3
Ja Jesús jøts ja Nicodemo
Jamts ɨdøꞌøn tuꞌuk fariseit ja̱a̱ꞌy pøn txøøwꞌa̱jtp Nicodemo, jøts jaꞌ ɨdøꞌøn ja israelɨt ja̱a̱ꞌy wyɨndsønꞌa̱jtɨp. Jaꞌats ojts koots yꞌatstøkꞌayøꞌøy ma̱ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam wyɨnaty, jøts ja ojts tꞌatsnøjmɨ:
―Wɨndsøn, nnɨja̱ꞌwɨp øøts jøts ku Dios tø mguexyɨ jøts øøts xyikꞌɨxpøkt. Kaꞌap me jeexyɨp jadeꞌen xyiktuñ ja Dios myøkꞌa̱jtɨn mɨla̱grɨꞌa̱jtɨngøjxp sa̱m ɨxya̱m xyiktuñɨn, ku jeexyɨp møøt mgaꞌity ja Dios.
Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tnɨma̱a̱y:
―Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, jøts ku kaꞌ pøn tpa̱a̱tt ja Dios kyutujk midi yja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy pønɨ kaꞌap pøn nayɨdeꞌen kyaxɨꞌɨky jadɨgojk sa̱m tø kyeꞌexyɨn.
Wɨnets ja Nicodemo tyiktɨɨy jøts ja tnɨma̱a̱y ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús:
―¿Sudsots ja møj ja̱a̱ꞌy nayɨdeꞌen jadɨgojk kyaxøꞌøkt sa̱m ja tø kyeꞌexyɨn? ¿Pø sudsoꞌampy jadɨgojk tyøkɨt tya̱a̱k yjotp jøts kyaꞌaxkojmɨt?
Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja yɨdeꞌen tꞌadsøøy:
―Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, pønɨ kaꞌap pøn jadeꞌen kyeꞌexy ejxɨm ja ja̱a̱ꞌy kyeꞌexyɨn, jøts nɨkaꞌats ja Dios myøkꞌa̱jtɨn myøꞌøyɨ, kaꞌats pøn mɨba̱a̱t tyøkɨt ma̱ Dios ja kyutujk ttanɨtanɨ ja yja̱a̱ꞌy. Ku ndeety nda̱a̱k xyikaxøꞌjkyɨm, nugo yøꞌ xmøꞌøyɨm ja ja̱a̱ꞌyꞌa̱jtɨn; jøts ku ja Dios xꞌuꞌnkꞌa̱jtyɨm, jaꞌats ja myøkꞌa̱jtɨn ja yꞌEspíritu Santo xmøꞌøyɨm. Kidi nɨgyuma̱a̱p xja̱wɨ jøts ku jadeꞌen nnøjmɨ: “Nɨdukɨꞌɨyɨ ja̱a̱ꞌy pya̱a̱tꞌatyɨdɨ ja chɨna̱a̱ꞌyɨn tyiktɨga̱tstɨt, kaꞌaxɨga̱jtstɨpts ja ñamyayɨ jadeꞌen.” Pojp øy ma̱dsoo pyøjy; wa̱ꞌa̱ts nmadøøꞌyɨm sa̱ wyɨna̱ꞌa̱ñ ja poj, kaꞌats nnɨja̱ꞌwaꞌan pønɨ ma̱ chøøñ jøts pønɨ ma̱ ñijkxy. Nayɨdeꞌents ɨdøꞌøn ñamyayɨ jaꞌadɨ pøn ja Dios myøkꞌa̱jtɨn yikaxøꞌjkɨyɨdɨp.
Wɨnets ja Nicodemo tja̱a̱ktɨɨbyɨjky:
―¿Sudso yø ndejɨn jadeꞌen?
10 Xjats ja yꞌadsojɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús:
―¿Pø møj maestrɨmts mets ya̱ israelɨt ka̱jpkɨjxy, jøts mets yø yjadeꞌembɨ xkanɨmadøy? 11 Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, jøts ku øøts jaꞌ nnɨgajpxy midi øø nnɨja̱ꞌwɨp, jøts nay jaꞌ øøts nɨdestigɨꞌajtpy midi øø tø nꞌixy; jøts meets ja xkajanchja̱wɨ sa̱ øø njawa̱ꞌa̱ñ. 12 Nɨkaꞌ xjanchja̱wɨdɨ ku øts jaꞌaba̱a̱t ndyimyjanɨgajpxy ti jaty ya̱ na̱xwiiñ, ¿ti jaꞌats mee mja̱a̱kjanchja̱wɨp ja tsa̱jpjøtpyɨt yjaꞌ ku meets njadukmadoꞌot?
