1 Keser kurea, Jisas ko Juda roasiret akan kar tup aparaun omre penuk, ko Jerusalem näu mena tonowon. 2 Kiro menan porim rorok, enip Sipsip akan ororok siakup, kar an unik enip, Betesda rawon. (Kiro enip Ibru ämänis.) Kiro an kasakup ou rumukäu 5 orip rain. 3 Kiro owa sip roasiret sosop, amiak utup roasiret, isiaka aru roasiret pak roasiret isiaka meiewon pak rain. [Ak kiro an amuk iriraun kume raiäin. 4 Ak kiro keseriäi, owon, karar muti karar muti Anut Näwäu nukan sarau eitek kiro an unik uru nonuk, an amuk irirnuk, aparia, inok sip ro amke kiro an opok nonuk, kon sip manai.] 5 Kiro opok, kar ro woisan 38 orip siräi manau senek wa rawon. 6 Jisas ko kiro ro rawon aparwon. Ko kiro ron woisan rumuk sip orip rawon äpu mianik, kiro ro totorwon, “Nan ronkat na ätäi eposek saräun itok ra?”

7 Kiro sip ros ätäi auruwon, “Näu ro, okoro opok an amuk iririäu opok kar ros is sareirianik, imäiri ne an opok kureiraun ro wa. Is nam raitar, karas kurte neäu.”

8 Kesernuk, Jisas nukas auruwon, “Na siräinam, nan pasar oinam, ute man.” 9 Kiro ses opokar kiro ron sip ute manonuk, ko kurte siräianik, kon pasar oumara, manowon.

Kiro omre Juda akan sumaun ses, enip Sabat. 10 Keseria, Juda roat näunäu akas kiro sip ro eposek sarewon aurin, “Okoro sumaun omre, iken sintore ämänis äieu ‘Na nan pasar sumaun omre opok wa ämäi ariäu.’ ”

11 Kiro sip ros ätäi awarowon, “Kiro ro is jekuri mowon, nukas ‘Na nan pasar oinam, man’, rai airowon, okon, is kesermin.” 12 Akas ätäi totorin, “Kiro ro inos aisonuk, na kiro onok kesermon? Ik kiro ro ätär muk.”

13 Utianik, kiro ro eposek sarewon ko inokos jekur mowon nuka nais äpu wa. Roasiret sosop kiro opok rauna, okon, Jisas ko kiro kamukas manowon.

14 Kar omre opok, Jisas nukas kiro ro tup ou näwäu owa tararmara, auruwon, “Na rou, na rusapai eposek sarem, keseria, na ätäi ätäi onok aru wa keserau. Na keserta rai, ätäi usu näwäu senes owam.” 15 Kesernuk, kiro ros Jisas äpu momoi, potomara, Juda roat näunäu Jisas nukas ko jekur mowon rai pote awarowon. 16 Jisas ko sumaun omre opok kiro onok keserwon, okon, Juda roat näunäu ak Jisas aru muraun keserin. 17 Jisas nukas awarowon, “Isan moni ko orip orip sarau mora, okon, is nais sarau moram.” 18 Keseria, kiro ämänis Juda roat näunäu siräi maronuk, ak kasiaka näwäu penuk, Jisas wena, meiäun keserin. Ko sumaun omre nukan sintore ämän itimorwon, pak nukasar awarowon, ‘Anut isan moni’. Ko kiro ämän keser äiewon, ko nukasar isaka Anut äiewon. Akan ronkat ko onok aru oiroror mowon, okon, ak ko wena, meiäun keserin.

19 Keseria, Jisas nukas akan ronkat äpu momara, ätäi keser awarowon, “Is ak epar senes awarom, Mokoi ko kar onok kon ronkat pakaima keserau wa, ko kon Momokus owo onok kesernuk aparmara, kon Mokois keseriar keseriäu. Owo onok Momokus kesernuk, kon Mokois nais keseriäu. 20 Momokus kon Mokoin wous meiemara, owo onok nukas keseriäwon siar kon Mokoi tamuriäu. Ko kon Mokoi onok eposek senes ätär murunuk, ak ko kiro onok keserai aparianik, karkairaiei. 21 Momokus meiäi roat siräi mareanik, totomaka awau orip orip rawaun ariäu senek, kon Mokois nais kon ronkat pakas karauk roat keseriar kesewarai. 22 Momokus roasiret wa wasarewarai. Kiro sarau erekapu kon Mokoi nuruwon. 23 Keseria, roasiret erekapu Momok nukan enip jou muriäi senek, kon Mokoin enip nais jou muriäi. Momokus Mokoi äsimornuk, kowon, okon, inok ro ko Mokoin enip wa jou murai, Momokun enip nais wa jou murai.

