1 Antiokia sitinoŋ tosianoŋ uugia meleema uumeleeŋ kanageso koloogi jotamemegia kokaaŋanoŋ gejatootoo qaa jeŋ kuma oŋoma laligogi: Qagia Barnabas ano Simeon qata moŋ Injaŋa (Griik qaanoŋ Naija) ano Lusius (Sairini gomambaajoŋ), Manaiŋ (ii poŋ gawana Herod* Herod Antipas iinoŋ gbani 4 B. C. – 39 A. D. kanoŋ Galili ano Perea prowins woi ii galeŋ koma oŋoma laligoro. iwo motooŋ laligoŋ somariiri) ano Sool. 2 Uumeleeŋ kanageso yoŋonoŋ Pombaa waeya meŋ mepeseeŋ nene siŋgi laligogi iikanoŋ Uŋa Toroyanoŋ kokaeŋ iŋijoro, “Niinoŋ Barnabas ano Sool gawoŋ qaita moŋ mewaotiwaajoŋ meweeŋgoŋ oroombe. Kawaajoŋ oŋonoŋ mono ii jeŋ tegoŋ wasiŋ oroŋgi kembao.”

3 Kaeŋ iŋijoro qama kooliwombaajoŋ nene siŋgi laligoŋ borogia waŋgaranoŋ aŋgi Pombaa ku-usuŋanoŋ turuŋ orono wasiŋ oroŋgi keni. Kiaŋ.

4 Uŋa Toroyanoŋ kaeŋ wasiŋ orono gomaŋ qata Selusia kanoŋ kemeri. Kanoŋ kemeŋ waŋgonoŋ uri opo sel horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro kema wato Saiprus kawaa weeŋ koukoutanoŋ keugi. 5 Keugi siti qata Salamis kanoŋ kema Juuda ejemba yoŋoo qamakooli miria miria kanoŋ uma Anutuwaa Buŋa qaa jeŋ uu kuuŋ oŋoni. Eja qata Jon ii kaaŋagadeeŋ wani yorowo kema kaŋ ala ilailaagaraga laligoro. 6 Kaeŋ laligoŋ wato kuuya liligoŋ kotoŋ leegeŋ weeŋ kemekemetanoŋ Pafos sitinoŋ keugi. Kanoŋ keuma Juuda eja qata Barjiisas mokoloogi. Iinoŋ oweŋ jenaŋ ejaga kolooŋ gejatootoo eja takapolakaya laligoro.

7 Oweŋ eja ii wato kawaa kiapya qata Sergius Pool iwaa mirinoŋ rama laligoro. Kiap iikanoŋ momakooto ejaga laligoro. Kaaŋa laligoŋ Anutuwaanoŋ Buŋa qaa momambaa siiŋa eŋ muro Barnabas Sool koma horoŋ orono iwaanoŋ kari. 8 Karito, Elimas, (oweŋ memewaajoŋ qata Griik qaanoŋ kaeŋ jeŋkegiti,) iinoŋ kiapnoŋ Anutu moma laariŋ mubabotiwaajoŋ tuarenjeŋ ama oroma kiap uuta qaanoŋ eŋkaloloŋ memambaajoŋ aŋgobato mero. 9 Aŋgobato mero Sool, qata moŋ Pool qagiti, Uŋa Toroyanoŋ iwaa uuta saa qero Elimas tororo iima kotoro.

10 Iima kotoŋ kokaeŋ jeŋ muro, “Yei! Umbuqumbuliŋ eja, gii mono Kileŋaa Toyaa mera koloojaŋ. Satanoŋ uuga osoŋkakale ambembo meŋ gono selenoŋ kuukuu kania kania ama laligoŋkejaŋ. Qaa dindiŋa kuuyaa kereya kolooŋ Pombaanoŋ kana dindiŋa meeraŋgona dogoŋkeji, ii mono mesaowaga me? 11 Kawaajoŋ moba! Poŋnoŋ mono boria qaganoŋ ano esuŋanoŋ turuŋ gono jaaga gooro weeŋ asasaga iimambaajoŋ amamaawaga. Iinoŋ kambaŋ merotiwaa so mono jinjauŋ qeŋ laligowa.” Jeŋ muro iikanondeeŋ paŋgamanoŋ qaganoŋ kamaaŋ tururo umuŋ koma titou kuuŋ iliŋwaliŋ qeŋ kema kaŋ borianoŋ mewutiwaajoŋ qisiŋ borianoŋ koromojoroŋ ano. 12 Iwoi ii kolooro kiapnoŋ ii iima Pombaa Buŋa qaa momoyaajoŋ waliŋgoŋ moma laariŋ muro. Kiaŋ.

