1 Xjats ku døꞌøn ja jadeꞌen wyɨnaty tø yꞌukjaty, jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam ja wyɨnaty wyɨdity Galileɨt etjotp. Judeɨt etjotp ɨdøꞌøn kyawɨdetwa̱ꞌa̱ñ ku ja jaꞌɨt ja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty yikꞌookwa̱ꞌa̱ñɨyɨ. 2 Jøts kumɨ ja xøøwts wyɨnaty tyimbyatpy midi ja israelɨt ja̱a̱ꞌy tyundɨp ku ja tyikꞌøyɨdɨ ja wa̱xnaky, nayɨdeꞌen sa̱m ojts yꞌettɨ yꞌa̱pteety jam aba̱k etjotp, 3 wɨnets ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja myɨguꞌuktøjk ñɨma̱a̱jyɨyøø:

―Kaꞌap ya̱ mda̱ꞌa̱nt; jam mnøjkxt Judea, jøts ja mbabøjkpɨtøjk nayɨdeꞌen jam mꞌejxmɨyɨt sa̱ jaty mduñ. 4 Ku pøn ttsøky jøts yiknɨja̱wɨt, kaꞌap ja ti amaaꞌtsk ttuñ. Ejx mets yø jadeꞌen xuñ. Tunts mets yø jadeꞌen øy ma̱dsoo, jøts mets yø øy pøn xukꞌext.

5 Nɨwɨneꞌenɨnxɨ døꞌøn ja myɨguꞌuktɨ ja kyajanchja̱wɨyɨ. 6 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tnɨma̱a̱y:

―Kaꞌanɨm øts ndiempɨ tpa̱a̱ty jøts ø nnøjkxt; jøts meets, øy meets øy juunɨ mnøjkxt. 7 Kaꞌ meets ya̱ pøn mmɨꞌekɨyɨ; øts, yikmɨꞌajkɨp øts jaꞌagøjxp ku øts ja tukɨꞌɨyɨ nnɨgajpxy sa̱ jaty kyaꞌøyja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ. 8 Nøjkxts mee mꞌatsxøba̱a̱ty; kaꞌap ø nnøjkxt, kumɨ kaꞌanɨm øts njujkyꞌa̱jtɨn pya̱a̱tꞌatyɨnɨm.

9 Kuts ja jadeꞌen wya̱a̱ñ, jøts ja jamyɨ Galilea tya̱a̱ñ.

10 Xjats ku ja myɨguꞌuk wyɨnaty tø choondɨ, jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús nayɨdeꞌen ñijkxy ma̱ wyɨnaty jam ja xøøw, øy ɨdøꞌøn ja kaꞌap yjadyimña̱nkyꞌijxyɨ jam mayja̱a̱ꞌyjotp. Yuꞌuch ɨdøꞌøn ja wyɨdity. 11 Jøts ɨdøꞌøn ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ja yjadyimyꞌɨxa̱ꞌa̱yɨ ku ja xøøw tyuñɨ, yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja wya̱ꞌa̱ndɨ:

―¿Ma̱ net ja ja̱a̱ꞌy midi Jesús nadyejɨp?

12 Jøts jam mayja̱a̱ꞌyjotp jam ja may pøn ja nɨmadya̱jkɨyɨp. Pømbɨ jam nømp: “Øy ja̱a̱ꞌyxɨ jaꞌ”; jøts jaduꞌuk wya̱mɨdɨ: “Kaꞌap ja yꞌøyja̱a̱ꞌyɨ, nugo ja̱a̱ꞌy ja twɨnꞌɨɨñ.”

13 Jøts kaꞌap pøn nugo aja̱wɨ møk tnɨmadya̱ꞌa̱ktɨ jaꞌagøjxp ku ja israelɨt ja̱a̱ꞌy wyɨndsøn jamdɨ, jaꞌ ja chøꞌjkɨdɨp.

14 Kujkwa̱ꞌkxnɨp ja xøøw wyɨnaty ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tyøjkɨyɨɨꞌñ jam tsa̱ptøjkjotp, jøts ja jam yikꞌɨxpøjkꞌokwa̱a̱ñ. 15 Jøts ɨdøꞌøn ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ja ñɨgyuma̱a̱p tyimyja̱wɨdɨ, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ndɨ:

―¿Sudso yø jadɨneꞌen tjaty, jøts kaꞌats yꞌɨxpikyɨ?

