1 Jesus ni aru ake tana taka sinahuru maa ttakarua disaipol raa no uii ake naa mahi TeAtua raa ki laatou, teenaa ki lavaa naa tama naa te hanahana naa tippua aa ki lavaa laatou te hakamasike naa tama e laavea te kau maki hakkaatoa. 2 Teenei naa inoa naa tama ni tukua ki heheuna ma ni aposol Jesus:

5 I te saaita Jesus ni heuna ana aposol naa ki oo raa, a Ia ni taratara ake peelaa ki laatou, “Kootou see oo atu ki naa matakaaina naa tama i naa henua sara aa ma naa matakaaina iloto Samaria. 6 Kootou oo ki naa tama te kanohenua Israel; te kanohenua e mee pee ko naa sipsip e hurohuro ssiri. 7 Kootou oo atu no hakaea atu peelaa ki naa tama naa, ‘Te Nohorana te Lani raa ku saaita atu ki kootou!’✡ Lk 10.4-12 8 Kootou ki haia kootou naa tama e mmaki raa ki taukalleka, hakaora naa tama e mmate, haia naa tama e laavea te maki leprosi raa ki taukalleka, aa ku hanahana naa tippua e tau i naa tama. Naa mahi naa ni kauatu vare ki kootou, aa teenaa, kootou see mee ma ki tauia kootou i te saaita kootou e mee naa mee naa. 9 Te saaita kootou e oo raa, kootou ki see too ni mane ma ko naa kol, naa siliva, aa ma ni peni e mmea ka oo ma kootou; 10 kootou see ppiki ma ni paeke haohao hekau, aa seai ma ni soa naa kkahu kootou, aa seai ma ni taka aa ma ni tokotoko ma ki oo ma kootou. I te aa, i kootou naa e heheuna iaa nau, teenaa naa tama i naa kina naa e tau te kauatu ni mee ma kootou.✡ 1 Cor 9.14; 1 Tim 5.18

11 “Te saaita kootou e ttae atu ki se matakaaina, kootou ku mmata i te tama ma ki hanatu no toa kootou raa, aa kootou ku oo atu no nnoho ma te tama naa ki tae iloo ki te saaita kootou ma ki massike i te kina naa ki oo. 12 Te saaita kootou e uru atu ki loto se hare, kootou ki purepure atu ki naa tama te hare naa peelaa, ‘Te laaoi TeAtua ki takoto i te hare nei.’ 13 Ki mee maa naa tama te hare naa e fiffai maa kootou ki nnoho ma laatou raa, teenaa naa purepure kootou naa ma ki takkoto i te hare naa; aa ki mee maa naa tama naa see fiffai maa kootou e nnoho ma laatou raa, naa purepure kootou naa e ahe koi ma kootou. 14 Aa ki mee kootou e oo atu ki se hare, aa seai ki se matakaaina, aa naa tama i te kina naa see fiffai maa kootou ki oo ake, aa seai maa see hakannoo ki kootou, teenaa kootou ku tahitahi naa vae kootou aa kootou ku tiiake kootou te henua naa.✡ Acts 13.51 15 Nau e taratara atu ki kootou: i te Aso te Hakatonu TeAtua raa, naa haaeo TeAtua ni ppesi ki naa tama i Sodom ma Gomora raa ma ki see tae ki ana haaeo ma ki ppesi atu ki naa tama te matakaaina naa!✡ Mt 11.24; Gen 19.24-28

16 “Kootou hakannoo mai! Kootou e heunatia a nau pee ko naa sukua sipsip e kaavea ki ttaka ma naa poi vao e kaittama. Kootou ki hai karamata pee ko naa kata ka meemee seemuu pee ko naa rupe.✡ Lk 10.3 17 Kootou ki roorosi hakaraaoi iloo. E mee naa tama ma ki oo atu no tauhia kootou no taakina ki te koti, aa kootou ma ki sarua iloto naa hare lotu naa Jew. 18 Kootou ma ki taakina naa tama naa no hakatuuria imua naa tuku ma naa hakamau, i te aa i kootou e tautari kiaa nau. Kootou ma ki hakaea te Lono Taukareka ki naa tama naa aa ma naa tama i naa henua sara. 19 Aa te saaita kootou e tauhia no taakina ki te koti raa, kootou see ssopo naa manava kootou ma kootou ma ki taratara peehea ki hakattonu kootou. I too saaita e tukua ki taratara raa, naa taratara raa ma ki kauatu kiaa koe. 20 I te aa, naa taratara ma ki tarataraina kootou naa, teenaa seai ni taratara kootou; teenaa ni taratara e kauatu TeAitu Tapu kootou Tamana ki tarataraina kootou.✡ Mk 13.9-11; Lk 12.11-12, 21.12-15

21 “Naa tama ma ki hookii naa tino taaina laatou ki taaia ki mmate; naa tammana raa ma ki mee peenaa hoki ki naa tamalliki laatou. Naa tamalliki ma ki ffuri no hakatauttau ma naa maatua laatou, teenaa ma ki lavaa te tiiake laatou aaraa tama ki oo ake no taaia naa maatua laatou ki mmate.✡ Mk 13.12; Lk 21.16 22 Naa tama hakkaatoa ma ki lotoffaaeo i kootou, i kootou e tautari kiaa nau. Tevana iaa te tama e hakataakoto tonu iaa nau no tae ki te hakaoti te maarama nei raa, te tama naa ma ki hakasaoria.✡ Mt 24.9, 13; Mk 13.13; Lk 21.17 23 Te saaita kootou e haia hakallikaina naa tama te matakaaina tokotasi, kootou ffuro ki telaa matakaaina. Nau e kauatu te taratara maaoni nei: Te saaita naa heuna kootou iloto naa matakaaina katoo iloto Israel raa seki hakaoti raa, Ttama te Henua raa ku tae mai.

