1 O jaiat, ak karauk roasiret wasarewaraun ronkateäi kiro onok aru. Ak nais onok aru miäi, okon, Anut nukas ak ran usu araun itok. Ak kiro roasiret akan onok aru wasarewareäi, utianik, kiro roasiret onok aru miäi senek aka nais kir keseriäi. Keseria, ak karauk roasiret akan onok wasarewaraiei kiro ak akakan onok nais wasareäi. Kiro onokus aka ämän orip ätär mareäi. 2 Ik äpu Anut nukas roasiret kesek onok aru miäi kon onok tuku pakas wasarewarai. 3 Ak roasiret onok aru miäi wasarewareäi, utianik, aka nais kiro onok aru senek miäi. Keserianik, ak äpu maiei Anut nukas aka erek wasarewareanik, usu arai. Ak kiro usu pakas owose imine manaiei? Ak manau senek wa. 4 Anut ko akanun wouti mianik, ko ak kurte wa aru mareäu. Anut ko akan onok aru utaun omre rumuk kamware raiäu. Utianik, ak kon onok eposek mesin wa ronkateäi. Ak Anut nuka jekur äpu mau wa. Keseria, ak akan woiaka sakau mianik, akan onok aru pakan ätäi pirirmoi, kon ämän tainorau wa.

5 Utianik, ak roasiret akan woiaka sakau senes rau, ak akan onok aru utau senek wa. Kesermoi, ak akasar usu näwäu senes owaiei. Akan usu kiro tawa Anut nukas roasiret erekapu wasarewarai opok owaiei. Kiro omre opok, roasiret ak kon kasak näwäu penuk, kon onok tuku aparaiei. 6 Roasiret erekapu ak onok aru miäin ra, onok eposek miäin ra, Anut nukas ätäi keseriar osap arai. 7 Karauk roasiret ak Anut nuka pak awau orip orip rawaun kos akan enmaka kämioik jou maun orip orip sarau eposek miäi. Kiro roasiret usu oianik, sakau tai raiäi, okon, Anut nukas ak orip orip awau rawaun sakau arai. 8 Utianik, karauk roasiret ak aka mesin karar ronkatemoi, ak Anut nuka mekesiraka nurianik, kon epar ämän rowau utiäi. Ak onok aru miäi. Anut nukas ak mesin kasak näwäu penuk, sakau akwarai. 9 Roasiret ak onok aru kesek miäi, Anut nukas usu aronuk, ak tätäi owaiei. Juda roasiret onok aru miäi ko amke usu arai, karauk omsau pakan roasiret onok aru miäi ko ak nais usu arai. 10 Utianik, karauk roasiret ak onok eposek miäi kiro roasiret Anut nukas ‘ak onok eposek miäi roasiret’ awareanik, akan enmaka jou näwäu orip oik maromoi, akan woiaka päurar rawaun arai. Juda roasiret onok eposek miäi kos amke ak opok kiro onok eposek keserai, ätäi karauk omsau pakan roasiret onok eposek miäi ko ak nais kesewarai. 11 Owon, Anut nukan amukup roasiret erekapu karar, okon, Juda roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak erekapu keseriar wasarewarai.

12 Ak rowe, karauk omsau pakan roasiret ak Moses nukas Anut nukan sintore ämän arau wa, utianik, akan woiaka uruas owo onok eposek ra, owo onok aru ak äpu. Keseria, ak onok aru mona, Anut nukas ak erekapu aru marai. Juda roasiret ak Anut nukan sintore ämän orip, ak nais akan woiaka uruas owo onok eposek ra, owo onok aru äpu miäi, okon, ak kiro sintore ämän tainorau wa, onok aru mona, tawa Anut nukas ak wasarewareanik, aru marai. 13 Rowe, roasiret ak sintore ämän erar raiakas roiäi, ak Anut nukan amuk opok eposek wa rawaiei. Utianik, roasiret ak sintore ämän jekur tainoriäi ak epar Anut nukas ak kon amuk opok eposek rai äiäi. 14 Karauk omsau pakan roasiret ak Anut nukan sintore ämän wäpik, utianik, ak onok eposek kiro sintore ämän nukan äiäu senek keserna rai, karauk roasiret ak äpu ak akan woiaka uruas owo onok eposek ra, owo onok aru ra keseraun äpu mianik, onok eposek maun woiakas weäi. 15 Ak onok eposek miäi kiro ak akan woiaka uruas Anut nukan sintore ämän owo senek äpu miäi karauk roasiret ätär mareäi. Keseria, akan woiaka uruas akan onok aru ra, onok eposek ra awaronuk, onok eposek maun woiakas weäi. Kar muti akan ronkatis ‘ak onok aru morai’ awareäu. Kesernuk, akan woiaka aru miäu. Kar muti akan ronkatis awarai ‘ak onok eposek morai.’ Keser awaronuk, akan woiaka näu sareäu. 16 Kar omre päi opok, Anut nukas Krais Jisas äsimornuk, koianik, kos owo onok roasiret akan woiaka uru pak ronkat opok pak ämäi rau kos erekapu wasarewarai. Kiro onokun, is roasiret ‘Anut nukas Krais ak sarwaraun äsimornuk, kowon’, Ämän Eposek awaromoi, is ätäi ‘Ko akan onok wasarewaraun kowai’ ämän awareäim.