16 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tꞌadsøøy:

―Yø ɨxpøjkɨn kaꞌ øts yø njaꞌajɨ, jaꞌ yøꞌ yjaꞌ pøn ø xkajxp. 17 Pønɨ jam pøngapøn, pøn jadeꞌen ja tsojkɨn tjagyajp jøts tpadunwa̱ꞌa̱ñ sa̱ Dios ttsøkyɨn, ñɨja̱wɨpts jaꞌ pønɨ kidi jamɨp øts nꞌɨxpøjkɨn chøøñ ma̱ Dios, uk kidi ngøꞌøm jaꞌ øts jadeꞌen ngajpxpy. 18 Pøn kyøꞌøm jaꞌ nugo tka̱jpxp, jadeꞌenꞌampy ja jadeꞌen ttuñ jøts ja ja̱a̱ꞌy ja yikmøjtøkɨyɨt; pønɨ pøn ttsojkp jøts tyikmøjtøkɨt ja Dios Teety yjaꞌ midi ja tø tkexy, tɨy janch ja wya̱ꞌa̱ñ, kaꞌap ja tya̱a̱yɨ.

19 ’¿Ti kidi ja yjanchɨ jøts ku meets ja Moisés ojts mmøꞌøyɨ ja kutujk? Jøts kaꞌats nɨwɨneꞌenɨn xpadundɨ ja kutujk. ¿Tigøjxp ku xyikꞌookwa̱ꞌa̱ndɨ øts?

20 Jøts ja mayja̱a̱ꞌy ja yꞌadsoojɨyɨ:

―Pø tø mets mɨkuꞌ mdatøkɨyɨ; ¿pøn ɨdøꞌøn myikꞌookwa̱jnɨp?

21 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tnɨma̱a̱y:

―Tyimyjaꞌ ɨdøꞌøn ku tukꞌojkyɨ ojts jadeꞌen nꞌadɨꞌɨch ya̱m yjapooꞌkxɨnxøøwɨ, jaꞌats mee mgaꞌøyja̱ꞌwɨp. 22 Ojts meets ja Moisés mdanɨgutujkꞌatyɨ jøts meets mutsk una̱ꞌjk ja chuujkuꞌnk xjøptsuktuujtɨt midi yiktejp circuncisión (øy ja tyeetyꞌa̱ptøjk ja tjayiktsoꞌonda̱ꞌa̱ky, pø nɨgɨdi jaꞌajɨpxɨ ja køꞌøm tyiktsoꞌonda̱kp), ¿tigøjxp meets ja mutsk mixyuna̱ꞌjk xuujnɨ ja circuncisión wan tjapooꞌkxɨnxøøwɨ? 23 Jabɨ mduujnɨpts meets ja mutsk mixyuna̱ꞌjk ja circuncisión øy ja pooꞌkxɨnxøøwɨ, ¿ti kuts øts ja xamɨꞌa̱mbiky ku øts ja ja̱a̱ꞌy amuum tø nyiktsøꞌøky ku pooꞌkxɨn xøøw? 24 Kidi meets øy sa̱gasa̱ mbayøꞌøy pønɨ sa̱ øy tigati xꞌejxtɨ. Ku mbayøꞌøwya̱ꞌa̱ndɨt, yikxon xuꞌundɨt tɨyꞌa̱jtɨngøjxp.

25 Xjats wɨna̱a̱gɨn pøn wyɨnaty tø choondɨ jam Jerusalén, jøts ñayꞌamɨdoojɨña̱xwa̱ꞌjkɨdøø:

―¿Kidi jaꞌajɨp yøꞌ midi yikꞌɨxaapy, midi yikꞌookwa̱ndɨp? 26 Ɨxats yø kyajpxy mayja̱a̱ꞌy agujky, ma̱ts yø pøn sa̱ kyanɨma̱ꞌa̱ñɨyɨ. ¿Wan ndejɨn kudunktøjk tjantyimyjanchja̱wɨdɨ yøꞌøbɨ ja̱a̱ꞌy jøts ku yø Cristo? 27 Jabɨ wa̱ꞌa̱tsxɨ adøm yø nnɨja̱ꞌwam ma̱ yø chøøñ; kuts ja Cristo myeꞌent, kaꞌats ja yiknɨja̱wɨt pønɨ ma̱ ja choont.