13 Poolnoŋ neŋauruta yoŋowo Pafos gomaŋ mesaoŋ waŋgonoŋ ugi opo sel horoŋ mororoŋgogi haamonoŋ naŋgoro kema laligoŋ Pamfilia prowinswaa siti qata Perga kanoŋ keugi. Kanoŋ keuma nama Jonoŋ oromesaoŋ eleema Jerusalem sitinoŋ karo. 14 Eleema karoto, yoronoŋ Perga siti mesaoŋ toroqeŋ kema Pisidia prowinswaa taoŋ qata Antiokia kanoŋ keuri. Kanoŋ keuma Sabat kendonoŋ qamakooli mirigianoŋ uma rari. 15 Rari qamakooli miriwaa galeŋ yoŋonoŋ Mooseswaa Kana qaa ano gejatootoo yoŋoonoŋ Buju Tere weeŋgoŋ weleŋ aŋgi kamaaŋ kokaeŋ qisiŋ oroŋgi, “Alawoinana, oroonoŋ qaa moŋ kanageso uunana kuuwaotiwaajoŋ eji eeŋ, ii mono saanoŋ jeri moboŋa.”

16 Kaeŋ qisiŋ oroŋgi Poolnoŋ waama boro kuma kokaeŋ jero, “Israel wabaurunana ano baloŋ toya nonowo Anutu waeya meŋ mepeseeŋkejuti, oŋo mono geja ama mobu. 17  * Eks 1.7; 12.51Israel ejemba tuuŋ ananaa beŋnana ii Anutu. Iinoŋ bemunjaleurunana meweeŋgoŋ oŋono ambosakoŋurunananoŋ Iijipt gomanoŋ kema waba kolooŋ laligogi. Anutunoŋ kambaŋ kanoŋ Israel ejemba tuuŋ ii toomoriaŋ oŋono seiŋ qabuŋagiawo koloogi. Kaeŋ koloogi Anutunoŋ aŋgoleto meŋ ku-usuŋa qendeema iikanoŋ uŋuano Iijipt kantri mesaoŋ seleeŋgeŋ kagi.

18  * Jaŋ 14.34; Dut 1.31“Kaŋ laligoŋ baloŋ qararaŋkoŋkoŋanoŋ kotoŋ kaŋ nanamemeŋ bologa ama meŋ laligogi Anutuwaa iriŋa soono gbani 40:waa so uubooli moma laligoro. 19  * Dut 7.1; Joos 14.1Moma laligoroto, kileŋ kaŋ laligoŋ Keinan gomanoŋ kougi. Kougi iikanoŋ kanageso tuuŋ 7 konjoma kondeema oŋoma baloŋgia meŋ mendeema isiurunana toya toya koloowutiwaajoŋ buŋa qeŋ oŋono. 20  * Poŋ 2.16; 1 Sml 3.20“Kaeŋ kolooro gbani 450 kawaa so keno. Iikawaa gematanoŋ Anutunoŋ jenteegowaa eja poŋa poŋa (Judge) kuuŋ oŋono. Ii kuuŋ oŋono laligoŋ kougi Samuelnoŋ kolooro. Iinoŋ jenteegowaa eja poŋ konoga kolooŋ gejatootoo ejaga laligoro.

21  * 1 Sml 8.5; 10.21“Samuelnoŋ kolooŋ laligoro kambaŋ iikanoŋ kiŋ pombaajoŋ Anutu welema mugi eja qata Sool oŋono. Sool iinoŋ Benjamin isi yoŋoonoŋga eja qata Kiis iwaa meriaga kolooro ano gbani 40:waa so kiŋ poŋgia laligoro. 22  * 1 Sml 13.14; 16.12; Ond 89.20Ii laligoroto, Anutunoŋ Sool utegoŋ kitianoŋ eja qata Deiwid kiŋ eja poŋgia koloowaatiwaajoŋ meweeŋgoŋ kuuro. Kuuŋ kania jeŋ asariŋ kokaeŋ jero, ‘Niinoŋ Jesiwaa meria Deiwid mokoloojeŋ. Iwaa uuta gosiŋ mobe saanoŋ sokoma nonja. Iinoŋ nanamemeŋa kuuya kanoŋ noo jena teŋ koma laligowaa.’ 23 Anutunoŋ wala eeŋanoŋ Hamoqeqe Toya wasiŋ nonombaatiwaajoŋ jeroti, soomoŋgo qaa iikawaa oŋanoŋ mono kokaeŋ kolooro: Deiwidwaa gbiliuruta yoŋoonoŋga eja qata Jiisas kolooro Anutunoŋ ii Israel tuuŋ nonoo Hamoqeqe Tonana kolooŋ laligowaatiwaajoŋ kuuro.

