1 Ebo Imam me Stepanus asiino, "Okoo me a kaa 'Wa me Musa ma, Ogatamee ma kuwa wisinegeeki' see kawegagea menaa kuwa mikee ye, taa ye?" see asigi naaki 2 Stepanus me asiino, "Neataagi nokaa yuwa, neawaagi nokaa yuwa, neebee nokaa yuwa, ikii daamaa nayeeweei. Idukaa Abraham mee, inii mée tomaa asii-kaba-kaba seta mée waa Haran magaa kaa poono taa kaa Mesopotamia magaa kaa omegee, toogee seta kaboo Wa too ebo, Wa too asii-sege see Mée Ogatamee me Abraham paagoo mena esee-eewegata. 3 Wa me asiino, 'A me magaa ma, a me bagee ma ekeata Ni me kasiipa magaa kaa pooi' see asigi. Kej 12:1 4 Asigi naadi waa Kasdim magaa kaa kaama peedoota Haran magaa kaa peemaata kaama kiyoo omegee, toogee naadi waataagi boota. Boota kaama Ogatamee me waa badaa maadoota nakaayoo, inii me magaa kaa. 5 Kuwa kaboo da Ogatamee me waa maga peenaa ma maniino taa kiya Wa me asiino, 'Mee magaa mee epeekaa aa ma, a me asii-kaba-kaba bagee ma ikii kiniita' see aseta. Kej 13:14-15 Kuwa ko Abraham waa yoga taa kaa aseta menaa yuwa.

6 Bedaa Ogatamee me asiino, 'Mee magaa mee a me asii-kaba-kaba bagee ikii kiniino taa kaboo da okoo apanaa bagee me magaa kaa omegee, toogee taatagea. Kiyoo maga epoo bagee me agiyoo-pagiyoo kuwa uduma a me asii-kaba-kaba bagee yuwa me kana ma yaokagee taatagea, kisee too tahun empat ratus. Kuwa bagee yuwa me a me asii-kaba-kaba bagee yuwa pedeo daba ekee siwoo taatagea 7 kiya Ani me kuwa bagee yuwa kaa pedeo agiyoo yadootagaata. Ani me pedeo agiyoo yadootaata kaama a me asii-kaba-kaba bagee uduma daba pootagea. Okoo nakaayoo meemaata kaama Anii ebo naekee, naapaagee siwoo taatagea' see aseta. Kej 15:13-14 8 Bedaa Ogatamee me Abraham asiino, 'Ikii ko Ni me bagee yoka Anii miya daamaa kiukuwagee siwoo taapa, ikii me miya ikii paayogaa yuwa kado ponee yadaapeasiyaa ebea-ebea da mee nadeewoo taai' see aseta. Omegee, toogee naadi kaama Abraham me Isak see yogaa kabamaata kaama wagaagoo to naagoo nagamee me yugumee kado ponee yadaapeata. Kiyoo kaama Isak me Yakub kabata, bedaa Yakub me yoga gaasi ma wiya kabata. Kuwa mée gaasi ma wiyaa to kuwa ko inii mée tomaa asii-kaba-kaba seta bagee yuwa. Kej 17:10, 21:2-4, 35:23-26

