9
Haala lenyol ngol Laamɗo suɓii
1 Wo goonga kaalammi miin kawtuɗo e Almasiihu, mi fenataa. Ɓernde am nde Ruuhu Ceniiɗo ɗowata ndeen, ina seedanoo kam miɗo haala goonga. 2 Ɓernde am ina woodi mettorgal cattungal, nde selataa naawude 3 saabe Alhuudiyankooɓe ɓeen. Mi jaɓanno laataade kuɗaaɗo mi seeda e Almasiihu miin e hoore am si ina nafannoo sakiraaɓe am ɓe kawtumi ƴuwdi ɓeen. 4 Ɓeen ngoni Israa'iila'en. Laamɗo waɗi ɓe ɓiɓɓe muuɗum, holli ɓe teddeengal muuɗum. Kamɓe njeyi aadiiji ɗiin e Tawreeta Muusaa oon. Wo kamɓe Laamɗo anndini no ɓe ndewirta ɗum, kamɓe Laamɗo waɗani amaanaaji muuɗum. 5 Kamɓe ƴuuri e maamiraaɓe Israa'iila arandeeɓe ɓeen. Almasiihu du, neɗɗaaku muuɗum ƴuuri e lenyol ngool. Jettooje ngoodanii Laamɗo tiimuɗo huunde fuu faa abada! Aamiina.
6 Ɗum fuu wanaa wi'ude konngol Laamɗo ngool hunngake laataade. Sabo wanaa ƴuuruɓe e Israa'iila ɓeen fuu ngoni Israa'iilankooɓe, 7 wanaa ƴuuruɓe e Ibrahiima ɓeen fuu ngoni ɓiɓɓe muuɗum jaati. Sabo Laamɗo wi'ii Ibrahiima: «Wo faro Isiyaaka ƴuwdi maa hiisortee.»* Fuɗɗoode 21.12. 8 Inan ko ɗum yiɗi wi'ude: wanaa ɓiɓɓe Ibrahiima rimiraaɓe no yimɓe fuu ndimirtee nii ngoni ɓiɓɓe Laamɗo, ammaa wo rimiraaɓe saabe amaana ɓeen tiigoraa wo ƴuwdi makko. 9 Sabo Laamɗo waɗii amaana e haalaaji ɗiin, wi'i, «Mi wartan e hono wakkati o mawuuri, de Saaratu heɓan ɓiɗɗo gorko.»† Fuɗɗoode 18.10, 14. 10 Wanaa ɗum tan. Ndaaren no Rebeka hooƴiri reedu ɓiɓɓe ɗiɗo du. Baaba maɓɓe wo gooto, Isiyaaka, maami en oon. 11-12 Gilla ɓiɓɓe ɓeen ndimaaka sakko ɓe ngaɗa ko wooɗi naa ko boni, ndeen Laamɗo wi'i Rebeka: «Mawniiwo oon laatoto maccuɗo minyiiwo oon.»‡ Fuɗɗoode 25.23. O waɗirii noon faa anniya makko dow suɓagol tabita. Suɓagol makko ngool yowaaki e golle yimɓe, wo e Laamɗo noddoowo oon ngol yowii. 13 Wo noon Binndi ɗiin mbiiri: «Yaakuuba korsinmi, de Isuwa mbanyumi.»§ Malakiya 1.2-3.
14 Ndelle, ɗume mbi'eten? Laamɗo wo oonyiiɗo naa? Kayto! Fay seeɗa! 15 Inan ko o wi'i Muusaa:
«Mi hinnoto mo muuyumi hinnaade,
mi yurmoto mo muuyumi yurmaade.»* Wurtagol 33.19.
