6
Memeqemeaŋ ejemba ii kaleŋ oŋomakebu.
1 * Mat 23.5Jiisasnoŋ kokaeŋ kuma oŋono, “Mono kokaembaajoŋ galeŋ meŋ aoŋ laligowu: Nanamemeŋgia solaŋa dindiŋa ii ejembanoŋ iima oŋoojoŋ mogi ubaatiwaajoŋ ama mende amakebu. Kaeŋ amakebuti eeŋ, oŋoo Maŋgia Siwenoŋ laligoji, iinoŋ mono siligiaa tosaya mende oŋono tawa mende buŋa qeŋ aowuya.
2 “Kawaajoŋ memeqemeaŋ ejemba kaleŋ oŋomanjeŋ ii qenjaaronoŋ komaŋ romombo uuŋ qele ambutiwaajoŋ mende amba. Uumeleembaa ejemba seleseleya yoŋonoŋ ejembanoŋ meŋ biwiiŋ oŋombutiwaajoŋ moma qamakooli mirinoŋ ano kana somatanoŋ kema ejemba iŋiima kaeŋ amakeju. Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu, Yoŋonoŋ mono siligiaa tawaya kuuya buŋa qeŋ aodaborogi Siwe Toyanoŋ ii mende toroqewaa.
3 “Giinoŋ kaeŋ mende ambato, memeqemeaŋ ejemba kaleŋ oŋomanjeŋ boro dindiŋganoŋ nomaeŋ anji, boro qaniganoŋ ii mende moba.* Boroga qaniganoŋ ii mende mobaati, qaa iikawaa kania ii kokaeŋ: Ii mono aasaŋgoyanoŋ ana komunjua alaganoŋ kaaŋagadeeŋ ii mende moba. Anutunoŋ sololooŋ gono gawoŋ awaa afaaŋgoŋ meŋkejaŋi, ii mono geeŋgo duduuŋkejaŋ. 4 Kaleŋga iikanoŋ aasaŋgoyanoŋ ero Maŋganoŋ nanamemeŋ aasaŋgoya iimakeji, iinoŋ mono tawa gombaa.” Kiaŋ.
Qamakooli gawombaa kania kokaeŋ:
Luuk 11.2-4
5 * Luuk 18.10-14“Kawaajoŋ Anutuwaa qama kooliwuti, ii mono uumeleembaa ejemba seleseleya yoŋoo so mende ambu. Yoŋonoŋ ejembanoŋ iŋiibutiwaajoŋ moma siiŋgianoŋ qamakooli mirinoŋ ano kana sosoonoŋ nama qama kooliŋkeju. Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu, Yoŋonoŋ mono siligiaa tawaya kuuya buŋa qeŋ aodaborogi Siwe Toyanoŋ ii mende toroqewaa.
6 “Giinoŋ kaeŋ mende ambato, Anutuwaa qama koolimanjeŋ mono geeŋgaa miri uuta melaanoŋ uma nagu koma Maŋga aasaŋgoyanoŋ laligoji, ii qama kooliŋ muba. Kaeŋ ana Maŋganoŋ nanamemeŋ aasaŋgoya iimakeji, iinoŋ mono tawa gombaa.
7 “Qama kooliwuti, iikanoŋ mono uumeleembaa gadokopa ejemba yoŋoo tani kaaŋa† Waba kantri yoŋonoŋ Anutu mende moma muŋ beŋsakoŋgia morota morota qama kooliŋ qaa omaya julujulu ii tondu jeŋ laligoju. qaa julujulu ii mende jeŋ laligowu. Yoŋonoŋ qaa je seiseiya jegi Anutunoŋ iikawaajoŋ ama geja ama moma oŋombaatiwaajoŋ romoŋgoŋkeju. 8 Mono kokaembaajoŋ yoŋoo so mende kolooŋ laligowu: Oŋo naa iwoiwaajoŋ amamaaŋ mozoqozoroŋ anjuti, Maŋgianoŋ ii mende qama kooligi waladeeŋ modaboroŋkeja. 9 Mono kokaeŋ qama kooliŋkebu:
Nonoo Maŋnana, gii Siwenoŋ laligojaŋ. Goo qaga mono toroya ewa.
