2
Kilímukkaa Yéesu ga Betleeꞌem
(Mëccëe 1: 18-25)
1 Ga waama, buuraa yiyaakyaa woꞌu Ógís nakohha an ɓuwaa en ga kúlkaagari tóohɗa, ɓa bídukat bi ya ínoh ga daa ɓa hínɗa. 2 Bídukaama wërí ɗeɓ kilaak ee wa enee ga waa Kíríñús nguurukee ga gohaa Síríiɗa. 3 Ɓaa en ɓéeɓ yaa ƴah kibíduknee ga teeraa ya meyohɗa.
4 Yoseef ɓan ɓeɓkohha ga teeraa Nasareet ga gohaa Gëlílée, ya yaa ƴah Betleeꞌem, teeraa buuꞌ Dëwít límohuɗa, ga gohaa Yúudée. Iñaa tahkaɗa, ya Yoseef, ya bok ga níilaa buuꞌ Dëwít. 5 Ya kaꞌta daama kibíduknee, ya taammba na jowujaagari, Mariyaama, lak na look. 6 Wahtaa Mariyaama jomee kilaak kowuɗa leꞌꞌa lak ɓa ɓaa ga Betleeꞌem. 7 Ya laakka kowu kiƴaal, ennda saawaagari. Ya múulla kuliiꞌkaa, faanndaja ga ɗuuƴ mbalka ndaga lak ga daa ɓuwaa yuŋɗusee ga kaancaaɗa líifin, ee ɓa laakéeríi daa ɓa enan.
Malaakaa yéegalla níirohcaa
8 Ga ëgíraama, laakeera níirohcaa neehsee ga yopcaa. 9 Laakka malaakaa Kooh meƴ gaɓa. Ndamaa Kooh yoosukka ga ɗookɓa, ennda fodii melic, wíillaɓa. Ɓa tíitta tír. 10 Wayee malaakaa woꞌꞌaɓa an:
- Kaa niikat, ndaga mi haydohiꞌtúu Hewhew wijófíꞌ waa ƴah kiꞌen neɓlaat ga ɓuwii ɓéeɓɓa: 11 wati* 2: 11 Ga baahaa yaawúuꞌcaa, bes dali ga noh-soos bi ga daa noh-soos haysisan , ga teeraa buuꞌ Dëwít límohuɗa, laakin Músalkaataa límukiꞌtúu, yërí en Kiristaanii, Haꞌmudii. 12 Ee ɗú ínohsohanndi ga mandargii wii: ɗú hay kilaak daama kuliiꞌkaa múuluunun, faanu ga ɗuuƴ mbalka.
13 Ga ɗekataama, laakka malaaka ɓiyewin ɓaa meyoh ɗook hayussa ga yaama, ɓa taammba ɓéeɓɓa, ɓaa kañ Kooh anee:
14 «Ndam aawat ga Kooh ga ɗookaa-ɗook, ee ga kakay jamaagari enat na ɓuwaa ya tanɗa!»
Níirohcaa karussa Betleeꞌem
15 Waa ennda ɗa, malaakacaa tagohussa na níirohcaa, ɓaa ɓoyuk ɗook-Kooh. Níirohcaa ɓaa woꞌ ga díkaantiɓa an:
- Ɗu ƴahat kon bi ga Betleeꞌem, ɗu hot iñaa laak daama ee Haꞌmudii, hayeeruuka kiyéegalɗa.
16 Ɓa gaawwa da kikaꞌ, laakussa Mariyaama na Yoseef daama ee kuliiꞌkaa faanuunun ga mbalkaa. 17 Waa ɓa hottaja, ɓa hannda kiɓéestíꞌ iñaa malaakaa woꞌeeɓa aaw ga kuꞌoomaakaaɗa. 18 Ɓéeɓ ɓuwaa kelohsee iñaa níirohcaa ɓéestíꞌseeɗa, jaahliꞌussa ga. 19 Mariyaama nak ammba iñcaama tóoh ga helaagari ee ya yaa halaat ga. 20 Lëehíꞌta níirohcaa ɓoƴkussa yopcaa, ɓaa ndam Kooh, ɓaa kañnji ndaga iñaa ɓa kelohɗa, na iñaa ɓa hotɗa. Iñcaama tóoh laakee fodaa daa malaakaa woꞌeeɓakaɗa.
