1 Wɨnets ja teetywɨndsøn ttɨɨbyɨjky ja Esteban, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y:

―¿Janch jadeꞌen mets tø mꞌadɨꞌɨch?

2 Xjats ja yøñꞌampy tꞌadsøøy, jøts ja wya̱a̱ñ:

―Mee mɨguꞌuktøjktɨ wɨnøꞌøn myikteedyɨdɨ myikta̱a̱gɨdɨ, madowdɨ waanɨ. Ku adøm nꞌa̱pteetyꞌamøj Abraham jap chɨna̱a̱y ma̱ et txøøwɨ Mesopotamia, jøts kaꞌanɨm ja wyɨnaty ñijkxy tsɨnaabyɨ jam ma̱ et txøøwꞌa̱jtmɨ Harán. Xjats ja Dios Teety pøn janch wa̱ꞌa̱ts janch møj ojts ña̱nkyꞌijxyɨyɨ, 3 jøts ja Abraham yiknɨma̱a̱y: “Majtstuꞌut yø mdsɨnaadya̱a̱jk jøts nayɨdeꞌen ja mmɨguꞌuktøjktɨ, jøts mnøjkxt jam ma̱ ja tsɨnaadya̱a̱jk nꞌatstukꞌext.” 4 Xjats ja Abraham chooꞌndøø jam chɨnaadya̱a̱jkjotptɨ ma̱ txøøwꞌaty Caldea, jøts ñøjkxtøø tsɨnaabyɨ jam Harán. Xjats ja tyeety jam yꞌooꞌkna̱a̱, wɨnets ja Dios Teety twa̱a̱dsøøy ja Abraham ma̱ ɨxya̱m ndsɨna̱a̱ꞌyɨndɨ. 5 Jøts ku ja jadeꞌen yja̱ꞌa̱ty nɨwɨnøꞌønɨn ja ña̱a̱jx ja kyayikmøøy, nugo ja chɨna̱a̱y; jøts nay ja Dios Teety køꞌøm tyikutujk jøts yikmoꞌotnɨm ja ña̱a̱jx ma̱ chøønɨdɨt ja yꞌuꞌnk ja yꞌuna̱ꞌjk øy ja Abraham wyɨnaty yjaꞌøøky; kaꞌanɨm ja yꞌuꞌnk te ku ja Dios jadeꞌen wya̱nda̱a̱jky. 6 Jøts nayɨdeꞌen ja Dios Teety tja̱a̱knɨma̱a̱y ja Abraham, jøts ku ja yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjktɨ, yꞌa̱ptɨ yꞌoktɨ ñøjkxtɨt tsɨnaabyɨ abikya̱jp, jøts jap ja̱a̱ꞌy ja yjanchyiktunɨdɨt ejxɨm jɨyujkɨn. Ku ja jap yja̱ꞌa̱ttɨt, wɨnets ja ja̱a̱ꞌy kyayikꞌødyunɨdɨt makta̱xk magøꞌpxy jumøjt. 7 Xjats ja Dios nayɨdeꞌen wya̱a̱ñ: “Øts ndɨɨdyuꞌump ja ja̱a̱ꞌy pøn mgaꞌødyunɨdɨp, pøn myiktunɨdɨp jɨyujkɨn, jøts ngajxpɨdsøꞌømdɨt kyøꞌømna̱xjotptɨ, jøts ø xwɨndsøꞌøgɨdɨt nay ya̱.” 8 Jøts nay yø Dios Teety møøt ja Abraham tkajpxyꞌa̱jty sa̱ jaty ja ejxpajt ja ejxa̱ꞌa̱n ku ja yikmoꞌodɨt ja na̱a̱jx. Jøts tpɨkta̱a̱jkøø sa̱ mutsk mixyuꞌnk yiktuꞌundɨt ku kyaꞌaxtɨt. Paty ɨdøꞌøn ku ja Abraham yꞌuꞌnk kyaxɨꞌjky midi txøøwꞌa̱jt Isaac, wɨnets jadeꞌen ttundɨ sa̱ tkajpxyꞌa̱jttøø jøts ja ejxa̱ꞌa̱n tpɨkta̱a̱jkɨ ñeꞌkxkøjxp, kyɨduktujk xøøw ja jadeꞌen ttuuñ. Nayɨdeꞌen ja Isaac ttuuñ ja yꞌuꞌnk midi txøøwꞌa̱jt Jacob, jøts nayɨdeꞌen ttuuñ ja Jacob ja yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjktɨ nɨmakmajtsk pøn yꞌa̱pteetyꞌa̱jttøø ja Israelɨt ja̱a̱ꞌy.