28 Jaꞌayɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja jadeꞌen ojts tmadøy, pø ɨxamxɨ ja wyɨnaty tsa̱ptøjkjotp yikꞌɨxpiky, xjats ja møk wya̱a̱ñ:

―¡Aaa wa̱ꞌa̱ts tam meets xꞌijxyꞌaty, jøts mnɨja̱ꞌwɨp tam meets yøꞌ pønɨ ma̱ ø ndsøøñ! Kidits ngøꞌømwɨnma̱a̱ꞌngyøjxpɨpxɨ ø nmiñ, jaꞌ ø xkajxp jøts øts ja ngudanɨt midi døꞌøn tyimyjanchꞌa̱jtp, midi mee mgaꞌijxyꞌajtpy. 29 Wa̱ꞌa̱ts øts ja nꞌijxyꞌaty kumɨ jam ø ndsøøñ, jaꞌats ø xkajxp.

30 Wɨnets ja ojts tjadyimyjaꞌukma̱tswa̱ꞌa̱ndɨ jøts ja ttsuꞌumdɨt; nɨkaꞌapts ja ojts pøn ñɨxa̱jɨyɨ kumɨ kaꞌanɨm ja wyɨnaty xyøgaꞌpxy. 31 Jamts ja maydɨ pøn ja janchja̱ꞌwɨyøø, pøn wa̱ndɨp:

―Ku ja myeꞌent ja Cristo, ¿ti mɨla̱grɨꞌa̱jtɨn ja jawaanɨ yja̱a̱ktyimdyuꞌunt, ti ti yø ja̱a̱ꞌy ya̱m kyatumpy?

32 Xjats ja fariseotøjk tmadowdɨ sa̱ jaty ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ja̱a̱ꞌy ñɨmadya̱ꞌa̱gyɨyɨ; wɨnets ja tꞌanaꞌamdøø ja tsa̱pta̱jk pøn tump jap tsa̱ptøjkjøtpy, jøts tyimyikma̱tst ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm. Ja teetywɨndsøn ɨdøꞌøn ja jadeꞌen møøt yꞌadøꞌøtstɨ. 33 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wya̱a̱ñ:

―Tyimyjawaanɨ meets ya̱m nja̱a̱kwɨndsøønɨ, jøts øts ja nꞌawɨmbejtyɨnɨt pøn ø tø xkexy. 34 Xjadyimyjaꞌɨxa̱ꞌa̱p meets, kaꞌats mee ma̱ xpa̱a̱tt. ¿Ja ti ja meets jap mnøjkxt ma̱ts jap nꞌett?

35 Xjats ja israelɨt ja̱a̱ꞌy agøꞌømyɨ ñayiktøøbɨna̱xwa̱ꞌjkɨdøø:

―¿Ma̱ døꞌøn yø ñøjkxwa̱ꞌa̱ñ, sudso døꞌøn yø wya̱ꞌa̱ñ jøts ku adøm yø ngaꞌukpa̱a̱jtnaꞌant nɨma̱? ¿Wan yø ndejɨn jam tnɨnøjkxwa̱ꞌa̱ñ ja israelɨt ja̱a̱ꞌy pøn jadiꞌiñɨ tø yøꞌøwya̱ꞌkxnɨdɨ, møøt tø ñamyɨdøjknɨyɨdɨ ja griegɨt ja̱a̱ꞌy? ¿Jaꞌ ndejɨn yikꞌɨxpøkwampy? 36 ¿Ti døꞌøn yø jadeꞌen tyijpy ku yø jadeꞌen tø xnɨma̱ꞌa̱yɨn ku wya̱ꞌa̱ñ: “Xjadyimyjaꞌɨxa̱ꞌa̱p meets, kaꞌats mee ma̱ xpa̱a̱tt, ja ti ja meets jap mnøjkxt ma̱ts jap nꞌett”?

37 Ja yjaduꞌukpɨ xøøw midi ja xøøw tyamɨgugøjxɨnɨp, jaꞌ ɨdøꞌøn ja tyimyꞌukmøjna̱jxnɨp, wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wya̱ꞌkukɨyɨɨꞌñ, jøts ja møkꞌampy wya̱a̱ñ:

―Pønɨ pøn ja kunuuꞌkxy jujkyꞌa̱jtɨn ttsojkp jadeꞌen sa̱m ndøøjtsant, wants ø xnɨmiñ jøts ø nmoꞌot. 38 Pønɨ pøn ø xjanchja̱ꞌwɨdɨp, jadeꞌents ja yja̱ttɨt sa̱m wya̱ꞌa̱ñ ja nøky jøts ku ja jam yꞌanmɨja̱ꞌwɨnjotp jadeꞌen myuꞌut ja nøø midi yikjujkyꞌa̱jtp xemɨkøjxp.