17 Utianik, ak Juda roasiret, ak karar karar sintore ämän mesin akan woiaka epar momoi, ak nepipirianik, ‘ik Anut nukan roasiret,’ rai äiäi. 18 Ak äpu Anut nukasar ik owo onok keseraun äiewon. Ak sintore ämän orip orip ninareäi, okon, ak owo onok Anut nukan amukup eposek raiäu ak kiro äpu mianik, onok eposek maun itok. 19 Okon, ak keser ronkateäi, ‘karauk omsau pakan roasiret ak amiaka utup roat senek ak apu äpu wa, ikes ak ätär marau.’ Ak ätäi keser ronkateäi, ‘ak pututu rai, utianik, ik epar arou merek opok raum, okon, ikasar kiro roasiret akan arou senek, apu ätär marau.’ 20 Ak keser ronkateäi, ‘kiro roasiret ak ronkat eposek wäpik, okon, ikes kiro roasiret onok eposek keseraun ätär marau. Ika tamareäum roat senek, ikes kiro roasiret iken onok tainoraun tamarau.’ Ak keser äiäi, ‘ik Anut nukan sintore ämän orip, okon, ik Anut nukan epar ämän erekapu äpu miäum, okon, ikes kiro roasiret mokoit eteinanak senek Anut nukan ämän tamaraun itok.’ 21 Epar, ak karauk roasiret onok eposek maun tamareäi, ak owon akasar aka aka tamuratäiäu wa ra? Ak roasiret osap wa päu owau rai awareäi, utianik, aka osap päu oiäi. 22 Roat ak karauk roat akan asiret pak wa ariäu rai awareäi, utianik, aka karauk roat akan asiret pak onok aru me ariai. Ak sät eitek mekesiraka nuriäi, sinuk, ak sät eitek akan tup owa tonea, akan osap päu oiäi. 23 Ak Anut nukan sintore ämän ateanik, nepipiriäi, utianik, ak sintore ämän erekapu wa tainoriäi, kiro onokun, ak karauk roasiret akan amiakap Anut memes nuriäi. 24 Anut nukan ämänis keser äiewon, “Ak Juda roasiret, ak onok aru miäi, okon, karauk omsau pakan roasiret akas akan onok aru aparianik, Anut jeje ämän auriäi.” Aisaia 62:12

25 Is kar ämän awarom. Ak, Juda roat, ak Anut nukan sintore ämän erekapu tainorianik, akan enmak kerau patiriäi, kiro eposek senes. Utianik, ak sintore ämän erekapu jekur wa tainoriäi, onok aru miäi, akan enmak kerau patiriäi kiro ak Anut nukan amukup roat enmak kerau patirau wa senek rai. 26 Karauk omsau pakan roat ak akan enmak kerau wa patiriäi, utianik, ak sintore ämänis owo onok eposek keseraun äiewon erekapu tainorna rai, kiro onokus ak Anut nukan amukup roat ak akan enmak kerau patirin senek. 27 Ak rowe, kar omsau pakan ro kon enip kerau patirau wa ko onok eposek Anut nukas kon sintore ämän opok keseraun äiewon tainoriäu, kos ak Juda roat Anut nukan amukup ämän orip rai ätär marai, owon, ak Anut nukan ämän jer wein ate raumoi, ak akan enmak kerau patiriäi, utianik, ak kiro sintore ämän jekuriar wa tainoriäi, onok aru miäi.

28 Roat ak ‘ik Juda roat senek ariäum’ rai äiäi, utianik, kiro ämänis ak Anut nukan roat epar ätär marau wa. Akan enmak kerau patirin kiro enmaksau oik opok karar rai, kiro onokus ak epar Anut nukan roat senes ätär marau wa. 29 Kar ro epar ko kon wou Anut mesin epar senes mianik, onok eposek miäu, kiro ro Anut nukan Osou Näus sarenuk, nukasar kon wou uru onok eposek karar keseraun ronkateäu. Kiro ses opok, ko epar Anut nukan roasiret akan pekur orip rau. Ko epar Anut nukan amukup Juda ro. Utianik, kar ros sintore ämän jer wein tainorianik, kon enip kerau patiriäu, utianik, ko sintore ämän erekapu jekur wa tainoriäu, ko Anut nukan amukup pekur orip wa rau. Kar inok ros ko Juda ro epar sarenuk, karauk roasiret akas kon enip oik jou wa muriäi, Anut nukasar kon enip oik jou muriäu.