1 I te saaita naa raa, Saul koi lellere ki taaia a ia naa tama e tautari ki TeAriki. Teenaa a ia ni masike no hano iloo no mmata i te Maatua Hakamau raa 2 ki sissii ni pas no hakailoa ake ki naa hare lotu naa Jew i Damascus, ma ki mee a ia, Saul, e lave ni tama e tautari ki te Mateara TeAriki i te kina naa, teenaa ko naa taanata hakapaa katoo ma naa haahine, naa tama naa ma ki tauhia a ia no taakina ake ki Jerusalem.

3 Teenaa te saaita Saul ni hanatu no taupiri ki Damascus raa, a ia ni hakatekia i naa llama ake te maasina raa i te lani no too te maasina naa iaa ia. 4 Saul ni leiho ki te kerekere no lono iloo ia i naa taratara ake te reo raa peelaa kiaa ia, “Saul, Saul! Nau e seeia a koe ki taia i te aa?”

5 Saul ki vasiri, “Koe ko ai, TeAriki?”

Te reo raa ki mee ake, “Nau ko Jesus, te tama e seeia a koe ki taia. 6 Masike ki aruna aa koe ku hanatu ki loto te matakaaina naa. E mee te tama e noho i te kina naa ma ki taratara atu i too vana ki mee.”

7 Naa tama ni oo laatou ma Saul raa ni tuu seemuu koi, see hai taratara. Naa tama naa ni llono i naa taratara ake te reo naa, tevana iaa laatou ni see hai tama ni kkite. 8 Saul ni masike ki aruna no mee iloo ma ki tallaki ana karamata, araa nei ana karamata ku ppuni. Teenaa ppiki iloo naa tama naa te rima Saul no hakattaki ki loto ki te matakaaina Damascus. 9 Ni aso iloo e toru, Saul ni see lavaa te kite, aa i naa aso naa raa, a ia e noho see kai aa see unu.

10 E noho iloto Damascus raa, teelaa se tama e lotu, tana inoa ko Ananias. TeAriki ni hakasura atu kiaa ia no vanaake peelaa, “Ananias!”

Ananias ki hakaahe ake, “TeAriki, teenei nau.”

11 TeAriki ki mee ake, “Masike no hano ki te ara e ttapa ma ko te Ara e Tonu, aa i te hare Judas raa koe ku vasiri ki mmata koe i te tanata haka Tarsus e ttapa ma ko Saul. Ttama naa e taku, 12 ku oti te hakakkiitea TeAtua i naa hanake te tanata e ttapa ma ko Ananias no hakapiri ana rima kiaa ia ki kite ia hoki.”

13 Teenaa ki mee ake Ananias, “Te Ariki, turaa tama ku oti te taratara mai i naa sosorina te tama naa, aa i ana vana hakallika iloo ni mee ki oo tama i Jerusalem. 14 Aa teenei a ia ku heunatia mai naa maatua hakamaatua i Damascus ki au no karapusina naa tama katoo e lotu iaa koe.”

15 TeAriki ki mee ake kiaa ia, “Tere. Teenaa ko taku tama ni ttapa ma kioti ku haia aku heuna. Taku inoa ma ki hakailotia te tama naa ki naa tama i naa henua sara, ki naa tuku aa ki te kanohenua hoki Israel. 16 Aa te tama naa ma ki hakaarina ake nau ki iloa maa ia ma ki mee pakavaina, i te aa i aa ia e lotu iaa nau.”

17 Teenaa hanatu iloo Ananias no uru atu ki te hare e noho ai Saul no hakapiri atu ana rima kiaa ia ka mee ake peelaa, “Saul, taku taina. Nau e heunatia mai TeAriki Jesus, te tama ni hakasura atu kiaa koe i te ara i too saaita ni au peenei, ki au nau no mmata iaa koe ki lavaa koe te kite hoki, aa ki tau naa mahi TeAitu Tapu iaa koe.” 18 Saaita naa lokoi, te mee e mee ma ni unahi naa ika raa ku maaoha mai i naa karamata Saul no kite hoki a ia. A ia ni masike ki aruna no huri atu iloo Ananias no hakaukau tapuria. 19 Teenaa i tana saaita ni oti te kai raa, a ia ni makkaa hoki.

Saul ni noho ake ana aso i Damascus ma naa tama te lotu. 20 A ia ni hanotonu ki naa hare lotu naa Jew raa no kaamata te hakaea maa Jesus ko te Tama TeAtua.

21 Naa tama hakkaatoa ni llono i ana hakaea naa taratara naa ni oho ka vasirisiri peelaa, “ E aa? Teenei seai ko te tama koi ni sare taaia a ia naa tama i Jerusalem teelaa e lotu i Jesus? Te tama nei seai ni au no mee ki karapusina naa tama naa aa ku taakina ki naa maatua hakamaatua?”

22 Tevana iaa Saul ni usuhia TeAtua ka haimahi ana taratara; a ia ni mattoni iloo i ana hakaea maa Jesus ko te Mesaea, teenaa naa Jew e nnoho i Damascus raa ni see hai taratara ni illoa ma ki hakaahea laatou ana taratara.