16 Ndelle, suɓagol makko yowaaki e muuyɗe neɗɗo naa e tinnaare muuɗum, ammaa wo dow Laamɗo jurmotooɗo oon ngol yowii. 17 Sabo e ley Binndi ɗiin, Laamɗo wi'ii Fira'awna: «Ko ngaɗirmaami kaananke dey, faa mi hollira baawɗe am e maaɗa, katin du faa innde am gooynee e adunaaru ndu fuu.»† Wurtagol 9.16. 18 Ndelle, Laamɗo yurmoto mo muuyi, yoornan ɓernde mo muuyi.
19 Ndelle on ƴaman kam: «Si wo noon worri fu, ɗume Laamɗo felirta yimɓe? Moy waawi salaade muuyɗe makko ɗeen?» 20 Aan ɓii-Aadama oon, wo a moy faa njeddaa Laamɗo? Yalla loonde mahaande ina ƴama mahuɗo ɗum oon: «Ko waɗi de mahirɗaa kam ni?»? 21 Mahoowo looɗe ina waawi waɗude e loope ɗeen ko yiɗi fuu: e loopal gootal o maha loonde gollirteende ko teddi, o maha wonnde du gollirteende ko heɓaa fuu. 22 Wooɗi, fay si taweede Laamɗo muuyi ɓanginde tikkere muuɗum e baawɗe muuɗum, o munyanii ɓe o tikkani ɓeen munyal cattungal, ɗum woni haanduɓe e halkude ɓeen. 23 O waɗirii noon du faa o ɓangina keewal darja makko dow ɓe o yurmotoo ɓeen, ɓe o segilanii gilla ko ɓooyi faa ngonda e darja makko. 24 Ɗum woni enen ɓe o noddi ɓeen. De wanaa e ley Alhuudiyankooɓe tan, wo e ley lenyi goɗɗi ɗiin du. 25 Ɗum woni ko Laamɗo wi'i e annabi Hoseya:
«Yimɓe ɓe nganaa yimɓe am,
mi noddiran ɓe yimɓe am,
yimɓe ɓe korsinaaka ɓeen,
mi noddiran ɓe yimɓe am horsuɓe.
26 Katin du, nokku ɗo ɓe mbi'etee ɓe nganaa yimɓe am,
ɗoon ɓe inndiroytee ɓiɓɓe Laamɗo buurɗo.»‡ Hoseya 2.25, 2.1.
27 Annabi Esaaya du haalii haala Israa'iilankooɓe, wi'i: «Fay si ɓiɓɓe Israa'iila keewiri no njaareendi maayo ni, seeɗa maɓɓe tan hisintee, 28 sabo Joomiraaɗo tabintinan konngol muuɗum dow adunaaru, hiɓɓinan ngol fuu law.»§ Esaaya 10.22-23. 29 Katin du wo nii Esaaya wiirunoo gilla arande:
«Sini Joomiraaɗo jom baawɗe fuu oon accidaayno en ƴuwdi,
tawanno en laatake hono wuro Sodoma ni, en nanndii e wuro Gomoora.»* No Sodoma e Gomoora kalkiraa ni winndaama e ley Fuɗɗoode 19.1-29.
No Laamɗo ndaardata goonɗinɓe Iisaa ɓeen fonnditiiɓe
30 Ndelle, ɗume mbi'eten? Inan ko mbi'eten: yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe ɓe pilaakino fonnditaare ɓeen, ɓe keɓii fonnditaare, ɗum woni fonnditaare saabe goonɗinal. 31 Ammaa Israa'iilankooɓe pilorake fonnditaare e jokkugol Tawreeta, de ɓe keɓaay fonnditaare ndeen. 32 Ko waɗi? Sabo ɓe piloraaki ɗum goonɗinal, wo e golle maɓɓe ɓe pilorii ɗum. Ndelle ɓe pergake e «hayre fergoore ndeen» 33 hono no Binndi ɗiin mbiiri ni:
«Inan, mi joƴƴinan e Siyona hayre nde yimɓe pergotoo e muuɗum,
tefaare liɓoore ɗum'en.
De goonɗinɗo nde fuu semtintaake.»† Esaaya 28.16.