24  * Maak 1.4; Luuk 3.3“Jiisasnoŋ mende asugiro waladeeŋ iikanoŋ Jonoŋ kaŋ kokaeŋ jeŋ laligoro, ‘Oŋo mono uugia meleembu. Uugia meleeŋgi niinoŋ oomulu meŋ oŋomaŋa.’ Kaeŋ jeŋ Israel ejemba tuuŋ kuuya uu kuuŋ oŋoma laligoro. 25  * Mat 3.11; Maak 1.7; Luuk 3.16; Jon 1.20, 27Kaeŋ laligoroto, iinoŋ gomaŋlili gawoŋa mendaboromambaajoŋ ama iikanoŋ kokaeŋ iŋijoro, ‘Oŋo noojoŋ nomaeŋ romoŋgoju? Iwoi romoŋgojuti, niinoŋ ii qaagoto, mobu, noo gemananoŋ eja moŋ kawaa. Iinoŋ karo niinoŋ iwaa kooroŋanoŋ kamaaŋqeqeta laligojeŋiwaajoŋ wayaŋgesoya besaaŋ kana esu kasia isamambaajoŋ moma bimbiŋgomaŋa.’

26 “Oo alauruna, Aabrahambaa gbiliuruta ano baloŋ toya oŋonoŋ nonowo Anutu waeya meŋ mepeseeŋkejuti, Anutunoŋ hamo qeŋ nonombaatiwaa Buŋaya ii ano nonoonoŋ kaja. 27 Iikawaa kania ii kokaeŋ: Jerusalem toya ano galeŋurunana yoŋonoŋ Jiisaswaa kania mende moma kotogi. Gejatootoo yoŋoonoŋ Buju Tere Sabat kendoŋ so weeŋgoŋkejuto, iikawaa kania ii mende moma asariŋkeju. Kaaŋa tompiŋ laligojuto, kileŋ galeŋkoŋkoŋ ejaurunananoŋ Jiisas komuwaatiwaa qaaya jeŋ tegogi gejatootoo ejemba yoŋoonoŋ qaa ii iikaaŋa kanoŋ hoŋawo kolooro. 28  * Mat 27.22-23; Maak 15.13-14; Luuk 23.21-23; Jon 19.15Yoŋonoŋ Jiisas koomuwaa buŋa koloowaatiwaa so qaa kania moŋgama moŋ mende mokolooŋ kileŋ “Kozigeŋ!” qagi. Qama Pailotnoŋ jeŋ tegoro komuwaatiwaajoŋ qama weleŋgi.

29  * Mat 27.57-61; Maak 15.42-47; Luuk 23.50-56; Jon 19.38-42“Iwaajoŋ qaa kuuya oogita eji, yoŋonoŋ mono iikawaa so aŋgi hoŋa koloodabororo Jiisas gerenoŋga metogoŋ kamaaŋ qasirinoŋ kema jamo kobaa uutanoŋ aŋgi. 30 Aŋgito, Anutunoŋ ii koomu-noŋga meŋ gbiliro waaro. 31  * Apo 1.3Waaro iwo Galili prowinsnoŋga Jerusalem sitinoŋ kagiti, ii mono weeŋ boria mamaga asugiŋ oŋono. Alauruta asugiŋ oŋonoti, iyoŋonoŋ kambaŋ kokaamba ejemba batugianoŋ daŋgunu kaaŋa nama kania naŋgoŋ jeŋ asariŋ laligoju. 32 Anutunoŋ Juuda ambosakoŋurunana yoŋowo iwoi amambaa qaa jeŋ somoŋgorota nono iyoŋoo gbiliurugia kolooniŋ qaa walaga iikawaa oŋanoŋ mono kambaŋ kokaamba nonoojoŋ kokaeŋ kolooro: Iinoŋ Jiisas meŋ gbiliro waama laligoja. Kawaajoŋ nononoŋ iikawaa Oligaa Buŋa ii jeŋ asariŋ oŋonjoŋ.