23 E tammaki naa aso ku oti te llaka raa, naa Jew raa ni kkutu hakapaa no taratara ki taia laatou Saul. 24 Tevana ia Saul ni hakaarina ake i te vana naa tama naa ni taratara ki mee. I te poo ma te ao naa tama naa e roorosi peenaa i naa mata naa ara te matakaaina naa ki kkite laatou i Saul aa ku taia laatou ki mate. 25 Tevana iaa i te poo tokotasi raa, naa tama ni ttaka ma Saul raa ni toa laatou Saul no pponotia ki loto te kete no hakaterekia ki taha te hiri e aareha i te henua naa.✡ 2 Cor 11.32-33

26 Saul ni hano ki Jerusalem no mee ma ki heheuna ia hakapaa ma naa disaipol. Tevana iaa naa disaipol raa ni mattaku i aa ia, i laatou ni mannatu maa Saul seai se tama e lotu maaoni. 27 Teenaa hanake iloo Barnabas no toa Saul ka oo laaua no mmata i naa aposol. Barnabas ni taratara ake ki naa aposol raa i naa hakasura ake TeAriki no taratara laaua ma Saul i te ara. A ia e taratara ake hoki i naa hakaea see kkapo Saul te Lono Taukareka iloto te inoa TeAriki i Damascus. 28 Teenaa noho iloo Saul ma naa tama naa i Jerusalem ka hakaea see kkapo te Lono Taukareka raa iloto te inoa TeAriki. 29 A ia ni taratara ka hakatauttau hoki laatou ma naa Jew teelaa e illoa te taratara haka Greece. Teenaa mee iloo naa tama naa ma ki taia laatou Saul ki mate. 30 Te saaita naa tama te lotu raa ni llono i te vana naa raa, toa iloo laatou Saul ki Sisaria no heunatia ka hano ki Tarsus.

31 Teenaa te nnoho naa tama te lotu i Judea, Galilee, aa ko Samaria raa ni taukareka iloo. Naa tama naa ni tokonakina hakaraaoi iloo TeAitu Tapu, aa te kooina ni hakauru ake no lotu laatou hakapaa raa ni hanake no tammaki iloo. Teenaa naa tama naa ni nnoho ka lotu peenaa i TeAriki.

32 Peter ni hano ki naa kina hakkaatoa i te matakaaina naa, teenaa i te saaita tokotasi raa, a ia ni hano no mmata i naa tama TeAtua e nnoho i Lida. 33 I te kina naa raa, a ia ni ttiri i te tanata e ttapa ma ko Enias. Te tanata naa see lavaa te sasare, aa teenei a ia ku lava iloo ana setau e varu e moemoe koi peenaa, see lavaa te masike. 34 Peter ni huri atu no mee ake peelaa kiaa ia, “Enias. Koe e haia Jesus no taukareka. Masike no ffatu oo moelana.” Teenaa masike lokoi Enias no tuu ki aruna. 35 Naa tama hakkaatoa ni nnoho i Lida ma Sharon raa ni kkite iaa ia, teenaa naa tama naa ni ffuri naa manava laatou no tautari katoo ki TeAriki.

36 I te matakaaina e ttapa ma ko Jopa raa, teelaa se ffine e lotu, tana inoa ko Tabita. Iaa tana inoa haka Greece raa ko Dorkas.* Te inoa Tabita (haka Aramaic) aa ko Dorkas (haka Greece) e mee maa te manu ‘deer’ Te ffine naa e hakasura peenaa te tiputipu e taukareka aa e tokonaki peenaa ki naa tama e nnoho see hai mee. 37 I te saaita naa raa, te ffine naa ni laavea te maki no mate iloo. Tana haitino ni hakaukauria no hakamoeria iloo i te puitana i aruna. 38 Jopa see mmao i Lida. Teenaa te saaita naa tama e tautari i-Jesus e nnoho i Jopa raa ni llono maa Peter e noho i Lida raa, heunatia iloo laatou te takarua taanata ki oo no mee ake ki Peter ki hakavave no hanake ki laatou. 39 Teenaa masike iloo Peter no oo laatou. I tana saaita ni tae atu raa, a ia ni toa naa tama naa ki te puitana i aruna. Naa puruna raa ni muimui ake i ana vasi ka ttani no hakarikari ake ki Peter i naa kkahu Dorkas ni tuitui i tana saaita koi ora. 40 Peter ni heunatia a ia naa tama naa katoo ki oo no ttuu i haho, teenaa tuu iloo ia ki ana turi no taku; araa hakatahuri atu iloo ki te ffine e mate raa no mee ake, “Tabita, masike ki aruna!” Te ffine naa ni tallaki ana karamata no kite iloo i Peter, teenaa masike iloo ia no noho ki aruna. 41 Peter ni suru atu no hakamasikeria iloo ia te ffine raa ki aruna. Teenaa kannaatia ake iloo ia naa tama te lotu, hakapaa ma naa puruna, ki oo ake no mmata i Dorkas ku ora hoki. 42 Te lono nei ni tere ki naa kina katoo iloto Jopa, teenaa turaa tama iloo ni ffuri no lotu i TeAriki.

43 Peter ni noho ake iloo ana aso e tammaki i Jopa laaua ma Simon, teenaa se tama e penapena mee ki naa kiri naa manu.