24 Is epar senes awarom, inok ro ko isan ämän roumara, is äsimoirnuk, koimin ro mesin kon wou epar mai, kon totok orip orip awau rawai. Kos kiro ron onok wa wasare murai. Kos meiäun onok itimorwon, rusapai awau orip orip rau. 25 Is ak epar senes awarom, omre päi äiein rusapai ek pe rau, meiein roat ak Anut nukan Mokoin ämän rowaiei. Kon ämän rowaiei roat ak siräumoi, orip orip awau rawaiei. 26 Moni ko nukasar awau rawaun sakau orip. Kos Mokoi kiro sakau nuruwon. Kesernuk, ko nais nukasar awau rawaun sakau orip. 27 Ko Ro Nukan Mokoi, okon, Momokus roasiret wasarewaraun sakau nuruwon. 28-29 Ak kiro ämän roumoi, ronkat sosop wa owau. Omre päi opok meiein roasiret ak kon ämän roumana, ak siräianik, up uruas kowaiei. Roasiret ak onok eposek miäin, ak ätäi siräimoi, akan totomaka orip orip awau rawaun owaiei. Kiro roasiret ak onok aru miäin ak siräuna, wasarewaraun ros akan onok aru aparmoi, ak erekapu aru maiei awarai.”

30 Jisas nukas ätäi awarowon, “Is isan ronkat pakas kar onok wa keseriäim. Isan monias is owose roasiret wasarewaraun aironuk, is keseriar wasarewareäim. Keseria, isan wasarewareäim onok eposek, owon, is isakasar isan ronkat pakas wa keseriäim. Is Moni nukasar roasiret wasarewaraun ronkat ironuk, keseriäim. Is isan woi ereraun wa keseriäim, is kiro ro is äsimoirnuk, koimin nukan wou ereraun keseriäim.

31 Ak rowe, isakasar isaka mesin ämän maroita, karauk roat ak isan ämän mesin akan woiaka epar wa maiei. 32-33 Utianik, kar ros is mesin ämän maronuk, ak kon ämän roumoi, akan woiaka epar maun itok. Jon ko an jomareäwon ro, ko isan enim amop me ariäwon. Ak erekapu kon ämän rowaun rai potoin. Is ak epar senes awarom, kiro ro ko is mesin ämän äiewon kiro epar senes. 34 Omnokou pakan roat ak isan enim amop me ariain roat mesin ekep ronkatwarau wa, utianik, isan ronkat Anut nukas akan onok aru pakan imwaraun, is ak okoro ämän ko mesin awarom. 35 Jon ko arou senek, roasiret arou marowon. Ak kon arou aparianik, nepipirmoi, om ses katu kiro arou opok raiäin.

36 Kar onok is mesin äiäu. Kiro Jon nukan ämän itimoriäu. Kiro sarau isan monias is maun irowon, is rusapai moram. Ak kiro sarau aparianik, äpu maiei ko is äsimoirnuk, koimin. Kiro onokun, okoro sarau rusapai moram Jon nukas äiewon amop murou. 37 Moni nukasar is äsimoirnuk, koimin, nukasar isan enim amop murowon. Ak kon pätu rowau wa. Ak kon nepu aparau wa. 38 Ak isan monias is äsimoirnuk, koimin, ko mesin akan woiaka epar mau wa, okon, kon ämän nais akan woiaka uru rawau wa. 39 Ak orip orip Anut nukan ämän ninareäi, kiro akan ronkat Anut nukan jeris ak awau orip orip rawaun rai keseriäi. Kiro jer wein kiro is mesin äiein. 40 Utianik, ak is rawa awau orip orip rawaun kowau utoi.

41 Is roat akas isan enim jou muraun rai wa awarom. 42 Utianik, is akan onok äpu. Ak Anut mesin woiakas wa meiäi. 43 Is monian sakau orip koimin. Ak isan ämän rowau utoi, utianik, kar ro ko nukan sakau orip kounuk, ak kon ämän roiäi. 44 Ak akan jaunakat akas akan enmak jou maraun keseriäi. Utianik, kiro enip näwäu Anut nuka pakaima karar koiäu, ak kiro owaun utorai. Ak kiro onok tainormoi, is mesin akan woiaka owose epar maiei? 45 Is ak isan monian amukup akan enmakap ämän moram rai wa ronkatewe. Wa senes wa. Kiro ro Moses meter akan ronkat ‘ko ik sareikai’ rai, ko jou muroin, kos akan enmakap ämän mai. 46 Ak Moses nukan ämän roumoi, akan woiaka epar moin maro, ak isan ämän nais roumoi, woiaka epar mowoi. Owon, kos kiro ämän is mesin jer wewon. 47 Utianik, ak kiro ämän kos jer wewon roumoi, akan woiaka epar mau wa, okon, owose isan ämän nais ak roumoi, woiaka epar maiei?”