9 Kuwa kaboo da nagamee me Yusup too esee epa kigi kuwa yagaanii yuwa me be kegea naadi Mesir magaa kaa esetaakea bagee paagoo Yusup pe-doogeeta kepe maseaweegea. Kej 37:3-28 Mesir magaa kaa yadoodoo peegea kiya Ogatamee mee Yusup ma enaataa kemaata 10 wa me yaai-yaai agiyoo yuwa uduma yataa kiyaabuu segee seta, bedaa Yusup dimi ipi kiyaata kaama Mesir kaa eboo Ebo Piraun me waa ede kigi. Mee Mesir kaa eboo me 'Yusup aa ebo kakiyaaga yoka ni me ee ma, Mesir magaa ma kuwa uduma aa nadiitoo segee taai' see asigi naaki kisee ukuwaanega. Kej 41:41-43 11 Kuwa kaboo da Mesir magaa ma, nakaayoo Kanaan magaa ma kuwa uduma naano agiyoo taa uwaa mega yoka inii me bagee yuwa ae-wae segee seta. Naano agiyoo imi taa kega Kej 42:1-5 12 kiya Mesir magaa kaa kiyoo gandum poo agoo see menaa yeeta kaama nagamee Yakub me wa me yogaanii yuwa, inii mée tomaa asii-kaba-kaba seta bagee yuwa asiino, 'Ikii mani naano agiyoo niimasigii' see asigi. Mee naano agiyoo masegeemea mee petamanii etaa kaa masegeemea. 13 Okoo wiyaagoo to etaa kaa Mesir magaa kaa eseemaata kaama Yusup me okoo paagoo 'Anii ko Yusup mee yoka' see asigi. Kej 45:1-11 Kuwa menaa yuwa doodoota Ebo Piraun paagoo eewegagea naaki Yusup me bagee yuwa ipi kigi. 14 Yusup wa me yagaanii yuwa asiino, 'Nagamee ma, ikii tukuguu uduma Mesir magaa kaa nakaayoo isii see pakaa-naasii' see asigi. Asigi naadi mée tujuh puluh lima kuwa okoo wa paagoo esegea. 15 Yakub ma okoo tukuguu to uduma Mesir magaa kaa eseemaata kaama omegee, toogee naadi kaama kuwa eseta bagee yuwa boogee seta. Kel 1:6-18 16 Okoo boota yuwa doodoota nakaayoo meta. Meemaata kaama ogo magata. Okoo noonaa Sikem magaa to kaa beapa ena kaa kiyoo magata. Mee beapa mee ko idukaa Hemor bagee me beapa kiya Abraham me edaata beapa mee.

17 Maamaa omegee naadi kaama Ogatamee me Abraham paagoo "Anii taa ma taa kisee kiukuwaata, kisee kiniita" see aseta menaa yaukuwaaniyaano see kaboo Mesir magaa kaa inii tomaa kaa bagee kuwa mée eebaa kedaa siwoo seta. 18 Kuwa kaboo da Mesir magaa to kaa tookee eboo apanaa ena agoo, Yusup mee kiyoo ebo toogee seta see kuwa ewo see mée. 19 Wa me inii tomaa kaa bagee yuwa deebaa naadi pedeo daba ekee siwoo seta. Okoo mée eebaa kaapea yoka naadi yogaanii yuwa uduma boosi naadi wa me omaago ma asiino, 'Ikii me yogaa yuwa kabamaata kaama tameai' see asigi. 20 Kuwa kaboo da kiyoo api ena me Musa see yogaa kabamaaga, Ogatamee me epa see yogaa mee. Kabamaata kaama okonaka me ee yiba koogo boonegee kisee too keno wedo omemaata kaama Kel 2:1-10 21 yogaa to yoo da kaa ekeasegea naaki Mesir kaa eboo wayoopane me pee-yaageega. Eto ni me yogaa yoka naadi muniwoo ebo. 22 Musa waa Mesir kaa bagee me ipi see menaa uduma topegee naadi kaama waa mena wegaano miya omaago, agiyoo ukuwaano miya ipi see mée keta. 23 Waa tahun mée wiya omemaata wodoo 'Ni me bagee yuwa, Israel bagee kuwa pe-diinaka' naadi peegi. Kel 2:11-15 24 Peemaata kaama deamaagi too ko Mesir bagee ena me Israel bagee ena aii kisee dakametaaki. Musa me kisee pedeo yaai naadi kaama Mesir kaa mée to patamemaata boogi. 25 Musa me gaano, 'Israel bagee yuwa me Mesir bagee me agiyoo kana ma, kana ma yaokagee see kuwa Ogatamee me inii daba mée peeyaano see naadi Musa wigintaagi ii see kuwa Israel bagee me nanekeeniipea' see gaagi kiya kuwa Israel bagee me kisee se nekeenegea. 26 Tokoma mee da Musa peedoota Israel bagee paagoo peemaagi too ko mée ekea wiya aadakamee taakea. Emee-emee taano see naadi 'Ekea ena tomaa yoka kaasee kaa aadakamee taakea naa ya?' see asigi. 27 Kiya ena mee, dakametaaki mée wa me Musa wisineekee kaa asiino, 'A me kisee mée asiyaa mée to se. 28 A me etoomanaa Mesir kaa mée to patameepeaseme mee see see bedaa naukuwaano see naadi mege ye?' see asigi. 29 Kuwa menaa yuwa Musa yaai naadi oodoota Midian magaa kaa peemaata kaama kiyoo omegee, toogee naadi api ena goemaata kaama yoga wiya kabagea.