10 Mono galeŋ koma nonona bentotoŋgaa hoŋa koloowa.
Goo uusiiŋga Siwenoŋ teŋ komakejuti, ii mono namonoŋ kaaŋiadeeŋ koloowa.
11 Ketewaa nenenana ii mono sonananoŋ nonomba.
12 Tosia yoŋoonoŋ tosa nonoonoŋ eji, nono ii mesaoŋ oŋonjoŋi eeŋ, gii mono iikawaa so nonoonoŋ tosa soŋgbama nonomba.
13 Aŋgobatonoŋ kamaaŋ nunuwabotiwaajoŋ mono aŋgoŋ koma nonoma Kileŋaa Toyaa borianoŋga‡ “Bologa Toyaa borianoŋga metogoŋ nonomba,” tosianoŋ qaa ii kokaeŋ meleenju: bologanoŋga metogoŋ nonomba. metogoŋ nonomba. (Gii geeŋgo bentotoŋ Toya, ku-usuŋ Toya ano asamararaŋ Toya ii kambaŋa kambaŋa laligoŋ kouma laligona ano tetegoya qaa laligoŋ ubaga. Ii oŋanoŋ.)
14 * Maak 11.25-26Oŋo ejemba yoŋoo siŋgisoŋgogia mesaowuti eeŋ, Siwe Maŋgianoŋ mono kaaŋagadeeŋ oŋoo siŋgisoŋgogia mesaowaa. 15 Mesaowaato, ejemba yoŋoo siŋgisoŋgogia mende mesaowuti eeŋ, Maŋgianoŋ mono kaaŋagadeeŋ oŋoo siŋgisoŋgogia mende mesaowaa. Kiaŋ.
Nene siŋgi laaligo ii kokaeŋ amakebu:
16 “Nene siŋgi laligowuti, iikanoŋ mono uumeleembaa ejemba seleseleya kaaŋa kubosobosole mende ama laligowu. Yoŋonoŋ Anutuwaajoŋ nene siŋgi laligoŋkejuti, ejembanoŋ ii iibutiwaajoŋ ama ziliŋzoloŋ ama jaasewaŋgianoŋ saabesaabe kolooŋkeja. Niinoŋ qaa hoŋa tooŋ moŋ kokaeŋ iŋijowe mobu, Yoŋonoŋ mono siligiaa tawaya kuuya buŋa qeŋ aodaborogi Siwe Toyanoŋ ii mende toroqewaa.
17 “Giinoŋ kaeŋ mende ambato, Anutuwaajoŋ nenewaa siŋgi laligoŋ kanoŋ mono tonoŋ gbabulunoŋ me saifenoŋ jaasewaŋga soŋgbama waŋ juga qeŋ laligowa. 18 Kaeŋ ama nenewaa siŋgi laligona ejembanoŋ qaagoto, Maŋga aasaŋgoyanoŋ laligoji, iinoŋ ii iibaa. Kaeŋ ana Maŋganoŋ nanamemeŋ aasaŋgoya iimakeji, iinoŋ mono tawa gombaa. Kiaŋ.
Iwoi sewaŋa somata ii mono Siwenoŋ meŋ kululuuwu.
Luuk 12.33-34
19 * Jei 5.2-3“Moneŋ hina iwoi ii mono namonoŋ eŋ oŋombaatiwaajoŋ mende meŋ kululuuwu. Kaeŋ meŋ kululuugi kanoŋ dumunjaŋ gejalolonoŋ ii kitogi kasukerajuju rost (kufeŋ) meŋ boliro kikekakasililiŋ yoŋonoŋ miri qosoma uma yoŋgoro meŋkeju.