9 ’Ya̱ꞌa̱t Jacob yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjktɨ midi adøm nꞌa̱pteetyꞌa̱jtɨndøø, myɨꞌajkɨdɨp ja yꞌuch José jaꞌadɨ, paty ja ojts ttooꞌknɨdɨ jøts tyiknøjkxtøø jam Egiptɨt ja̱a̱ꞌy yꞌetjotp. Jøts ja José, kaꞌap ja Dios myajtstuꞌudyɨ nɨjuunɨ. 10 Nay yø Dios pudøjkɨyɨp ku yꞌayoꞌomba̱a̱ty. Jøts nay jaꞌ ja møøjyɨp ja wijyꞌa̱jtɨn, jaꞌagøjxp chojkɨyøø ja Faraón midi møj wɨndsønꞌa̱jtp jam Egipto. Nay jaꞌ tpɨkta̱a̱jk ja José gobernador jøts ja yikutukt jap kutujkta̱a̱jkjøtpy, jøts nayɨdeꞌen jap Faraón tyøjkjøtpy.

11 ’Wɨnets ja yuu myiiñ jøts janch may ayoꞌon pya̱jtɨdøø jam Egipto etjotp jøts nayɨdeꞌen jam Canaán, paty adøm nꞌa̱pteetyꞌamøjtɨ kaꞌap tpa̱a̱ttøø ti yjøøꞌkxtɨp. 12 Xjats ku ja Jacob tnɨja̱ꞌwøø jøts ku jap Egipto yꞌity ariin, wɨnets jap tkejxy ja yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjktɨ pømbɨ adøm nꞌa̱pteetyꞌa̱jtyɨndɨp. Jadeꞌen ojts yꞌotstɨ mɨjawyeen. 13 Ku myɨmajtsk ojk ñøjkxtøø, wɨnets ja José køꞌøm ña̱nkyꞌejxɨyøø, jøts jadeꞌen ja Faraón tnɨja̱ꞌwøø kudam ñamyɨguꞌukꞌatyɨdɨ. 14 Xjats ja José twa̱a̱dsøøy ja tyeety jøts nɨdukɨꞌɨyɨ ja myɨguꞌuktøjktɨ, nɨduguiꞌpxy myakmokx nɨdukɨꞌɨyɨ yꞌejttøø. 15 Jadeꞌen ja Jacob yja̱ꞌjty ku yikwa̱a̱dsøøy tsɨnaabyɨ jap Egipto. Jap yꞌooꞌkna̱a̱ møøt adøm nꞌa̱pteetyꞌamøjtɨ. 16 Xjats ku jam yꞌooꞌktøø, wɨnets jam tyiknøjkxtøø Siquem yꞌetjotp ma̱ ja Abraham jam wyɨnaty ja jut tø tjuy, midi ja Hamor yꞌuꞌnk tyooktøø.