13 ’Kaꞌaxɨ jap pøn yꞌatsꞌøch jap tsa̱jpjøtpy, øts ɨdøꞌøn jap tsooꞌmp kumɨ øts japꞌa̱jtp jap tsa̱jpjøtpy; jøts øts ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy ngudanaapy. 14 Jøts nayɨdeꞌen ø nyiktuꞌunt sa̱m ja Moisés ojts ttuñɨn ja tsa̱a̱ꞌñ jam aba̱k etjotp ku ja ojts køjxp tɨyjɨꞌɨky, 15 jøts ja kyawɨndɨgøꞌødyɨt pønɨ pøn ø xjanchja̱ꞌwɨdɨp, xemɨkøjxp ja tpa̱a̱ttɨt ja kunuuꞌkxy jujkyꞌa̱jtɨn ja kunuuꞌkxy chɨna̱a̱ꞌyɨn.
Pyaꞌayøøpy ja Dios ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy
16 ’Janch møk ja Dios tsojkɨn tjagyepy, jøts tpɨkta̱ꞌa̱ky ja pyaꞌayoꞌowɨn ya̱ na̱xwiiñ ku ja yꞌUꞌnk tkexy midi tuꞌumchɨ, jøts ja kyawɨndɨgøꞌødyɨt pønɨ pøn ja tjanchja̱ꞌwɨdɨp, jøts ja xemɨkøjxp ja kunuuꞌkxy chɨna̱a̱ꞌyɨn ja kunuuꞌkxy jujkyꞌa̱jtɨn tpa̱a̱ttɨt. 17 Kidi jaꞌajɨp ja Dios yꞌUꞌnk tyanɨguejxpy ya̱ na̱xwiiñ jøts ayoꞌon ja ttukpa̱a̱tt ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy, jadeꞌenꞌampy ja tkexy jøts ja tyiknɨtsoꞌokꞌa̱tt ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy.
18 ’Pønɨ pøn tjanchja̱ꞌwɨp ja Dios Uꞌnk, kaꞌap ayoꞌon ja yiktaguwa̱nɨ; pønts tkajanchja̱ꞌwɨp, jaꞌ yꞌayoꞌon kutujkp xemɨkøjxp jaꞌagøjxp ku tkajanchja̱ꞌwɨyɨdɨ ja Dios yꞌUꞌnk midi tuꞌugyɨ. 19 Pønɨ pøn tyimyjadeꞌenꞌa̱jttɨp, tø yꞌayoꞌon ja kyutujknɨdɨ, ku ja myiiñ ya̱ na̱xwiiñ midi ja ja̱a̱ꞌy øy tsuj tyikwɨnma̱a̱ꞌnbya̱tp, kaꞌap ja yikupɨjky. Neꞌegɨ ja kubeꞌetsꞌa̱jtɨn kugootsꞌa̱jtɨn ja neꞌegɨ chojktɨp, jaꞌagøjxp ku ja tyumjakaꞌøybɨ ttunwa̱ꞌa̱ndɨ. 20 Nɨdukɨꞌɨyɨ pøn ja tyumjakaꞌøybɨ ttundɨp, kawɨnꞌijxyɨm ja tja̱wɨdɨ ja yikꞌøwyɨnma̱a̱ꞌnbya̱tpɨ. Nɨwɨneꞌenɨn ja tkamɨjotwa̱ꞌa̱ndɨ jaꞌagøjxp jøts kyanɨgaxøꞌøktɨt ja kyaꞌødyuꞌunɨndɨ. 21 Pønts ttsɨnaadyɨp ja tyɨɨbyɨ yjanchpɨ, jaꞌats tmɨjotwa̱ndɨp midi øy tsuj tyikwɨnma̱a̱ꞌnbya̱tp ja ja̱a̱ꞌy, jøts ja tyiknɨgaxøꞌøktɨt ja Dios yjaꞌ ti jaty ja tyundɨp.