30 Maamaa omegee naadi kaama tahun mée wiya omemaata kaama Musa waa Sinai bagoo to kaa ebo mee maga ugii da kaa kiyoo pakagi. Sinai bagoo to apaapa peetaaki too ko malaikat bagee ena kiyoo katu see piyaa wodoo to yibaa taa kitaa awee da kaa kigi. Kitaa biyaa gada peetaaka kiya se poonooga. Kel 3:1-10 31 Musa me mee kaasee agiyoo yaai, pakaa-diinaka naadi pakaamaagi too ko mee piyaa yibaa taa kaama Tuhan me asiino, 32 'Anii ko idukaa aa ma tomaa kaa bagee Abraham ma, Isak ma, Yakub ma kuwa me ebo naekee, naapaagee see Mée' see asigi. Musa esee wedaagi naadi totomooki, diino weda kaa. 33 Ogatamee me asiino, 'Anii topa yoka aa yiinaageeta totaake yoo kiyoo ko daamaa wigintaata pedeo ena ma taa see yoo yoka bado doko beamagaai. 34 Israel bagee kuwa Ni me bagee yoka okoo me ae-wae, sooi-wooi segeekea kuwa Anii mikee deegeeka. Anii okoo daba daagimaa peeyaano see naadi eseemaaga yoka eto ko aa Mesir magaa kaa pooi' see asigi. 35 Musa mee ko waa idukaa mée me wisinta mée to. Okoo me 'A me kisee mée asiyaa mée to se' see kuwa wa paagoo asemea kiya Ogatamee me Israel bagee okoo me eboo yakiyaami. Wa me okoo daba daagimaa peeyaano see naadi mee piyaa yiba kaama malaikat see mée to me Musa mee 'Israel bagee paagoo pooi' see asigi. 36 Asigi naadi mee Musa see mée to me Israel bagee yuwa Mesir magaa kaa kaama daba eepeegi. Mesir magaa kaa miya, Kapoo See Uwo Pikuu da kaa miya, Kel 7:3, 14:21, Bil 14:33 ebo mee maga ugii da kaa miya dimi nagii-nagii agiyoo eebaa ukuwaaniyaabuu senaa segeeki kisee too tahun mée wiya. 37 Mee Musa see mée to mee wa me Israel bagee aseta menaa ena mee ko kisee: 'Iminookaa Ogatamee me ikii me asii-kaba-kaba bagee ena, anii see see nabi bagee ena kiagoo kiyaatagi' see asigi. Ul 18:15 38 Musa waa kuwa Israel bagee yuwa ma enaataa ebo mee maga ugii da kaa epo omegeeka too ko Sinai bagoo to kaa malaikat see mée to me kisee too toowoo see menaa kuwa wa paagoo ase-maneeki. Ase-maneeta kaama Musa me kuwa menaa yuwa inii me bagee yuwa maamaa ase-manee siyaa naaki Kel 20:18-21 39 si yeegea, aii wisinegeekea. Okoo me 'Nakaayoo be, inii Mesir magaa kaa metaki pookee naaki ou' naadi kaama Kel 16:2-3 40 Musa waa Sinai bagoo to kaa pakaa-seomigi kaboo da okoo me Harun asiino, 'Musa see mée to waa Mesir magaa kaa kaama nakaayoo mée eepeepi kiya waa maga bagoo to kaa kaama bedaa eseemagaapi ye, se eseemagaapi ye ewo, wisintayu. Inii dimi magaakee eboo ena ma daamaa mée eepeesi yoka mee ebea-ebea ipiipii mée eetaai' see asegea. 41 Okoo sapi ebea-ebea ena ipiipii semaata kaama ede ma, ede ma mee ebea-ebea da inii me eboo yoka naadi yaapaageekea, kupi-maniino agiyoo miya mee ebea-ebea da paagoo biyaa kaa yapooniyaagea. Kel 32:1-6 42 Ogatamee me okoo Anii naapaagee taano dimii taa yoka epoo to kaa agiyoo-pagiyoo yuwa aii yaapaagee segeesi yoka naadi okoo yaekeata. See ukuwata mee ko Ogatamee me wegata menaa ena nabi bagee me ebeamaata, mee ko