17 ’Xjats ku ja Israelɨt ja̱a̱ꞌy myayɨñɨdɨ jam Egipto ña̱xjotp, wɨnets ja Dios ja wya̱nda̱ꞌa̱ky yꞌadukwa̱nɨ midi wya̱nda̱a̱jk Abraham køjxp. 18 Wɨnets ja Egiptɨt ja̱a̱ꞌy tpɨkta̱ktøø tuꞌuk ja møj wɨndsøn, pøn tkanɨja̱ꞌwɨp pønɨ sa̱ ja José wyɨnaty tø yꞌatswɨndsønꞌaty. 19 Jaꞌats ɨdøꞌøn twɨnda̱a̱yꞌa̱jt adøm nmɨguga̱jptɨ jøts tjemduuñ tteduuñ adøm nꞌa̱pteetyꞌamøjtɨ, yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ttuuñ jøts ku aguwa̱nɨkøjxp ttukmajtstuꞌuty ja teety ja ta̱a̱ktɨ ja mya̱xuꞌnktɨ jøts yꞌooktɨt. 20 Jaꞌabɨ xøøw jaꞌabɨ jumøjt ɨdøꞌøn ja ma̱xuꞌnk kyeꞌjxy midi txøøwꞌa̱jt Moisés, jøts janch tsojkɨ ja Dios jaꞌ. Xjats ja Moisés ja tyeety tya̱a̱k yikyaꞌjkɨyøø tɨgøøk poꞌ. 21 Wɨnets yikmajtstutna̱a̱ kuwa̱nɨ, xjats nay yø Faraón ñøøx ojts tpa̱a̱ty, jøts tyikyeꞌjky ejxɨm ja kyøꞌømꞌuꞌngɨn. 22 Xjats ja Moisés jap wyijy kyejy yꞌɨxpijky, jøts midi ja Egiptɨt ja̱a̱ꞌy yja̱jttɨp, nay jap ja Moisés yiktaꞌawa̱a̱n. Ku ja jadeꞌen yꞌɨxpɨjky, ka̱jpxwa̱ꞌkx ja janch øy janch tsuj, jøts yjanchtumpy ɨdøꞌøn ja køꞌøm jadeꞌen.

23 ’Xjats ku ja Moisés wyɨnaty ja jyumøjt wɨxijkxy, wɨnets ja tꞌatspa̱a̱twa̱ꞌa̱ñ ja myɨguga̱jp ja israelɨt ja̱a̱ꞌy. 24 Wɨnets jap ojts tꞌejxpa̱a̱ty ja myɨguꞌuk ku ja jap wyɨnaty ja egiptɨt ja̱a̱ꞌy yjemduñɨ tyeduñɨ. Wɨnets ja Moisés ja myɨguꞌuk tꞌayoꞌijxy jøts tnɨgubøjky, paty ja tyikꞌøꞌjky jaꞌ egiptɨt ja̱a̱ꞌy. 25 Kumɨ jadeꞌen ja yjawɨnmay jøts ku ja myɨguꞌuktøjk tnɨja̱wɨdɨt, jøts ku ja Dios myoꞌowa̱ꞌa̱ñɨdɨ ja awa̱ꞌa̱tsꞌa̱jtɨn, jøts nagyøꞌøm ja twɨndsønꞌa̱ttɨt; jøts ja myɨguꞌuk kaꞌap ja tnɨja̱ꞌwɨdøø. 26 Xjats kyɨmjabomꞌa̱jty, wɨnets ja Moisés tpa̱a̱ty ja myɨguꞌuk namajtsk, nacheꞌjkɨdɨp tam ja wyɨnaty, xjats ja Moisés wyɨnma̱a̱y jøts ñamyɨyujyꞌa̱tɨdɨt, jøts tnɨma̱a̱y: “¿Tiku jadeꞌen mnayjemduñɨdɨ mnadyeduñɨdɨ, kidi mdukja̱a̱ꞌyɨp meets?” 27 Xjats jaꞌ midi ja myɨguꞌuk wyɨnaty tjemdump ttedump jøts ja Moisés yiknajtstejɨmya̱a̱, jøts ñɨma̱a̱jyøø: “¿Pøn mets tø mbɨkta̱ꞌa̱gyɨ yikutujkpɨ jøts øø xꞌanaꞌamt? 28 ¿Xyikꞌookwa̱mp øts nayɨdeꞌen sa̱m ja xyikꞌøꞌjky jaꞌ egiptɨt ja̱a̱ꞌy uxøø?” 29 Xjats ku ja Moisés jadeꞌen tmadøøy ja ayuujk, wɨnets jatyɨ kyeejky ku yiknɨma̱a̱y jøts ku uxøø wyɨnaty ja ja̱a̱ꞌy tø tyikꞌøøky, wɨnets ñijkxy jap tsɨnaabyɨ ma̱ et jap txøøwɨ Madián. Japts chɨna̱a̱y sa̱mɨ ja̱ꞌa̱tja̱a̱ꞌy, wɨnets jap ja yꞌuꞌnk tpa̱a̱jty namajtsk tum mixy.

