1 Jisas nukas kon tamareäu roat 12 orip, sarau maun ämän awareanik, ko kiro mena utomara, karauk mena kiro mena siakupaiar pote Anut nukan ämän roasiret marowon.

2 An jomareäwon ro, Jon ko karapus owa raianik, Krais nukas owosewon ko kiro ämän roianik, kon tamareäu roat Jisas siakup äsimwaronuk, potoin. 3 Kos ak Jisas keser totoraun awarowon, “Ik äpu kar ro näwäu kowai äiein. Na kiro ro ra, ara, ik kar ro tawa kowai kumäu ra?”

4 Jisas nukas kiro roat ätäi awarowon, “Ak owo ämän roumoi, akan amiakas owo onok apari kiro erekapu, ätäi pote Jon aurwe. 5 Amiak utup roat ak ätäi amiak uräräumoi, ätäi om apari. Isiaka tipinewon roat ak ätäi apu arirai. Roat sip repros orip ak ätäi eposek sarei. Raiaka utup roat ak ätäi ämän jekur roi. Meiein roat ak ätäi awau siräiein. Saruku roat ak Anut nukan Ämän Eposek roi. 6 Inok ro ko isanun wou epar mianik, ko sakau tai rawai, kiro ro kon wou näu saräi.” Aisaia 35:5, 61:1

7 Jon nukan tamareäu roat ak ute manona, Jisas nukas Jon nukan ämän roasiret turur rain opok awarowon. Ko keser totwarowon, “Ak ro wäpik mena om puru opok Jon siakup owo aparaun potoin? Ak kar pakpak uriris atonuk aparau potoin ra? 8 Ak owo pote aparin? Ak kar ro omjo eposek mer amke rawon pote aparin ra? Kesek roat ak omjo eposek eposek orip mer amkeanik, ak kamwareäin roat näunäu akan mena eposek opok raiäi. 9 Utianik, ak owo aparau potoin, is airoie. Ak kar Anut nukan ämän roianik, areawon ro aparaun potoin ra? Kiro epar senes. Is epar awarom, ko Anut nukan ämän roianik, areäu ro. Kos karauk Anut nukan ämän roianik, areäi roat itimware rau. 10 Anut nukan ämänis Jon mesin keser äiewon, ‘Anut nukas äiewon, “Rowe, isan ämän oi aräun ro äsimorta, amke koi, nan apu tuku sare musai.” ’ Malakai 3:1; Aisaia 40:3

11 Is ak epar senes awarom, Jon nukas okoro omnokou pakan roasiret erekapu itimware rau. Utianik, inok ro ko Anut nukan amuk opok enip jou wäpik, kos äiäu, ‘Anut isan kamoireäu ro näwäu, is kon inkaruru raim’ kiro ros Jon itimori rau. 12 An jomareäwon ro, Jon nukan ämän areawon ses rurisapai koi utou, karauk roat sakau orip akas Anut akan Näwäu senek ak kamwaraun sakau ataurin. Keseria, ak Anut nukan kamwaraun onok eposek aru murin. 13 Jon päu wa opok, meter Anut nukan ämän roianik, areain roat pak Moses nukan sintore ämän pak akas Anut ik kamoikaun kowai rai ämän miäi. 14 Kiro roat akas keser äiein, ‘Elaija ätäi kowai.’ Ak kiro roat akan ämän roianik, akan woiaka epar moin rai, ak äpu Jon kosar ko Elaija, kowai äiein. 15 Roasiret raiaka orik ak kiro ämän rowe!

16 Utianik, is rusapaian roasiret ak owo senek awaram? Ak mokoit eteinanak akas om sorik opok tane raumana, karauk mokoit pak sipiräiäun keser urwareäi.

17 ‘Ik asir oiäin parau urumun, utianik, ak karäu wa.’ ‘Ik op meieäin sir wemun, utianik, ak waiäu wa.’ 18 Jon ko pemara, karauk omre opok ko o pak wain an pak wa jeäwon. Kesernuk, roasiret akas keser äiein, ‘Kiro ro ko osou aru ko opok rau.’ 19 Utianik, Ro Nukan Mokoi kowon, ko o pak wain an pak jenuk, roasiret akas keser äiein, ‘Kiro ro aparwe! Ko o pak wain an sosop jeäu. Ko takis oiäi roat pak onok aru miäin roat pak akan jaunaka!’ Ak keser äiein. Utianik, Anut nukan ronkat eposek ak tawa aparia, äpu maiei kon onok eposek senes.”

20 Karauk mena kiro pakan roasiret, ak Jisas nukas kon kurur atap atap ätär marowon. Ak kiro aparianik, akan onok aru utomoi, ak woiaka pirirau wa. Keserna, Jisas nukas kiro menan roasiret kewarowon. 21 Ko äieu, “Korasin roasiret, is ak apware woiti mou. Betsaidar roasiret, ak nais apware woiti mou. Is kiro kurur näwäu atap atap Taia menan roasiret pak Saidon menan roasiret pak ak kiro kurur ätär maromin senek maro, kiro Airen roasiret ak woiaka aru monuk, kurte omjo sirop takeanik, aitap opok tane rawoi. Kiro onok keserin kiro akan onok aru pakan ätäi woiaka piririn! 22 Is ak epar senes awarom, tawa Anut nukas ätäi koi roasiret wasarewaraun ses opok Taia pak Saidon roasiret pak ak usu äiäknak owaiei, utianik, rusapaian roasiret ak usu näwäu senes owaiei! 23 Ak Kapaneam roasiret, ak akasar omar oik tonaiei ra? Epar senes, ak wa tonaiei. Anut nukas ak up uru ep näwäu opok känkurwarai. Okoro kurur ak ätär marom senek Sodom menan roasiret ak nais kesek kurur ätär maromin maro, ak rurisapai rawoi! 24 Keserianik, is ak awarom, ak äpu maiei, Anut nuka ätäi koi roasir wasarewaraun ses opok Sodom usu äiäknak owaiei, utianik, rusapaian roasiret usu näwäu senes owaiei.”

25 Kiro ses opok Jisas nukas äiewon, “Moni, na karar omar pak omnokou pak akan Näwäu, is nan enmat jou mom, owon, na nan onok eposek äpu miäin roasiret pak skul manoin roasiret akan amiakap ämäi maromon. Utianik, na kiro onok eposek äpu wa roasiret erekapu ätär maromon. 26 Moni kiro onok epar nakasar nan ronkatis kesermon.

27 Isan Monias osap erekapu isan ipi opok mowon. Kar ros kon Mokoi äpu wa miäu, momok nuka karar äpu. Kar ros kiro mokoin momok äpu mau senek wa, kon mokois karar momok äpu. Kiro mokois roasiret kosar sare mareanik, kon momok ätär maronuk, ak nais ko äpu maiei.

28 Roasiret, ak sarau sakau momoi, usu näwäu orip orip ämäi ariai, rusapai ak erekapu is siarap kouna, sume rawaiei. 29 Ak okoro ämän isas ak tamaromin oianik, tainoraiei. Owon, is kasi wa peäu, is roasiret eposek sarwareäim. Keserita, akan woiaka päurar rawai. 30 Ak isan ämän tainornai, kiro usu näwäu wa, ak tainoraun itok.” Jeremaia 6:16