6
Iesusiva mwaanra tu entara okyarara tura
(Matiu 12:1-8; Maaki 2:23-28)
Mpo enta mwaanraqaa Iesusiva nai nraaqiaranramwuvata aakyo utaqi kyakuma voti hira uiti tutoraqi nrohi varura. Nrohiqatama mwia nraaqiaranramwu uiti tamwa nteqa kyeta kyauquqi ntautiqama kyeta mwia uru nre varura. Nre varuvata Parisi vaisinramwuvanto mwihua taqeta qaqao tita, Mwaanra entaqaa qao timwa tai inraikyarama mwinramwuhua uti variavo, tita.
Mwihua mwitaa tuvaro Iesusiva mwihua timwa nyinro tiqaro, Haaru nkyi haivaqava Ntevitivavata, nai mwia vatama kye nruhuavata, kyara nraataa huvata mwihua mwitaa hu quara nkye hiave qaraqi kyaara ntumwa kyeta riaavo? Mwi entara Ntevitiva Kotira nraamwuqi vera ntero mpereti Kotirani vatora vara kyero nreqanro nteqa kyero mwiavata nruhua hini nyuvata nronrave. Kotira kyaiqa vara mwate varia vaisihua nraahu mwi kyarara nraataara vahuvaro Ntevitiva qumina vaisivanto nreqaro mwi quara nteqa kyorave, tiro.
Iesusiva mwitaa timwa kyero mwiva mwihua timwa nyinro tiqaro, Ni mwatani mwatatai nraaqiarara nronraqama kyaihana variqana nte mwaanra entaqaa ntaqikyiqana ntena kyakya hiani kyaiqara qioma varaaninrave, tiro. Iesusiva mwitaa turama.
Mwaanra entaqaa Iesusiva vaisi mpo kyauqu kyuqema kyora
(Matiu 12:9-14; Maaki 3:1-6)
Mpo enta mwaanraqaa Iesusiva mwaanra nraamwuqi uro variqaro mwakyaakya timwa nyi varuvaro vaisi mpovanto mwia kyauqu kyaatuta kukokaqama vu vaisiva varura. Mwi vaisiva varuvata mwaanra okyara tu vaisinramwuhuavata, Parisi vaisinramwuvata, variqata Iesusiraqaa qua vatarerata uti variqata qua puaa hita tiqata, Kyai variqata taqaararo Iesusiva mate mwaanra entaqaa vaisi kyauqu kukoka mwia kyuqema kyairera, mwia kyaara mwiaqaa qua vataare, timwa kyeta mwihua Iesusira apeqa hi varura.
Apeqa hi varuvaro Iesusiva mwihua nkyiari su nyaatoqi riemwa to quara ntapihi kyero kyauqu kukoka mwianra tiqaro, Sivira mwaini vaisi utaqaa nrumu variante, tuvaro mwi vaisiva siviro vaisi utaqaa varuvaro Iesusiva mwihuara tiqaro, Nte nkyi kyapara hiarita nkye mwia hiniqama ni timwa mpiate. Tire teta mwaanra qua rieqatama mwaanra entaqaa nanra nanra kyaiqave qio varaananrave? Tire mwi entaraqaa vaisi mpo kyaahaqave hiananrave, mwia uaqiamave mwataananrave? Mwaanra entaqaa tire vaisi mpo kyaahaqa hiararo mwiva qative variananrove, tire mwia ruve kyaananrave? tiro.
10 Mwitaa timwa kyero Iesusiva ekyaa vaisi mwiqi varuhua itutuma kyero taqero mwi vaisirara tiqaro, Ena kyauqu tutuante, tiro. Mwitaa tuvaro nai kyauqu tutu kyovaro mwia kyauquvanto qamwanrama kyero naitarama vahura.
11 Mwia kyauqu naitarama vahuvata mwihua mpoqama kyero raraqa tovata mwihua nai timwa mwi nai timwa mwi hita tiqata, Tire Iesusira nataamave kyaananrave? tita. Mwitaa turama.