30 ’Tø ja wyɨnaty chɨnaañɨ wɨxijkxy jumøjt, wɨnets ñijkxy wɨdejtpɨ jam tøꞌøts etjotp, wɨngon et ma̱ kojpk jam midi txøøwꞌa̱jtp Sinaí, xjats jam tꞌejxpa̱a̱jty tuꞌuk ja a̱nkɨlɨs jam jønjotp midi ujtsxɨmumgøjxp tøøpy. 31 Xjats ja Moisés ñɨgyuma̱a̱p tja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ku ja jøøn tꞌejxpa̱a̱jty, jøts ku tja̱a̱kwɨngunøjkxøø wɨngon, wɨnets tmadøøy ja Dios Teety yꞌayuujk ku ja wya̱ꞌa̱ñ: 32 “Øts mets mꞌa̱pteetyꞌamøj xdiosꞌa̱jtp nayɨdeꞌen ja Abraham, ja Isaac, jøts nayɨdeꞌen ja Jacob.” Xjats ja Moisés chøꞌøgɨdyøjkɨña̱a̱, jøts kaꞌ yꞌuknadyaꞌaꞌejxɨnɨyøø jøts twɨnꞌext. 33 Wɨnets ja Dios Teety ñɨma̱a̱jyɨyøø: “¿Tiku yø mgøꞌøk xkajeñ, kumɨ tø øts yø nwɨꞌixy ya̱ꞌa̱t et? 34 Køꞌøm øts tø nꞌixy ja nja̱a̱ꞌy ku jam yꞌayoꞌomba̱a̱ttɨ Egipto, tø øts nayɨdeꞌen nmadøy sa̱ yjøꞌødɨ sa̱ ya̱ꞌa̱xtɨ, sa̱ yja̱ttɨ sa̱ kyubattɨ, jaꞌ tø nnɨmiñ jøts nyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsøꞌømdɨt. Mada̱ꞌa̱k, jøts jam mnøjkxt Egipto.”

35 ’Øy ja Moisés wyɨnaty tø yjayiknøjmɨ jøts ku ja kaꞌ wyɨndsønꞌa̱tt, jøts ku ja kaꞌ tyɨɨdyuꞌunt, Diosts ja køꞌøm kajxɨyɨ jøts ja tyikꞌawa̱ꞌa̱tspɨdsøꞌømt, jøts nayɨdeꞌen tnɨwɨndsønꞌa̱tt ja myɨguꞌuktøjk, jaꞌagøjxp ku ja a̱nkɨlɨs jam tyukmadojɨ ujts xɨmumgyøjxp jøøn agujkp. 36 Nay yø Moisés ɨdøꞌøn tyikpɨdsøøm adøm nꞌa̱pteetyꞌamøjtɨ jam Egipto, jøts nayɨdeꞌen yjanchtuun ja mɨla̱grɨ jøts ja Dios myøkꞌa̱jtɨn tyiktuujnøø, jadeꞌen ttuuñ jam Egipto, jøts nayɨdeꞌen ma̱ ja Tsa̱jpts Mejy, jøts jam tøꞌøts etjotp, wɨnet ku jam jadeꞌen chɨna̱a̱y wɨxijkxy jumøjt. 37 Nay yø Moisés ɨdøꞌøn tnɨma̱a̱y ja israelɨt ja̱a̱ꞌy: “Myiktanɨgaxtɨp ja Dios Teety ja kyugajpxy tuꞌuk, nayɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja myeꞌent sa̱m øts ja jawyeen tø xkejxyɨn, jøts nay adøm ɨdøꞌøn ja nmɨguꞌuk jaꞌ. Jaꞌats ɨdøꞌøn mbaduꞌunɨndɨp.” 38 Nay yø Moisés ɨdøꞌøn kyudana̱a̱y ja yja̱a̱ꞌy jam tøꞌøts etjotp ma̱ ja kojpk txøøwɨ Sinaí, ku ja a̱nkɨlɨs myøøjyøø ja øgyajpxy ja øyꞌayuujk midi ndajujkyꞌa̱jtɨndɨp; jøts adøm ja nayɨdeꞌen nnɨja̱ꞌwɨnt.