24 “See hai tama e akonakina e laka i aruna tana tisa; see hai poe e lavaa te hakahiti i tana hakamau.✡ Lk 6.40; Jn 13.16, 15.20 25 Teenaa te tama e akonakina raa ki hiahia i aa ia ku mee pee ko tana tisa, aa te poe raa ki hiahia i aa ia ku mee pee ko tana hakamau. Ki mee maa te tama hakamaatua i te haanauna raa e taapaa ma ko Belsebul, teenaa naa tama hakkaatoa i te haanauna naa ma ki taapaa ki naa inoa e hakallika iaa!✡ Mt 9.34, 12.24; Mk 3.22; Lk 11.15

26 “Kootou ki see mattaku i naa tama naa. Naa mee e ttanu i te saaita nei ma ki oti ku ilotia te henua hakkaatoa, aa naa vana huu hakkaatoa ma ki oti ku hakailootia.✡ Mk 4.22; Lk 8.17 27 Aku taratara e taratara atu i te poo raa, kootou ki tarataraina naa taratara naa i te laa i aruna, aa aku taratara e taratara atu seemuu ki kootou soko kootou raa, kootou ki oo no hakaea ki te henua hakkaatoa. 28 Kootou see mattaku i naa tama e taa koi te haitino te tama, iaa see lavaa te taia laatou tana manu; kootou ki mattaku are i TeAtua, i aa Ia e lavaa te taa te haitino te tama hakapaa ma tana manu i te kina te ahi e ura see mate.

29 “Naa tamaa manu e lua e tauia koi ki te peni tokotasi, iaa seai iloo se manu i naa manu naa e lavaa te mate aa maa kootou Tamana raa ni see iloa. 30 Aa kootou iaa, TeAtua e iloa maa e hia te kooina katoo naa lauru i naa pisouru kootou. 31 Aa teenaa, kootou ki see mattaku; kootou e ttoe iaa i te inaho manu hakkaatoa!

32 “Naa tama e taratara imua naa karamata te henua maa laatou ni tama aaku raa, nau ma ki taratara hoki imua taku Tamana i te lani maa naa tama naa ni tama aaku. 33 Aa ki mee maa ni tama e taratara imua naa karamata te henua maa laatou see illoa iaa nau, nau ma ki mee ake ki taku Tamana i te lani raa i aa nau see iloa i naa tama naa.✡ 2 Tim 2.12

34 “E aa? Kootou e mannatu maa nau ni au no mee ki nnoho hakaraaoi naa tama te maarama nei? Seai iloo! Nau ni au no mee ki see nnoho hakapaa naa tama te maarama nei. 35 Nau ni au no hakkoro naa tama taanata raa ki see hakannoo ki naa tammana laatou; naa tama haahine raa ki see hakannoo ki naa tinna laatou; aa naa haahine e aavvana raa ki see hakannoo ki naa hinaona ffine laatou. 36 Naa tino hareaakina iloo kootou raa, teenaa ko naa tama ma ki tautau haaeo kootou.✡ Mic 7.6

37 “Ki mee maa te llee naa manava kootou i naa tammana ma naa tinna kootou raa e ttoe iaa i te llee naa manava kootou iaa nau, teenaa kootou see tau te mee ma ni disaipol aaku; naa tama e llee naa manava laatou i naa tama taanata ma naa tama haahine laatou, e ttoe iaa i te llee naa manava laatou iaa nau raa, naa tama naa see tau te mee ma ni disaipol aaku. 38 Naa tama see massike no amo naa kros laatou no tautari mai kiaa nau raa see tau te mee ma ni disaipol aaku.✡ Mt 16.24; Mk 8.34; Lk 9.23 39 Te tama e hakaseresere tana ora raa, a ia ma ki see kite te ora naa; aa te tama e tiiake mai tana ora no tautari kiaa nau raa, te tama naa ma ki taaohi te ora maaoni.✡ Mt 16.25; Mk 8.35; Lk 9.24, 17.33; Jn 12.25

40 “Te tama e meemee hakaraaoi atu ki kootou raa, e meemee hakaraaoi kiaa nau; aa te tama e meemee hakaraaoi iaa nau raa, a ia e meemee hakaraaoi ki te tama ni heuna ma ki au nau.✡ Mk 9.37; Lk 9.48, 10.16; Jn 13.20 41 Te tama e meemee hakaraaoi ki se pure TeAtua i aa ia e iloa maa teenaa se tama e heunatia mai TeAtua raa, te tama naa ma ki kauake tana tuuhana e noto ki te tuuhana te pure TeAtua raa ma ki too. Aa te tama e meemee hakaraaoi ki te tama e sosorina taukareka i aa ia e iloa maa teenaa se tama e taukareka raa, te tama naa ma ki kauake tana tuuhana e noto ki te tuuhana te tama e sosorina taukareka raa ma ki too. 42 Aa ki mee maa koe e kauake se vai ua koi ma ki unu se tamavare i naa tama nei, i aa koe e iloa maa ia se disaipol aaku raa, nau e kauatu te taratara maaoni nei: koe ma ki kauatu hakaraaoi iloo too tuuhana.”