20 “Namonoŋ qaagoto, Anutuwaa uusiiŋa teŋ koŋgi qabuŋagianoŋ somariiwaatiwaajoŋ mono kaparaŋ komakebu. Kaeŋ aŋgi maa suaŋgia qaita moŋ ii Siwe gomanoŋ ero gureŋ dumunjanoŋ ii mende kitogi kasukerajuju rost (kufeŋ) ii mende meŋ boliwuya. Kikekakasililiŋ yoŋonoŋ eu uma miri qosoma iwoi yoŋgoro mende mewuya. 21 Iwoiwaajoŋ akadamuya meŋ mona uji, iikanoŋ miri moŋgeŋ ero giinoŋ mono uuga kaaŋagadeeŋ iikanoŋ qokotaaŋ laligowaga. Kiaŋ.
Selewaa asasaga ii jaanana.
Luuk 11.34-36
22 “Goo jaaga ii uu selegaa kiwaya kolooja. Kawaajoŋ ji moŋnoŋ jaaga mende meŋ boliji eeŋ, iikanoŋ mono tooŋ asaridabororo Anutuwaa asasaganoŋ saanoŋ uuganoŋ meŋ asariro laaligoga kuuya asasaganoŋ laligowaga.
23 “Asasaganoŋ laligowaato, siiŋ kombombaŋa bologanoŋ me iwoi moŋnoŋ jaaga meŋ boliŋ asasaga kojaŋgiji eeŋ, iikanoŋ selewaa laaligoga kuuya kaaŋagadeeŋ meŋ tiiro paŋgamaŋ uutanoŋ umbuqumbiaŋ laligowaga. Kaeŋ kolooro paŋgamanoŋ uugaa asasaga kojaŋgiro tiiji eeŋ, geeŋgaa paŋgamanoŋ mono ‘Yei!’ damubiribiriawo kolooja. Kiaŋ.
Anutuga me moneŋga moma laariwaga?
Luuk 16.13; 12.22-31
24 “Moŋnoŋ poŋ woi weleŋ qeŋ oromambaajoŋ amamaaŋkeja. Moŋnoŋ kaeŋ amambaajoŋ moji, iinoŋ mono moŋ kazi ama muŋ moŋ uutanoŋ jopagowaa. Mombaanoŋ qokotaaŋ moŋ jejewili ama mubaa. Kawaajoŋ oŋonoŋ Anutu ano moneŋ hina ii mindiriŋ weleŋ qeŋ orombombaajoŋ amamaawuya. Kiaŋ.
Anutu moma laariŋ majakaka mende mobu.
25 “Kaeŋ kolooro niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu: Oŋo namonoŋ laligowutiwaa majakakaya ii kokaeŋ jeŋ mende mobu, ‘Mono naa iwoiga aŋguŋ aoŋ newonaga ano naa iwoinoŋ selenana esuuwonaga?’ Jaagiawo laligojuti, iikanoŋ iwoi hoŋa kolooro nenenoŋ iikawaa qereweŋa kolooja. Selegiawo laligojuti, iikanoŋ iwoi hoŋa kolooro opo surunoŋ iikawaa qereweŋa kolooja. Mono ii romoŋgowu.
26 “Kanakeewaŋ kooŋa kooŋa ii mono iŋiibu. Yoŋonoŋ nene kota mende qosoma kororooŋkeju. Dumuŋ hoŋa ii mende kotoŋ kowi mirigianoŋ mende meŋ kululuuŋkeju. Ii qaago totooŋ ano oŋoo Siwe Maŋgianoŋ mono kileŋ ii uŋuagiŋkeja. Oŋo kooŋ yoŋoo so qaagoto, oŋoo sewaŋgianoŋ mono kooŋ sewaŋgia uŋuuguŋ uuta kolooja me qaago? Mono ii romoŋgogi kemba.
27 “Oŋoonoŋga moŋnoŋ majakaka moma iikaaŋa kanoŋ namonoŋ laligowaatiwaa kambaŋa ii weeŋ motooŋgowaa so meŋ toroqewaa me qaago? Ii qaago totooŋ!§ Tosianoŋ jawo 27 ii kokaeŋ meleema jeju: Oŋoonoŋga moŋnoŋ majakaka moma iikaaŋa kanoŋ selia wan fiitwaa so toroqeŋ meŋ korimambaajoŋ amamaawaa. 28 Opo surugiaajoŋ mono nomaembaajoŋ majakaka moju? Ii mende sokonja. Sombembaa japu jariŋ juraya somariiŋkejuti, mono ii uuŋ iŋiibu. Yoŋonoŋ opo surugiaajoŋ beweso mende loŋgbamakeju ano gawoŋ tosaaŋa mende meŋkeju.