Iesusiva nai nraaqiara 12 nramwu mwatama kyero sitora
(Matiu 10:1-4; Maaki 3:13-19)
12 Mwi entara Iesusiva Kotiravata qua tirero taaqiqaa mwaanri ntero mwiaqaa uro variqaro entaqi Kotiravata qua timwaqiro vi varuvaro 13 qaatata vuvaro mwiva mwiavata nrohu vaisihua nyaanrama kyero mwihuaqitairo vaisi 12 nramwu sita kyero mwihua nronraqama kyero mwihuara tiqaro, Nkye aposerive. nkye ni qua uro timwa nyi vaisihuama varivarave, tiro.
14 Iesusiva mwaa vaisinramwuhua sitero:
Saimoninra. Iesusiva mwia mpo nrutu nteqaro
Pitaavave tura,
Enturura. mwiva Saimoninra qata,
Iemisikya Ionikya,
Piripira,
Patoromiunra,
15 Matiura,
Tomaasira,
Iemisira. mwia Arapiasira mwaaqu,
Saimoninra. mwia nrutu mpo Seriotira,
16 Iutaasira. mwia qora nrutu Iemisira,
Iutaasi Isikeriotira. mwiva nraakiara Iesusira qovarama kyaariva varura.
Iesusiva airi nraakye qora kyaahaqama nyatora
(Matiu 4:24-25; Maaki 3:7-12)
17 Iesusiva mwi vaisinramwuhuavata sitero taaqiqaatairo uro ntantero tumu tunrenra sata siviro varura. Varuvata mwia vataqi nrohuhua airivanto mwini varuvata airi nraakye qora Iutia mwata mpo mwatukya mpo mwatukyaqitaitave, Ierusaremisaive, vevara nampisini Taiaa mwatukyave, Saitoni mwatukyave, mponatai mponatai mwihua ntuvaantuama vita 18 Iesusira qua rieta Iesusiva mwihua nriqa quani inraikyaravata taiqa kyaarive tita mwihua nrumu ntuvaantua hita varura. Vaanavantovata varu vaisihua mwihuavata nri ntovaro Iesusiva vaana titamwa kyero mwihua kyuqema kyora.
19 Iesusiva mwihua kyaahaqa huvaro mwia kepukyavanto airi nraakye qora kyaahaqama nraahu kyovatara tita, ekyaa nraakye qoravanto mwia kyaatu kyarerata uti varura.
Iesusiva qamwateta ntateta hirara timwa nyunra
(Matiu 5:1-12)
20 Iesusiva nai vataqita nrohuhua taqero mwihuara tiqaro,
Nkye vehi nraakye qora variahua nkye qamwataate.
Kotiva nkyiqa ntaqikyi varirata
nkye mwia nraakye qora varivarave.
21 Mate kyara nraataa ihata varia nraakye qorahua
nkye qamwateqata variate.
Nkye nraakiara kyara vikyokyama nrevarave.
Mate ntate varia nraakye qorahua
nkye qamwateqata variate.
Nkye nraakiara raihiqata varivarave.
22 Nkye ni mwatani mwatatai nraaqiarara ni pataqita vi varivata mwihua mwia kyaara nkyi nramwutaaqa hivarave, nkyi qoririma nyatevarave, nkyiara uaqia hi quara tivarave, nkyiara uaqia hi kyaiqara vare variavo tivarave. Nkyiara mwitaa mwitaa tivata nkye qamwateqata nraahu variate. 23 Mwihua nkyi mwitaa hiara mwianra nkyini nronraqama kyero nyaamwuni kyoqaa vahirara rieqatama mate nkyi mwutukyavanto kyuqe hirata nronraqama kye qamwataate. Haaru mwihua haivaqahuavata poropeti vaisinramwu kuaa qarama kyeta uaqiama nyatorave.
24 Nkye airi inraikya mate mwaa vateta
mwianra qamwataahua nkyiara po kye tuqo.
Nkye ekyaarama qamwataavo. 25 Nkye mate mwaa entara
kyara nraavaro vikyokya ihata variahuave.
Po, nraakiara nkyi kyara nraataa hiananrove.
Nkye raihiqata variahuave.
Po, nkye nraakiara nkyi mwutukyaqitairo uaqia hirata
ntateqata varivarave.
26 Mate mwaa entara nraakye qora
nkyi qamwata nyateqata nkyi nyutu tuaaheraahua,
nte nkyiara po tuqo. Nraakiara nkye taqevarave.
Haaru mwihua haivaqahua unra qua tu poropetihua
kuaa qarama nyatorave.