39 ’Xjats adøm nꞌa̱pteetyꞌamøjtɨ kaꞌ tpadundøø pønɨ midi ja Moisés yjana̱nktyunwa̱jnɨp, jam ja neꞌegɨ jadɨgojk ñøjkxwa̱ꞌa̱ndɨ nay jam Egipto, jøts ja Moisés jadeꞌen yikmajtstuꞌutwa̱ꞌa̱ñ. 40 Wɨnets tnɨmaadyøø ja Aaron: “Yikojɨk øøts nwenkdiostɨ jøts øøts jaꞌ xuuꞌwa̱ꞌa̱t, kumɨ kaꞌap øøts nnɨja̱wɨ pønɨ sa̱ ja Moisés yjaty ku øøts nɨchøkyꞌampy xyikpɨdsɨɨmy Egipto.” 41 Xjats tyikꞌaꞌøyɨña̱xtɨ ja løjch, jøts tyikꞌooꞌktɨ namay ja jɨyujk, jaꞌ ɨdøꞌøn tyamɨyoxtɨp tyawɨndsøꞌjkɨdɨp ja løjch awa̱na̱x, wɨnets jaꞌ ttaxonda̱ktøø midi køꞌøm yikꞌøyɨdøø. 42 Xjats ja Dios Teety myajtstuujtɨdøø jøts ja wya̱a̱ñ, wan yø wenk dios yjaꞌ tpaduujnɨdɨ, wan tma̱a̱dsa̱ꞌjɨ wan ttiiꞌjɨ. Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja Dios Teety kyugajpxy jap ñøkyjøtpy tjaadya̱ndɨ:

44 ’Nayɨdeꞌen jam tøꞌøts etjotp ja nꞌa̱pteetyꞌamøjtɨ tmøøtꞌa̱jttøø ja wetøjk tuꞌuk ma̱ tpøkjøꞌøktɨ ja kyutujktɨ, tsa̱a̱gøjxp ɨdøꞌøn ja yja̱ꞌa̱yɨ, Dios ɨdøꞌøn ojts tyukꞌijxyɨ ja Moisés sudso wetøjk yꞌøyɨt. 45 Xjats ku ja tiempɨ ña̱jxy jeky jumøjt, wɨnets ja møja̱a̱ꞌdyøjktɨ tkøya̱jknɨdøø ja wetøjk møøt ja wyɨndsøn Josué. Wɨnets ja myɨdsep tmɨmajada̱ktøø pøn jaty ja wyɨnaty tsɨnaadyɨp, kumɨ køꞌøm ja Dios ja kyexyɨdɨ jøts ja chɨnaadya̱jk ja yikmoꞌodɨt. Nay ja wetøjk wyɨnaty yiktundɨp ku ja David yikutujky. 46 Jøts ja Dios ja ojts yꞌaꞌejxɨyɨ, paty ja tuꞌuk tkojwa̱ꞌa̱ñ ja tsa̱ptøjk ma̱ ja chøønɨt ja Dios Teety pøn ja Jacob ojts Diosꞌa̱jtmɨ; 47 jøts nɨ kaꞌabyɨm ja tkøjy ja tsa̱ptøjk; wɨnets ku ja Salomón tyøkɨ wɨndsøn, jaꞌanɨmts tkoj ja tsa̱ptøjk. 48 Jøts øyɨm ja Dios jap kyidyimchøønɨ kuwa̱nɨ jap tsa̱ptøjkjøtpy midi ja ja̱a̱ꞌy yikꞌøyɨdɨp, kumɨ yɨdeꞌen ja Dios ja yꞌayuujk ttukmɨyøꞌøy ja kyugajpxy ku ja yɨdeꞌen wya̱ꞌa̱ñ:

51 Xjats ja Esteban tja̱a̱knɨma̱a̱y yɨdeꞌen ja myɨguꞌuktɨ:

―Meetsxɨ mgamadoop mgaja̱ꞌgyujkɨdɨp, jøts nɨjuunɨ meets ja Espíritu Santo xkagupøjktɨ. Jadeꞌen mee nugo mjanchꞌity sa̱mɨ nꞌa̱pteetyꞌamøjtɨ. 52 Jaꞌaxɨ tjemdundɨp ttedundɨp ja Dios Teety kyugajpxy, jøts tyikꞌooꞌktøø pømbɨ yjøpja̱ꞌwɨdɨp ku ja myenwa̱ꞌa̱ñ ja yiknɨtsokpɨ, pøn janch øy janch wa̱ꞌa̱ts. Ɨxya̱mts ja yiknɨtsokpɨ yjanchmiiñ, pø meetsxɨ ja mgøya̱jk jøts ja ja̱a̱ꞌy yikꞌoogɨyɨt. 53 Pø tøxɨ meets ja a̱nkɨlɨs ja Dios kyutujk mjamøꞌøyɨ jøts nɨkaꞌap ja xpadundɨ.

54 Xjats ku jadeꞌen yiknɨmaadyøø ja wɨndsøndøjktɨ, wɨnets yikxon tjanchtyimyɨꞌa̱mbøjktøø ja Esteban. 55 Kumɨ ja Espíritu Santo ja Esteban yjanchmøøtꞌajtpy, wɨnets ja cha̱jpꞌijxy jøts tꞌejxpa̱a̱jty ja tsujꞌa̱jtɨn ja øyꞌa̱jtɨn ma̱ ja Dios Teety, jøts nayɨdeꞌen tꞌijxy ku ja Jesús jam tyanɨ Dios Teety aga̱ꞌngyøjøꞌøm. 56 Xjats tnɨma̱a̱y pøn yikꞌookwa̱jnɨyɨdɨp:

―¡Ukꞌejxtɨ! Awa̱ꞌa̱ts øts yø tsa̱jp ø nꞌixy, jøts nayɨdeꞌen nꞌejxpa̱a̱ty ja Cristo tyanɨ Dios Teety aga̱ꞌngyøꞌampy.

57 Xjats ja ja̱a̱ꞌdyɨ kaꞌap ja tmadowdɨ, yꞌama̱tstɨp ja tya̱tsk jaꞌ, nɨya̱xnɨ nɨyjoknɨ døꞌøn tnɨbɨdøktøø jøts tma̱tstøø. 58 Jøts tyikpɨdsømdøø aguwa̱nɨkøjxp jap ka̱jpjøtpy; wɨnets ja nɨꞌøøꞌnɨbɨdɨ jawyeen ja chabixy tjandøø jøts ja ttukꞌejxꞌettɨ ja mixy Saulo, xjats ɨdøꞌøn jatyɨ twɨka̱ꞌtsnɨbøjkɨdøø ja Esteban. 59 Yika̱ꞌtsp wyɨnaty ja Esteban, jøts ja cha̱pkajpxy jøts ja wya̱a̱ñ:

―Nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, mets ndagødøjkɨp ø nꞌanmɨja̱ꞌwɨn.

60 Xjats ku jadeꞌen wya̱a̱ñ wɨnets ñagyuxendya̱a̱jkɨyøø jøts møk wya̱a̱ñ:

―Kidi xukpøkyꞌaty nmɨguꞌuktøjktɨ yø nꞌoꞌjkɨn.

Kuts wya̱a̱nguijxy jadeꞌen, wɨnets yꞌooꞌkna̱a̱.