Yéesu ɓayussa ga teekaagari
21 Waa kuꞌoomaakaa límussa bi laakka bes ciyitnakaahay, ja gúrussa, ɓa eꞌtari teekaa Yéesu. Teekaa waama wërí malaakaa erohee lak Mariyaama enndii na look duum.
Yéesu teewohsuneera ga Kaanfaa Kooh
22 Besaa kisétíꞌsirukkaa† 2: 22 Malkat Léwítík 12: 3-6. Ɓeti han kilaak kowaa ee ka bëtísiꞌunaa, ya hay kites bes ciyewin (bes cidaaŋkaah kaahay, en kowu kiƴaalaa, bes cidaaŋkaah-yitniinoo na ciyitniinoo, en ɓetinaa) balaa ya setaa Mariyaama leꞌꞌa fodaa daa Waasaa Móyíis nakohkaɗa, Yoseef nari ɓayussa kuꞌoomaakaa teeraa Yéerúsaleem ga Kaanfaa Kooh, kiteewohhi ga Haꞌmudii; 23 ndaga bídu ga Waasaa Haꞌmudii, an: «Kowu kisaaw kiƴaal kaa límu ɓéeɓ faanɗusat Kooh.» 24 Ɓa tummba sarah ɓan fodaa iñaa Waasaama nakohɗa: «Hoꞌ-mbarfat ɓanak wala hoꞌ-húul ɓanak ɓiƴín.»
25 Laakeera waama ga Yéerúsaleem, ɓaa teeku Simewoŋ. Ɓaa yaama júweera ee kelohɗeera Kooh ee ya sekee ɓaa ƴah kihay kinaas coonucaa ɓu-Isarayeelɗa. Helaa yiselaꞌíꞌyaa taabee nari 26 ee ya ínohlukoheerari ga heeƴ an ya kaanoo ee ya hottii Kiristaanaa Haꞌmudii, wosohɗa. 27 Helaa yiselaꞌíꞌyaa ɓayyari bi ga Kaanfaa Kooh, hídohha lak paam Yéesu na eeci haydohuununndi daama kitum iñaa Waasaa nakoh gariɗa. 28 Simewoŋ ɓeɓpari ga yahcaagari, ya yaa kañ Kooh an:
29 - Cic Kooh, diima iñaa fu dígoheeɗa laakin. Fu mínin kiꞌíis súrgiigaraa ya kaan na jam.
30 Ndaga mi hotin na tuhastiigoo kimúckii meyoh garaaɗa,
31 ee kimúckiima, fu waayukka ga fíkíi ɓuwii ɓéeɓɓa:
32 Kërí en leeꞌlaataa tahanndaa kiꞌínohuk ga ɓuwii ga ëldúnaɗa tóoh, ee kërí onan ndam ɓu-kaanfu, Isarayeel.
33 Paam Yéesu na eew Yéesu jaahliꞌussa ga iñaa Simewoŋ woꞌee ga oomaanaaɗa. 34 Simewoŋ barkeellaɓa, woꞌꞌa Mariyaama eew Yéesu an:
- Malka, ɓii yii hay kitah ɓiɓoꞌ ɓiyewin ga Isarayeel sooyu ga fíkíi Kooh ee ɓoꞌ ɓiyewin hay kimúcu. Ya hay kiꞌen mandargaa Kooh teewoh ee ya hay kisagu ga ɗuuƴ ɓuwii. 35 Ee fodaama, ya hay kiméyíꞌ halaatcaa ɗaakuk ga keeñcaa ɓiɓoꞌ ɓiyewin. Fu nak, Mariyaama, fu hay kilaak mesiklaat ciyaak ga keeñfu bi man na jípíl maaŋngaa.