29 * 1 Kiŋ 10.4-7; 2 Hist 9.3-6“Ii kileŋ niinoŋ kokaeŋ iŋijowe mobu, Kiŋ Solomonoŋ goul silwaya qeragoŋ asombilibiliawo laligoroto, iwaa malekuya ii leiŋ firindua me jura mombaa so iimasiiŋsiiŋawo mende kolooro. 30 Sombembaa japu jariŋ juraya tooŋ kete kosonananoŋ ero woraŋ koŋgi kamaaro meŋ kululuuŋ giliŋ oogi jewaato, ii kileŋ Anutunoŋ ii awaagadeeŋ menjereŋgoŋkeja. Kawaajoŋ iinoŋ oŋo kaaŋagadeeŋ saanoŋ esuuŋ oŋombaa. Oŋonoŋ japu jariŋ jurayaa so qaago. Anutunoŋ kalaŋ koma oŋomambaajoŋ moma iikawaajoŋ siiŋa uuta momakeja. Oo ejemba, momalaarigianoŋ mono naambaajoŋ eeŋ toontooŋ melaada kolooja?
31 “Kaeŋ kolooro oŋo mono laaligogiaa majakaka ano motoqoto mende momakebu. Ii moma bimooŋ kokaeŋ jewubo, ‘Nono mono naa nene apuga newonaga?’ ano ‘Naa iwoinoŋ selenana esuuwonaga?’
32 “Ii kokaembaajoŋ: Uumeleembaa gadokopa yoŋonoŋ iwoi kuuya ii buŋa qeŋ aowombaajoŋ kaparaŋ koma uugere momakeju. Oŋonoŋ iwoi kuuyaajoŋ memeqemeaŋ meŋ osiŋkejuti, oŋoo Siwe Maŋgianoŋ mono ii modaboroja. 33 Iikawaa uugereya mende mobuto, wala mono Anutuwaa bentotonoŋ keuma iwaa jaanoŋ solaŋaniwombaajoŋ kaparaŋ komakebu. Uugia iikanoŋ aŋgi ero iinoŋ mono galeŋ koma oŋoma iwoi iikaaŋa kuuya ii kaaŋiadeeŋ oŋombaa.
34 “Kaeŋ ama oŋonoŋ mono woraŋ laligowutiwaa majakakaya ii mende momakebu. Worambaa majakakaya ii worambaajoŋ. Weeŋ motomotoombaa majakakagia mono aŋa aŋa bosiniŋ sogianoŋ koloowaa.” Kiaŋ.
*6:3: Boroga qaniganoŋ ii mende mobaati, qaa iikawaa kania ii kokaeŋ: Ii mono aasaŋgoyanoŋ ana komunjua alaganoŋ kaaŋagadeeŋ ii mende moba. Anutunoŋ sololooŋ gono gawoŋ awaa afaaŋgoŋ meŋkejaŋi, ii mono geeŋgo duduuŋkejaŋ.
†6:7: Waba kantri yoŋonoŋ Anutu mende moma muŋ beŋsakoŋgia morota morota qama kooliŋ qaa omaya julujulu ii tondu jeŋ laligoju.
‡6:13: “Bologa Toyaa borianoŋga metogoŋ nonomba,” tosianoŋ qaa ii kokaeŋ meleenju: bologanoŋga metogoŋ nonomba.
§6:27: Tosianoŋ jawo 27 ii kokaeŋ meleema jeju: Oŋoonoŋga moŋnoŋ majakaka moma iikaaŋa kanoŋ selia wan fiitwaa so toroqeŋ meŋ korimambaajoŋ amamaawaa.
*6:29: 1 Kiŋ 10.4-7; 2 Hist 9.3-6