24
Izyraeu tõ tuhke ehtoh kuhtopõpyry Tawi a
(1 Koronika 21.1-8)
Morarame Izyraeu tõ poko tyekĩtapãse Ritonõpo nexiase. Naeroro osenetupuhtoh tokarose Tawi a, Izyraeu tõ kuhpotohme, Juta tõ maro.
Morara exiryke Joape, soutatu tõ esemy a ynara tykase Tawi:
— Ytoko, soutatu tõ esã maro Izyraeu tõ patary poro, inikahpoe, Tã poe ikurenaka, Peresepa pona, Izyraeu tõ kuhtohme. Zuaro se ase otãto pixo tuhke exiry kymarokõ nae.
Yrome ynara tykase Joape tuisa a:
— Tuhkehxo Izyraeu tõ riry se ase Ritonõpo a. Toiro ahtao 100me emãkapory se ase eya. Moro enepory se ase oya isene ro awahtao. Yrome otyme kure Izyraeu tõ kukuru? tykase Joape.
Tõmipona tyripose toto Tawi a. Naeroro toytose toto, Joape tomo, typoetory tõ esã maro, Tawi omi poe, Izyraeu tõ kuhse.
Mame tuna Joatão takuohse eya xine osesarise Aroea pũtokoxi, jakanahmã pata pona, Kate nonory po. Morotoino toytose toto inikahpozakoxi pata Jazea pona. Mame toytose ro toto Kireate pona. Toeporehkase toto Kate pona, heteu tõ nonory pona. Mame Tã nonory pona roropa toytose toto. Mame Tã poe toeramase toto xixi omõtoh pona Xitõ pona. Morotoino toytose toto ikurenaka pata apuruhpyry konõto pona Tiro pona. Morotoino toytose toto heweu tõ patary pona kananeu patary tõ pona roropa. Mame etyhpyryme Peresepa pona toytose toto, ikurenaka Juta pona. Morarame 9me nuno taropose ahtao 20me ẽmepyry roropa tooehse ropa toto Jerusarẽ pona, pata tõ poro toytokehse toto ahtao. Morarame Tuisa turuse eya xine:
— Atapona Izyraeu po orutua kõ, soutatume exiketõ 800 miume nexiase toto, Juta po orutua kõ 500 miume toh nexiase.
10 Moromeĩpo Izyraeu tõ tuhke ehtoh kuhxĩpo Tawi a, toehxiropitose ynororo. Ynara tykase ynororo Ritonõpo a:
— Iirypyryme toehse ywy, Izyraeu tõ kuhporyke ya. Ajohpãme sã yyrypyry ikorokako, ajoajohpe exikety sã yriase, tykase Tawi Ritonõpo a.
11 Naeroro Kate taropose Ritonõpo a Tawi zuruse. Urutõme Kate nexiase. Ynara tykase Ritonõpo:
12 — Ytoko, Tawi a, ynara kaxiko eya: “Oseruao imenekatoh ekarõko Ritonõpo mana oya, toiro imenekako tyripotohme Ya. Mame onymenekahpyry rĩko ase,” ãko Ritonõpo mana.
Yrokokoro towõse Tawi ahtao 13 Kate toytose eya oturuse rahkene, ynara tykase:
— Oty menekãko mah Ritonõpo a tyripotohme? Oseruao jeimamyry omise konõto ehtopo konopo oehpyra exiryke te, oseruao nuno aropõko oporemãkapory poko oepetõkara a te, oseruao ẽmepyry tyrohsẽ konõto oorihmatohkomo, enara? Osenetupuhko, toiro imenekako ekarotohme Ritonõpo a ezuhtohme, tykase.
14 Ynara tykase Tawi urutono a:
— Emynyhmãko ase yronymyryme, juãnohpory se pyra jexiryke ahno a. Ritonõpo a osekarory se ase juãnohtohme kypyno xine aexiryke, tykase.
15 Naeroro tyrohsẽ tonehpose Ritonõpo a Izyraeu tõ pona, moro ẽmepyry poe oseruao saerehkatoh etyhpyry pona. Pata tõ poro toorihse toto, atapona 70 miume Izyraeu tõ toorihse. 16 Mame Ritonõpo nenyokyhpyry orihmatõ tooehse ahtao Jerusarẽ pona morotõkõ etapase, typenekehse Ritonõpo Izyraeu tõ wãnopyry poko. Ynara tykase ynororo tynenyokyhpyry a:
— Epo hnae! Toto onetapara exiko, tykase.
Moroto nexiase, Ritonõpo nenyokyhpyry, Arauna nonory po, tiriiku apotoh esary pũto, jepuseume exiketyme nexiase ynororo.
17 Mame Ritonõpo nenyokyhpyry eneryke tyya ynara tykase Tawi Ritonõpo a:
— Ywy ro rokẽ tyyrypyhpyke toehse, azahkuru ynyriry exiryke. Yrome mokaro kaneru tõ samo. Oty tyrise eya xine popyra? Zae mase juãnopyryhtao, wekyry tõ maro, tykase.
18 Moro ae ro Kate tooehse Tawi a, ynara tykase eya:
— Onuhko Arauna esary pona, tiriiku apotoh pona. Moroto apoto apõ tyriko, okyno zahkatohme onekaroryme Ritonõpo a, tykase.
19 Mame Tawi toytose. Ritonõpo omiry omipona toehse ynororo, Kate a katopõpyry ae rokene. 20 Mame tosae tõsenuhmase Arauna. Tawi tõ oepyry tonese eya ipoetory tõ maro, oturuse imaro. Naeroro tosekumuru po typorohse ynororo tuisa ẽpataka, tõmyty nono pokoxi tyrise eya, “Tuisa imehxo mase,” katohme eya. 21 Tõturupose ynororo:
— Oty kase moehno ya, tuisa? tykase.
— Oesary, tiriiku apotoh esary epekatyry se ase. Okyno zahkatoh riry se ase, okyno zahkatohme, ynekaroryme Ritonõpo a, tyrohsẽ enahkatohme, Izyraeu tõ kurãkatohme ropa, tykase Tawi eya.
22 Ynara tykase Arauna Tawi a:
— Ykyryry apoiko emero ise oehtopo. Ekarõko ase emero oya jahkatohme onekaroryme Ritonõpo a. Eneko moxiã, pui tomo zahkatohme apoto apõ po, senohne wewe risẽ, erohtoh kehko, apoiko apotopokõme.
23 Morohne emero tokarose Arauna a tuisa a, ynara tykase ynororo:
— Ah onekarory Ritonõpo a Kuesẽkõ zamaro nexino, tykase.
24 Yrome ynara tykase tuisa Tawi Arauna a:
— Arypyra, morohne emero epekahnõko ase oya, tineru ke oepehmãko ase. Okyno onyahkara ase ynekaroryme Ritonõpo Jesemy a onepekahpyra jahtao, onepehmara jahtao roropa.
Naeroro tiriiku apotoh esary topekahse Tawi a pui tõ maro, 50me parata ke topehmase eya. 25 Morarame tynekarory zahkatoh tyrise moroto Tawi a, okyno tõ tyahkase eya tytororo tynekaroryme Ritonõpo a, osepeme ehtoh tyahkase roropa eya. Naeroro Tawi tõ omiry totase Ritonõpo a, moro tyrohsẽ tonahkase Izyraeu tõ po.