36 Laakeera ɓan sëldíiga-Kooh yiɓeti, yaa teeku Aana. Paamci teeksee Fanuwel ee bok ga níilaa ɓu-kaan Aseeꞌ. Ya yaꞌɓuꞌeera lool. Ya enin tíkíis tiyitnatanak na ƴaalaa ya pajukee gari ga kiꞌoomaa-jowuciɗa. 37 Lëehíꞌta, waa ƴaalaa kaannda, ya pajukissii. Ya tessa ɗa bi ga tíkíistaa tidaaŋkaah-yitnataahay na tinikiistaa ya laakɗa. Aana tagohéeríi Kaanfaa Kooh. Wekoo nohoo, ya enee ga kijaamuk Kooh: ya oori, ya kíimi Kooh. 38 Daa ya hídukohee ga iñaama, ya yaa gërëm Kooh ga kuꞌoomaakaa. Ee ya yaa ɓéestírukoh kuꞌoomaakaa ga ɓéeɓ ɓuwaa seku daa Kooh laasohan ɓu-Yéerúsaleemɗa.
Paam Yéesu na eeci ɓoƴkussa Nasareet
39 Paam Yéesu na eew Yéesu mëtírussa kitum iñcaa Waasaa Haꞌmudii, nakohɗa, lëehíꞌta ɓa sooffa Nasareet, teeraa ɓa dëkohɗa ga gohaa Gëlílée. 40 Kuꞌoomaakaa nak, jaa yak, jaa wëñ kilaak hel, ja jaa yewin hamham ee jaa neɓloh Kooh.
Yéesu han kiꞌaas Kaanfaa Kooh
41 Kíiskaa en ɓéeɓ, paam Yéesu na eew Yéesu daansee kikaru Yéerúsaleem ga feetaa Paak. 42 Ga waa Yéesu laakka tíkíis tidaaŋkaah na tanak, ɓa kaꞌta nari feetaa fodaa daa baahaa nakohkaɗa. 43 Ga waa feetaa leehha, ɓa ɓaa ɓoyuk, wayee Yéesu, kuꞌoomaa-ƴaalkaa, tessa ga Yéerúsaleem ee paamci na eeci ínohussii dara ga. 44 Ɓa tíinnda iñaa hín na noh-noh wíinoo ee ɓa fooŋnga rek an Yéesu yii ga ɗuuƴ ɓuwii ɓa taam naɓaɗa. Lëehíꞌta ɓa ɓaa en ga kiraassi ga ɗuuƴ ɓuwaa bokoh naɓaɗa na ɓuwaa ɓa ínohɗa. 45 Wayee ɓa hottiiri. Ɓa ɓoyukka kon kiraassi bi ga Yéerúsaleem. 46 Ga besaa wukaahaywaa, ɓa hottari ga ɗuuƴ Kaanfaa Kooh: ya yugin ga leeloo jëgíroh yaawúuꞌcaa, ya yaa súkúrukɓa ee ya yaa meekisɓa. 47 Ɓéeɓ ɓuwaa súkúrukseeriɗa lëƴseera ga kiñaañkaagari na iñcaa ya taaseeɓaɗa. 48 Paamci na eeci hotussi hen, ɓa waaruꞌꞌa; eeci meekissari an:
- Kowuroo, iñii tah ya fu tummbíi iñii yii? Mi na paapu ɗí jaahliꞌeera lool ga dii ɗí eneeraa na kiraasɗa.
49 Ya loffaɓa an:
- Ɗú raaseeroo doo ya? Ɗú ínohéeríi an mi jom kiꞌen ga kaanfii Paammboo hene?
50 Wayee ɓa ínohhii iñaa ya waareeɓa kiwoꞌɗa. 51 Lëehíꞌta Yéesu sooffa naɓa Nasareet ee ya yaa kelohiꞌɓa. Eeci ammba iñcaama tóoh ga helaagari ee ya yaa halaat ga. 52 Yéesu nak yaa en yaak, hamhamaagari waa ɓaatuk, ee ya yaa wëñ kineɓloh Kooh na ɓuwaa.