44 Inii me bagee yuwa ebo mee maga ugii da taa peenaa, omenaa semea kaboo Ogatamee me doka ee ena namaasi naadi mee ee ebea-ebea da Musa deeyaagi. Mee doka ee mee ko Ogatamee mee inii ma epo enaataa tupi ii see kuwa nekeensi naadi ee mee. Kel 25:8-9 Mee doka ee maataata kaama kiyoo pe-maataa, pogataa, kisee ukuwanaa segee naadi kisee too 45 Yosua me nakaayoo magaa to kaa Israel bagee yuwa eepeegi. Ogatamee me nakaayoo maga epoo bagee yuwa yaabagagee naadi inii me bagee yuwa kuwa magaa yuwa takeata mee doka ee to nakaayoo maatagaa sepegee seta. Yos 21:43-45 Omegee, toogee naadi kisee too Daud mee ebo mée eetoogee seta. 46 Daud waa Ogatamee me esee epa see mée. Wa me Ogatamee asiino, 'Yakub me yaapaagee seta Mée, A me inii paagoo mée eetoogee taano esee ebo ee ena naa kamagaano daamaa ye?' see asigi 2Sam 7:2-3 47 kiya wa me yogaa Salomo wa me Ogatamee me ee yamaataagi. 1Raj 8:15-21 48 Ee yamaataagi kiya Ogatamee Waa ko Ebo Wodoo Eboo Asii-sege see Mée yoka mée me magaakee ee yiba Waa se tuyaa Mée. 1Raj 8:27, Kis 17:24-25 Ogatamee me kisee aseta menaa kuwa nabi bagee ena me yaebeamaata, mee ko kisee:

51 Bedaa Stepanus me kuwa Yahudi kaa ebo-ebo yuwa asiino, "Ikii kisee bagee tabaa da kideega. Ikii dimi eboo, aii tomaa kaa bagee me dimi gaayaa-gaayaa mokoo, apa taa bagee yuwa too. Idukaa ikii me bagee yuwa me Roh Kudus mee si yayeegee seta see see ikii miya kisee Waa wisinegeekea. 52 Idukaa ikii me bagee me nabi bagee yuwa wegee-wegee taano taa bagee ena agoo ye? Kuwa nabi bagee me 'Topoo too see Mée mee meetagi' see wegawoo seta bagee yuwa kiya idukaa ikii me bagee yuwa me okoo miya patamemea, bedaa mee topoo too see wegawoo seta Mée Waa miya ikii me yaekegataamea, ikii me booyaamea. Mat 23:34-37 53 Ogatamee mee idukaa Israel bagee me daamaa nadoowoosi naadi menaa kuwa malaikat bagee yuwa me doodoota ikii me bagee yuwa paagoo daamaa kisi-manee seta kiya ikii si yayeewookea" see asigi.

54 Kuwa Yahudi kaa mena pekataa see bagee yuwa kuwa menaa yeemaata kaama Stepanus mee esee kagoo ebo kegea, ego dakagegea. 55 Kiya Stepanus waa Roh Kudus mee pudii naadi epoo to wodoo pakaa-diitoo taaki naaki Ogatamee tupi, diino esee ebo. Ogatamee me dagi yagaa yaato Yesus Waa yiinaageeta ebo totaaki. 56 Stepanus me asiino, "Ikii deataaweei. Asiyoo epoo to kabaanta Ogatamee me dagi yagaa yaato Mée Yogaa mee yiinaageeta ebo totaaki deega nao" see asigi. 57 Kuwa yiitookea bagee yuwa apa takimegea, ebo menaa dabeata kaama yiibaga Stepanus paagoo epo enaataa peegea. 58 Waa ma amoo-tapu-tapu sedoota kota amoo pe-dogeamaagea. Wa me menaa yeepea bagee yuwa oma kamu me wugitagaano see naadi okoo me tapaato dokaa yuwa beageegea. Beageeta kaama kiyoo bagee ena ekaa da ko Saulus wa paagoo ekeasegea. Kis 22:20 59 Oma kamu wugitaakea kaboo Stepanus me ebo menaa-menaa kaa asiino, "Tuhan Yesus, wae. Ni me dimi menaa da namasii" see asigi. 60 Kaguu to magaa to kaa weetaata ebo menaa kaa "Tuhan, wae. Kuwa okoo me nabooyaagea kuwa okoo kaa pedeo si yadootagaai" see aseta kaama boogi. Mat 5:44, Luk 23:34