39 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tjatijy, pønɨ pøn ja janchja̱ꞌwɨyɨp, jaꞌats ja Espíritu Santo pya̱a̱ttɨp; kaꞌanɨm ɨdøꞌøn ja Espíritu Santo wyɨnaty myiñ, kumɨ kaꞌanɨm ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wyɨnaty tmɨmada̱kixy ja ayoꞌon jøts cha̱jpatt.

40 Xjats jam mayja̱a̱ꞌy agujkp wɨna̱a̱gɨn wya̱ndøø, ku ja jadeꞌen ojts tmadowdɨ:

―Tyimyjanchjaꞌadam ɨdøꞌøn yø ja̱a̱ꞌy ja Dios kyugajpxy midi ɨdøꞌøn yikꞌawejxp.

41 Jøts jaduꞌuk wya̱mɨdɨ:

―Ja Cristo yøꞌ.

Jøts wyenkpɨ wya̱mɨdɨ:

―¿Sudso ndejɨn ja Cristo jam kyaxøꞌøkt Galilea? 42 Yɨdeꞌents jap nøkyɨjxpy jaabyety wya̱ꞌa̱ñ jøts ku ja rey David jaꞌ yꞌa̱pja̱a̱ꞌy Cristoꞌa̱tp, jøts ku ja jam choont Belén, nay jam ma̱ ja David yꞌijty kyuga̱jpɨ.

43 Xjats ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen ñawya̱nwa̱ꞌkxnɨyɨdɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús køjxp. 44 Jam wɨna̱a̱gɨn pøn ja tjadyimyꞌukma̱tswa̱ndøø, nɨkaꞌapts jadeꞌen pøn yꞌadɨɨjch.

45 Jøts ja tsa̱pta̱jktøjk ojts wyɨmbejtnɨdɨ ñøjkxnɨdɨ ma̱ ja fariseotøjk jam wyɨnatyɨ møøt ja teetywɨndsøndøjktɨ, jaꞌats ja ojts ñɨɨꞌmxyɨdɨ:

―¿Tigøjxp ku tø xkayikmendɨ?

46 Jøts ja tsa̱pta̱jktøjk yꞌadsowdɨ:

―¡Kaꞌanɨm ma̱ pøn jadeꞌen kyajpxy sa̱m yø ja̱a̱ꞌy kyajpxyɨn!

47 Wɨnets ja fariseotøjk ja ñɨma̱a̱jyɨdøø:

―¿Meeba̱a̱t nayɨdeꞌen tø myikwɨnꞌøøꞌnɨdɨ? 48 ¿Ti tø adøm wɨna̱a̱gɨn ja nwɨndsøn tꞌukjanchja̱wɨdɨ, uk tø ja yja̱wɨ tuꞌugɨn ja fariseɨt tꞌukpabøktɨ? 49 Yø mayja̱a̱ꞌdyɨ pøn tkamøja̱ꞌwɨdɨp ja kutujkɨn, yøꞌ kawɨndɨyꞌa̱jttɨp ku ja tpabøktɨ.

50 Ja Nicodemo pøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ojts koots ñɨnijkxyɨ, nay ja fariseɨt jaꞌ, jaꞌats ja myɨguꞌuk ojts tnøjmɨ:

51 ―Jadeꞌen sa̱m adøm ja ngutujk tyikutujkyɨm, kaꞌ pya̱a̱tꞌatyɨ jøts adøm ja̱a̱ꞌy ja ayoꞌon ndyimdyanɨga̱jpxkojɨn ku ja kaꞌanɨm nmadøꞌøyɨndɨ jawyeen pønɨ ti døꞌøn ja tyumpy.

52 Jøts ja ojts yɨdeꞌen yikꞌadsøy:

―¿Nayɨ Galileɨt ja̱a̱ꞌy mets? Ɨxpøk waanɨ ja Dios kyajpxy jøts xnɨja̱wɨt jøts ku nɨ tuꞌuknɨm ja Dios kyugajpxy jam kyayiknɨja̱wɨnɨm Galilea.

53 Jøts ojts ñøjkxnɨdɨ ma̱ jaty pøn tyøjk.