Nkyeta nramwutaahuara mwutukya vahirata variate tura
(Matiu 5:38-48)
27 Mate nkye ni qua rie variahua nte nkyi timwa nyinrenrave. Nkye nkyeta nramwutaahuara mwutukya vahirata variate. Nkyi uaqiama nyaterara nraahu rie vaisihua varivata nkye mwihuama kyuqema nyataate.
28 Nkyiara qoraqama quate tiqata nkyiara uaqia hi quara ti vaisihua, nkye mwihuara rieqata Kotirara aakyara nteqata, Kotio, mwihua kyuqema nyataante, qiate. Nkyi qoraqama nyatehuara rieqatama Kotira nraanraivaro mwiva mwihua kyaahaqa hiarive.
29 Mpovanto nkyi nraatokyai ntuteqa kyairera, tuqasaa kyaivaro hini nraatokyaivata ntuteqa kyaarive. Mpovanto nkyi vaaqatua varero mwiva nkyi tuapakyaaravata vararera hirata hia qao qiate.
30 Mpovanto mpo inraikyara nyaanru tirata qati nraahu mwiate. Mpovanto nkye vate inraikyara varairera, hia qaiqaa tita timwiante qiate. 31 Nkye mpohuara tiri mwitaa mwitaama timwataate tiqata vu nraato tintema kyeta kuaa qarama kye nkyiarivata mwitaa mwitaama nyataate.
32 Nkyiara mwutukya vahiarihua hia mwihuara nraahu nkyi mwutukya vahiarive. Nkyiara mwutukya vahiarihuara nraahu nkyi mwutukya vahirera, nanra kyuqe inraikyave Kotiraqaatai varevara? Hiama mpo inraikya varevarave. Nkye ntapihiarave. Uaqia hi kyaiqara uti variahua mwihua variqata nkyiariara mwutukya vahi vaisihua mwihuara nraahu mwutukya vaihata variarave.
33 Nkye nkyita kyuqema nyataahuara nraahu kyuqema nyataivera, nanra kyuqe inraikyave Kotiraqaatai varevara? Hiama mpo inraikya varevarave. Nkye ntapihiarave. Uaqia hi kyaiqara uti variahuavata mwitaa hiarave.
34 Nkye tiqata, Ina mwinrenrave timwa kyero iqitai quaahaqa varero qamwanrama ina varaqi nrumu mwiani vaisira mwia nraahu mwivorave. Nkye mwitaa hivera, nanra kyuqe inraikyave Kotiraqaatai varevara? Hiama mpo inraikya varevarave. Nkye ntapihiarave. Uaqia hi kyaiqara uti variahuavata nkyiari hena vaisi nyita tiqata, Mwihua kuaa qarama kye tita timwivarave, qiarave.
35 Hia nkye mwihua hiante hiate. Nkye nkyeta nramwutaahuara mwutukya vahirata mwihua kyuqema nyataate. Mpohua nkyiara munimave, mwitaa inraikyave, timwivaqe nraakiara nkyita nyianre, tivera, nkye apiara votima kye nyiate. Nkye mwitaamaqi vivaro Kotiva mwia qiata kyuqema kyero nkyi kyoqaa nyiananrove. Hia mpo vaisiara kyuqeve ti variahuavata, uaqia hi kyaiqara uti variahuavata, mwinro mwaanro mwitanahua Kotiva kyuqema nyate varirave. Kotiva kyuqe kyaiqa mwitaama kyero vare varirara tita, nkyevata mwitaa hivera, nkye qutaa Kotiva nyaamwuni varira mwia nraaqiarama varivarave.
36 Nkyi sova Kotiva po kye timwa nyate varintema kyeta nkyevata po kye timwa nyateqata variate.
Nkye ko riaa vaisihua variantema kyeta varivorave tura
(Matiu 7:1-5)
37 Nkye hia mpohua kyaiqara pupiteqata hia kyuqe hi kyaiqarave qiate. Nkye mwitaa tivaro Kotiva nkyita kyaiqaravata hia kyuqe kyaiqavema qiananrove. Nkye hia ko riaa vaisihua votima kye variqata mporara tiqata, Iqaa qua nronra vahiananrove, qiate. Nkye mwitaa tivaro Kotiva nkyitaravata tiqaro, Nkyiqa qua nronra vahiananrove, qiananrove. Nkye mpohuara tiqata, Nkye tiri uaqiama timwataa quara qaqira kye hia mwianra riemwaqi virerave, tivera, Kotivavata nkyitara tiqaro, Nkye ni qua nteqa kyaa quara qaqira kyena taunru nyataaninrave, qiananrove.