Ku ja Juan Bautista jadɨgojk tka̱jpxpa̱a̱ty ja Jesús yjaꞌ
22 Kuts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen yꞌukja̱jty, xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ojts tmøødɨ ja pyabøjkpɨtøjk jam Judeɨt na̱xjotp. Ñɨyjeky ja jam tya̱a̱ꞌnɨdøø jøts ja jam møøt yiknøbajttøø. 23 Jøts ja Juan nay ɨxam ja wyɨnaty yiknøbatmɨ ɨxam Enón midi ja Salimɨt ka̱jp myɨwɨngonꞌajtpy, jaꞌagøjxp ja jam yiknøbety ku ja nøø jam janch kom; jamts ja ja̱a̱ꞌy myendɨ jøts ja jam yꞌatsnøbattɨ. 24 Jawyeenɨp ɨdøꞌøn ja jadeꞌen yjaty, kaꞌanɨm ja Juan wyɨnaty yikpɨkta̱ꞌa̱ky puxøjkjøtpy.
25 Jøts nay wɨnet ja Juan pyabøjkpɨ wɨna̱a̱gɨn tnadyamɨgajpxyɨdɨ møøt ja myɨguꞌuk israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, jaꞌ ja tnadyamɨga̱jpxɨyɨdɨp sa̱ ja pøky wya̱ꞌa̱ch. 26 Nay wɨnets ja Juan yꞌatsyiknɨma̱a̱y:
―Wɨndsøn, ɨxam ja ɨxya̱m yiknøbety pøn mets jam wyɨnaty møøt xøbɨdsimy ma̱ ja Jordángɨt nøø, jaꞌ pøn mets ojts xnɨgajpxy jøts nɨdukɨꞌɨyɨ ja̱a̱ꞌy ja yjanchpabikyɨyɨ.
27 Xjats ja Juan ja tnɨma̱a̱y:
―Kaꞌ pøn ti tnɨyjaty pønɨ kaꞌap Dios myøꞌøyɨ. 28 Meetsxɨ ojts wa̱ꞌa̱ts køꞌøm xtyimyadøy ku ø nwa̱ꞌa̱ñ jøts ku øts kaꞌ nCristo, jøts ku ø njaꞌajɨ pøn jawyeen yikajxp nugo. 29 Janch tsuj øts, janch xonda̱kp øts, jadeꞌen ejxɨm ja tøꞌøxmyɨyøꞌøbyɨ tyikꞌamajtskɨ myɨguꞌuk; jadeꞌen øts nnayja̱wɨyɨ kuts nmadøy ja Jesús yꞌayuujk. 30 Yøꞌ møjtøkɨpnɨm jøts øts kuwa̱nɨ nꞌamutskɨt, kuwa̱nɨ nꞌɨxnøjkxt.
Jaꞌ pøn tsooꞌmp jap tsa̱jpjøtpy
31 Jaꞌ pøn tsooꞌmp jap tsa̱jpjøtpy, tum jaꞌ tukɨꞌɨyɨ tnɨtanaapy. Jøts pøn ya̱ na̱xwiiñꞌa̱jtp, ja na̱xwiiꞌñɨts ja jaꞌa̱jtɨp, jøts tum jaꞌayɨ ja ñɨgajpxpy ti jaty ja ejtp. Pønts tsooꞌmp jap tsa̱jpjøtpy, jaꞌ tukɨꞌɨyɨ tnɨtanaagyøjxp, 32 jøts tum jaꞌ ja ñɨgajpxpy midi ja tø tꞌixy, midi ja tø tmadøy; jøts kaꞌap ja pøn tjanchja̱wɨ midi ja ñɨgajpxpy. 33 Kuts øy pøn tjanchja̱wɨ, jaꞌats wa̱ꞌa̱ts tyiknɨgaꞌaxp jøts ku Dios tkajpxy ja tyɨɨbyɨ yjanchpɨ; 34 Dios kyajpxy Dios yꞌayuujk ja kya̱jpxɨp pøn ja Dios kajxɨp, kumɨ amuum yꞌEspíritu Santo ja myøꞌøyɨ. 35 Chøjkpy ja Dios Teety ja yꞌUꞌnk, jøts tukɨꞌɨyɨ tø ttagɨdøjkɨgyixy ti jaty ejtp kaꞌejtp. 36 Pønɨ pøn ja Dios Uꞌnk tjanchja̱ꞌwɨp, xemɨkøjxp ja nøjkx tpa̱a̱ty ja kunuuꞌkxy jujkyꞌa̱jtɨn ja kunuuꞌkxy tsɨna̱a̱ꞌyɨn; pønts tkajanchja̱ꞌwɨp, kawɨndem xøøw ja nøjkx tpa̱a̱ty ja yjadeꞌembɨ jujkyꞌa̱jtɨn, ja Dios myøkꞌayoꞌon ja nøjkx kyupøjkɨp.