33  * Ond 2.7“Anutunoŋ Jiisaswaajoŋ qaa jero Deiwidnoŋ moro Ondino (Buk song) jaŋgo woi kanoŋ kokaeŋ oorota eja,

38 “Eja alauruna, kawaajoŋ qaa koi mono mobu: Anutunoŋ Jiisaswaajoŋ ama siŋgisoŋgogia mesaoŋ soŋgbambaa. Nononoŋ iikawaa Buŋaya jeŋ asariŋ oŋonjoŋ. 39 Wala ‘Mooseswaanoŋ Kana qaa otaaŋ iikaaŋa kanoŋ solaŋa koloowoŋa,’ jeninto, iikanoŋ iinoŋ woinoŋ osiŋ amamaaŋ laligoniŋ. Kaeŋ laligoninto, kambaŋ kokaamba daeŋ yoŋonoŋ Jiisas moma laariŋ iwo qokotaawuti, Anutunoŋ mono kuuya yoŋoo qaagia jeŋ tegoro solaŋaniwuya. 40 Gejatootoo ejembanoŋ qaa jeŋ oogita eji, Anutunoŋ iikawaa so iroŋa meleeno qagianoŋ ubabotiwaajoŋ mono toogia moma galeŋgia meŋ aowu. Qaa kaaŋa moŋ ii kokaeŋ,

42 Poolnoŋ kaeŋ jero Barnabaswo qamakooli miri mesaoŋ kamaari tosianoŋ kokaeŋ qisiŋ oroŋgi, “Nono qaa koi mombo mobombaajoŋ mojoŋ. Kawaajoŋ ii Sabat kendoŋ moŋ eukanoŋ saanoŋ toroqeŋ jeri mobonaga.” 43 Qamakooli mirinoŋga kamaaŋ deeŋgi ejemba mamaganoŋ Pool ano Barnabas kanagaranoŋ orotaagi. Tosianoŋ Juudaga koloogi ano tosianoŋ waba kantrinoŋa koloogito, Juuda yoŋowo toroqeŋ laligogi. Yoŋonoŋ orotaagi amiŋ moma qambaŋmambaŋ qaa kokaeŋ oŋoni, “Anutunoŋ kaleŋmoriaŋ oŋonoti, iikanoŋ mono boŋ qeŋ nambu.”

44 Sabat kendoŋ moŋ kaŋ kuuroti, iikanoŋ taoŋ baloŋ iikawaa ejembaya ii kololooŋ “Anutuwaa Buŋa qaa moboŋa,” jeŋ kouma ajoroogi. 45 Kouma ajoroogi Juuda yoŋonoŋ ejemba tuuŋa tuuŋa iŋiima iriŋgia soondabororo. Soondabororo Poolwaanoŋ qaa qewombaajoŋ jenoŋkooli ama niinoŋgiinoŋ jeŋ mepaqepae ama oroŋgi. 46 Kaeŋ ama oroŋgi Pool Barnabas yoronoŋ awasaŋkaka kotiiŋ nama qaa kokaeŋ jeri, “Anutunoŋ gawoŋ noronotiwaa so Buŋaya wala Juuda ejemba iŋijoniŋ sokonagato, oŋo ii gema qeŋ laŋ kokaeŋ jeju, ‘Nono laaligo kotiga uutanoŋ keuboŋatiwaa so qaago.’ Kawaajoŋ mobu, noronoŋ mono oŋomesaoŋ waba kantria kantria yoŋoonoŋ eleema kembota. 47  * Ais 42.6; 49.6Poŋnoŋ iikawaa qaaya kokaeŋ jeŋ kotoŋ nonono,

48 Kaeŋ jeri baloŋ toya Juuda mende laligogiti, iyoŋonoŋ moma uugia qeaŋgoro Pombaa Buŋaya mepeseegi. Mepeseeŋ laaligo kotigaa buŋa koloowutiwaajoŋ Anutunoŋ moma gosiŋ oŋonoti, iyoŋonoŋ iikawaa so uugia meleema Jiisaswaa Buŋaya moma laarigi.

49 Moma laarigi Pombaa Buŋa qaa jeŋ seigi prowins kuuya sokoma keno. 50 Saanoŋ kenoto, Juuda yoŋonoŋ taombaa eja geria ano emba uuta Anutu goda qeŋ laligogiti, iyoŋoo uugia qaanoŋ osoŋ kuuŋ Pool Barnabas motooŋ sisiwerowero ama oroma gomaŋ mirigianoŋga orotaagi. 51  * Mat 10.14; Maak 6.11; Luuk 9.5; 10.11Kembaotiwaajoŋ ama telambelaŋgia qendeema kokaeŋ iŋijori, “Noro oŋoo balonoŋ kari sububuŋ kana tambonaranoŋ mokotaaji, ii mono qesaari oŋoaŋgiaageŋ eleema kemebaa.” Kaeŋ iŋijori kaniagara solaŋa moma kotogi kema Galesia prowins uutanoŋ siti qata Aikoniam kanoŋ keuri. 52 Keurito, gowokourunana Antiokia taonoŋ laligogiti, Uŋa Toroyanoŋ iyoŋoo uugia saa qero honoŋa mende aisooŋ laligogi. Kiaŋ.