kis sintore ämän oi kuräi ra? Wa senes, wa! Ik Jisas nukan onok tainorianik, ik sintore ämän nais jekur tainoriäum.