38 Nkye mpohua nyivaro Kotiva nkyitavata nyianrive. Mwiva rauru kyero raturu kyairaro itomwi viraro mpoqiavata kyoku kyairaro musaaqiro qatinani rauruananrove. Nkye nataama tukya mpohua nyinra mwi tukyaraqaama Kotiva nkyitavata nyiananrove, tiro.
39 Iesusiva mwitaa timwa kyero mwiva mpo quaqaa ntumwa kyero tiqaro, Vu qipa quari vaisiva hiama qio nai henanra vu qipa quaninra kyauqu tuvare viqaro aanra nraamwu taananrove. Mwiva mwitaa hirera, mwitanahuaqama ontiqi tumu ntivarave.
40 Qua riemwaqiro vi vaisiva hiama nai mwia qua timwa mwi vaisira nraatarero. Qua riemwaqiro vi vaisiva riemwaqiro viro ekyaa okyara taqero mwiaqaatairo mwitanahua kuaa qarama varivarave.
41 E nanraqamave mwata mwumwuvanto ena qata vakyaa vuqi viqe taira taqeqara ina vuqi kyatari aka nronravanto viqe taira hia taqera hiaro? 42 Kyatari aka nronravanto i vuqi viqetero vaihara nanraqamave ena qata vakyaara tiqara, Ni katao, kyai i vuqitaina mwata mwumwu venta kyaanke, ti variaro? E kyuqe kyaiqa varauqo tiqara unra uti variaravave. Ena vuqitaira kyatari aka nraante venta kyera, mwiaqaataira kyuqema kyera taqeqarama ena qata vakyaa vuqitairavata qio mwata mwumwu venta kyenanrave.
Uaqia hi kyatariva uaqia hi tamwanra nraahu riairave tura
(Matiu 7:16-20, 12:33-35)
43 Kyuqe kyatarivanto hia uaqia hi tamwanra riairave. Uaqia hi kyatariva hia kyuqe tamwa riairave.
44 Vaisivanto kyatari tamwa taqeqaro mwi kyatarira ntapihi kyero nrutu ntairave. Vaisivanto fiki hiqirero mwiva hia auqu vataa kyatariqaatairo hiqirave. Mwiva uaini kyuqera hiqirero mwiva hia mwaahiqaatairo hiqirave.
45 Kyuqe vaisivanto mwia mwutukyaqi kyuqe kyaiqa varaariva piqaiharora tiro, mwi vaisiva kyuqe kyaiqa nraahu vare varirave. Uaqia hi vaisiva mwia mwutukyaqi uaqia hi kyaiqara utuariva piqaiharora tiro, mwiva uaqia hi kyaiqara nraahu uti varirave. Nrovanto mwaatira mwutukyaqi piqai inraikyara mwia nraahu timwa qoqa hirave.
Nraamwu taaratanaqaa qua ntumwa kyero tura
(Matiu 7:24-27)
46 Nkye nanraqamave nianra nronrao, nronrao, tiqatavata hia ni qua riaavo? 47 Nte hunani nrinro ni qua riero nte tunte tunte hiani vaisira okyara nkyi timwa nyinrenrave.
48 Mwi vaisiva nraamwu kepukyaqama kyero hoqa tai vaisira votima kyeroma variananrove. Mwiva nraamwu hoqarera hiro mwata quvuqiro viro uto oriqa nraamwu tura ratero nraamwu hoqa tairave. Mpo enta vati humwunravanto nraamwu vara kyarera utiharo nraamwu mwia kyuqema kyero hoqa taivara tiro, kepukyaqama kyero vahirave.
49 Ni qua riero qaqira kyero hia nte tunte tunte hiari vaisiva, mwiva nraamwu uaqiama kyero hoqa taira votima kyeroma variananrove. Mwi vaisiva mwata quvu kyero hia ori mwataqaa nraamwu tura rataraitiro, verasata rakyero hoqa taiharo vati humwunravanto nraamwu mwia vara kyaiharo ntaputama viro uaqiama virarama tuqo, tiro. Iesusiva mwi quara turama.